Vasemmistoliiton kärkitavoitteet ja kynnyskysymykset seuraaviin hallitusneuvotteluihin Vasemmistoliitto on kuluneella hallituskaudella ollut mukana hallituksessa kääntämässä politiikan suuntaa. Leikkausten sijaan on vahvistettu koulutuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, korotettu perusturvaa sekä takuu- ja kansaneläkkeitä, toteutettu perhevapaauudistus sekä asetettu yksi maailman kunnianhimoisimmista ilmastotavoitteista. Kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia ei kuitenkaan ole ratkaistu, ja työ suomalaisen hyvinvointivaltion kehittämiseksi on vielä kesken. Mikäli vasemmistoliitto seuraavien eduskuntavaalien jälkeen osallistuu hallitusneuvotteluihin, ovat puolueen keskeisimmät tavoitteet hallitusneuvotteluissa seuraavat: Oikeudenmukaisempi talouspolitiikka eriarvoisuuden vähentämiseksi. Valtiontalouden tasapainottaminen on mahdollista ilman että pienituloisilta, koulutuksesta tai peruspalveluista leikataan. Ensi kaudella toteutetaan oikeudenmukaisia verouudistuksia hyvinvointipalveluiden rahoituspohjan vahvistamiseksi sekä verojärjestelmän aukkojen tilkitsemiseksi. Sosiaaliturvan uudistus aloitetaan. Suomalaisen sosiaaliturvan suurimmat ongelmat ovat sen byrokraattisuus, tilkkutäkkimäisyys sekä perusturvan liian matala taso. Sosiaaliturvakomitean esitykset perusturvaetuuksien yhtenäistämisestä viedään eteenpäin, matkalla kohti perustuloa. Lapsilisät sidotaan kansaneläkeindeksiin, ja niitä maksetaan myös 17-vuotiaista.
Alueellista eriarvoisuutta vähennetään koko Suomen laajuisesti sekä kuntien että kaupunkien sisällä. Luodaan Pohjoisen ohjelma, jolla linjataan toimista reilun siirtymän vauhdittamiseksi ja teollisten investointien saamiseksi Suomeen. Energiatuotannon kehittämisessä varmistetaan viranomaisprosessien resurssit, ja energiatuotantoa kehitetään kohti omavaraisuutta. Kohtuuhintaisen energian saanti varmistetaan kuluttajille, teollisuudelle ja yhteiskunnalle reilun siirtymän toteuttamiseksi. Luonnonsuojelun määrärahoja kasvatetaan. Rakennetaan erillinen hiilinielujen pelastamisohjelma, joka sisältää toimia turvemaiden maaperäpäästöjen vähentämiseksi sekä valtion mailla sijaitsevien vanhojen metsien suojelemiseksi. Taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetista nostetaan yhteen prosenttiin. Lisärahoitus ohjataan taiteen perusopetuksen saavutettavuuden lisäämiseen sekä taiteellista työtä tekevien toimeentulon parantamiseen. Sijoitetaan koulutukseen ja osaamiseen. Varhaiskasvatuksen työvoimapulan ratkaisemiseksi lisätään alan koulutuspaikkoja sekä uudistetaan lainsäädäntöä työolojen parantamiseksi.
Oppimiserojen tasaamiseksi toteutetaan oppimisen tuen kokonaisuudistus, jolla lisätään pienryhmäopetusta ja erityisopetuksen määrää sekä korjataan oppimisen tuen lainsäädäntöä. Korkeakoulujen aloituspaikkojen määrää lisätään. Parannetaan opiskelijoiden toimeentuloa korottamalla opintorahaa, lisäämällä tukikuukausia ja ottamalla käyttöön korkokatto opintolainalle. Nostetaan TKI-rahoitus neljän (4) prosentin tavoitteen edellyttämälle uralle. Työtä sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvistamiseksi ja sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi jatketaan parantamalla työoloja, huolehtimalla hyvinvointialueiden riittävästä rahoituksesta ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksista rauhassa keskittyä toiminnan käynnistämiseen. Suomalaista päihdepolitiikkaa uudistetaan hoito- eikä rangaistuslähtöisesti. Lastensuojelussa kielletään sijaishuollon voitontavoittelu ja ohjataan voittoihin menneet rahat sijaishuollon vahvistamiseen, perhetyöhön ja muihin ennaltaehkäiseviin palveluihin. Vahvistetaan mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä sekä parannetaan mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja nopeaa hoitoonpääsyä yhteistyössä hyvinvointialueiden ja työelämätoimijoiden kanssa.
Asetetaan erillinen kärkihanke eläke- ja hoivaköyhyyden vähentämiseksi ikäihmisten parissa. Parannetaan omaishoitajien asemaa osana hoivan turvaavaa järjestelmää. Sivu 2 / 3
Ihmisoikeuksia on turvattava ja vahvistettava. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia on vahvistettava ja laadittava sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma. Uusi saamelaiskäräjälaki on tuotava eduskuntaan päätettäväksi. Suomalaisen työmarkkinarikollisuuden torjumiseksi toteutetaan toimenpidekokonaisuus valvonnan tehostamiseksi, alipalkkauksen kriminalisoimiseksi sekä ammattiyhdistysliikkeen joukkokanneoikeuden toteuttamiseksi. Puretaan kansainvälisen työvoiman liikkumisen esteitä, vahvistetaan työntekijöiden osaamista toimia suomalaisilla työmarkkinoilla ja vastataan harvaan asuttujen alueiden osaajapulaan ministeriörajat ylittävällä toimenpideohjelmalla. Toteutetaan lyhennetyn työajan kokeilu keinona parantaa tuottavuutta työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Toteutetaan samapalkkaohjelma palkkatasa-arvon saavuttamiseksi. Suomi sitoutuu YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 toimeenpanoon ja jatkaa aktiivista kehitysyhteistyötä sekä työskentelee monenkeskisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseksi. Luottamusmiehen asemaa vahvistetaan laissa, säilyttäen työehtosopimuksesta johtuvan luottamusmiehen ensisijaisuuden. Vasemmistoliitto osallistuu ainoastaan sellaiseen hallitukseen, joka tekee ihmisoikeusperustaista politiikkaa, pidättäytyy heikentämästä perusturvaa, säilyttää suomalaisen koulutuksen maksuttomuuden ja jatkaa koulutuksen rahoituksen parantamista, asettaa ilmastopolitiikan raamit niin, että se on linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa, varmistaa työehtosopimusten yleissitovuuden ja säilyttää Suomen nykyisen lainsäädännön, joka kieltää ydinräjähteiden tuonnin ja varastoinnin Suomen maaperällä.