Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus

TULEVAISUUDEN TALOUS: Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus

Sisältö 1. Johdanto ����������������������������������������������������������������������������������������� 3 2. Kotimainen kysyntä, kestävä kulutus ja kiertotalous�������������������������� 5 3. Vastasyklinen finanssipolitiikka ja kohdennetut elvytystoimet����������� 9 4. Tuottavuus kasvuun: panostamme työllisyyteen, osaamiseen ja tutkimukseen�����������������13 4.1 Työllisyys nousuun ���������������������������������������������������������������������13 4.2. Panostamme osaamiseen����������������������������������������������������������17 4.3. Sijoitamme tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan��������19 5. Reilun siirtymän teollisuuspolitiikka��������������������������������������������������21 5.1. Reilu siirtymä käytännössä��������������������������������������������������������21 5.2. Valtio talouden uudistumisen vauhdittajana����������������������������� 23 5.3. Tuemme korkean jalostusasteen tuotantoa������������������������������� 25 4/2025 Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 2 (26)

1. JOHDANTO Talouden pitää palvella ihmisiä ja hyvinvointia, ei toisinpäin. Talous ei voi perustua loputtomaan uusien luonnonvarojen hyödyntämiseen, vaan sen on pysyttävä maapallon kantokyvyn rajoissa ja oltava ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Näin ei kuitenkaan vielä ole. Vasemmistoliitto haluaa tehdä siitä totta. Osoitamme tien kohti uudenlaista taloutta, jonka keskiössä on ihmisten, luonnon ja ilmaston hyvinvointi. Tämä on johtanut politiikkaan, jossa keskitytään hintakilpailukykyyn ja palkankorotusten estämiseen, jopa palkkojen laskemiseen. Työntekijöiden toimeentulon heikentäminen on kuitenkin syönyt ostovoimaa eli kysyntää ja näin talouskasvua. Tähän on saatava muutos. Meillä ei ole enää varaa vanhanaikaiseen ajatteluun.

Olemme tunnistaneet neljä tärkeää Tämä keskustelupaperi on vastine toimenpidekokonaisuutta uudenlaisen hallituksen kasvutoimille, joiden emme sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän katso vastaavan yhteiskunnan ekologisiin talouskasvun luomiseksi: ja sosiaalisiin tarpeisiin. • Ensimmäiseksi kotimaista kysyntää Tässä paperissa haluamme katsoa on vahvistettava ja sen painopiste muutakin kuin bruttokansantuotetta. on siirrettävä kestäviin tuotteisiin ja Tahdomme suojella luonnon monipalveluihin. muotoisuutta, huolehtia ilmastosta, • Toiseksi suhdannevaihteluihin on lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja vastattava vastasyklisellä finanssiparantaa pienituloisten elämänlaatua. politiikalla ja tarvittaessa on oltava Talouskasvu on pyrittävä irrottamaan valmis kohdennettuihin elvytystoimiin ympäristö- ja ilmastohaitoista ja sen on kasvun käynnistämiseksi. ensisijaisesti hyödytettävä muita kuin rikkaita ja onnekkaita. Siksi rakenteiden • Kolmanneksi tuottavuutta on kasvatettava panostamalla muuttaminen on välttämätöntä. työllisyyteen, osaamiseen ja tutkimukseen. Siirtyminen uudenlaiseen talouteen edellyttää mittavia investointeja ja • Neljänneksi on tehtävä talouden jälleenrakentamista. Siirtymäaktiivisempaa ja strategisempaa vaihe itsessään tulee synnyttämään teollisuuspolitiikkaa reilun siirtymän talouskasvua. Kun reilu siirtymä etenee toteuttamiseksi ja korkean ja taloudellinen toiminta on tuotu jalostusasteen tuotannon luomiseksi ekologisten reunaehtojen sisäpuolelle, tulevaisuuden kasvualoille. voimme arvioida paremmin jatkuvan kestävän kasvun mahdollisuuksia. Uudenlainen ihmisen, luonnon ja ilmaston Tällä hetkellä Suomessa vallitsee vanhan- hyvinvoinnista huolehtiva talouskasvu on aikainen ajattelu, jonka mukaan talous- mahdollista. kasvua saadaan parhaiten aikaan lisäämällä vientiä työvoimaa halpuut- Tehdään se yhdessä. tamalla.

Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 3 (26)

Kuva 1 kuvastaa vanhanaikaista visiota, jossa talous nähdään yhteiskunnasta ja luonnosta erillisenä abstraktina ilmiönä, jota meidän tulisi palvella. Kuva 2 kuvastaa visiotamme, jonka mukaan talouden tulisi palvella meitä, eikä toisinpäin. Se myös korostaa, että me ihmiset olemme osa luonnollista maailmaa, emmekä voi irrottaa itseämme sen reunaehdoista. Kuva 1: Perinteinen käsitys. Ihmiset ja luonto palvelevat taloutta. Kuva 2: Talouden on tarkoitus palvella meitä. Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 4 (26)

2. KOTIMAINEN KYSYNTÄ, KESTÄVÄ KULUTUS JA KIERTOTALOUS Suomen talouden merkittävin ongelma on riittämätön kysyntä. Tulevaisuuden talouden pitää siksi perustua kotimaisen kysynnän vahvistamiseen. Samalla täytyy kuitenkin varmistaa, että talouskasvu on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Tämä edellyttää kuluttamisen ohjaamista kestävämpään suuntaan ja kiertotalouden edistämistä. Jotta voimme tukea kestävää talouskasvua Suomessa, on ensin tunnistettava talouskasvun suurin este: Se on liian vähäinen kotimainen kysyntä. Kansantalouden kasvumalli voi perustua joko ulkomaiseen kysyntään, eli vientiin, tai kotimaiseen kysyntään, eli kulutukseen ja investointeihin. Kun näiden eri tekijöiden roolia tarkastelee Suomen talouskasvussa, on selvää, että 2010-luvulla Suomeen kehittyi uusi kotimaiseen kysyntään perustuva talouden kasvumalli. Euroopan komission data osoittaa, 2010-luvulta lähtien kotimaisella kysynnällä on ollut nettovientiä merkittävämpi positiivinen rooli Suomen talouskasvussa. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometri on alleviivannut jo 15 vuotta, että yritykset eivät investoi, koska niiden tavaroille ja palveluille ei ole riittävästi kysyntää. Yritysten viesti on selvä. Riittämätön kysyntä on lähes poikkeuksetta niiden suurin kasvun ja investointien rajoite. Liian alhainen kysyntä on aiheuttanut tilanteen, jossa suomalaisyritykset ovat nettosäästäjiä. Vaikka kyseessä on pitkäaikainen ongelma, oikeistohallitus on pahentanut sitä toimillaan. Kotimaiselle kysynnälle perustuva kasvumalli on kestävämpi vaihtoehto kuin vientivetoinen kasvumalli, koska vientivetoisuus sitoo kansantalouden Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus

vahvemmin muun maailmantalouden suhdanteisiin ja oikkuihin. Tämänhetkinen kansainvälisen kaupan epävarma tilanne heikentää entisestään vientituotteidemme kysynnän näkymiä. Pystymme sen sijaan eri toimenpitein kohentamaan kotimaista kysyntää. Kotimaisen kysynnän parantaminen on erityisen ajankohtaista juuri nyt, sillä vuosien 2022–2023 inflaatiopiikki pudotti reaalipalkkoja historiallisen paljon – jopa enemmän kuin 1970-luvun öljykriisi. Jotta suomalaisten ostovoima saataisiin palautettua tätä inflaatiopiikkiä edeltävälle tasolle, sopimuspalkkoja tulisi korottaa noin 7 prosentin verran vuosina 2025–2026. Parantaaksemme kotimaista kysyntää, meidän on nostettava erityisesti pienija keskituloisten ostovoimaa sekä palkankorotuksilla että sosiaaliturvaa parantamalla. Kotimaisen kysynnän parantaminen myös rohkaisisi yrityksiä investoimaan enemmän, kun niiden tuotteille löytyisi kysyntää. Investoinnit osaltaan lisäisivät tuotantopotentiaalia, mikä parantaisi kasvun edellytyksiä myöhemmin. Yleinen väite on, ettei Suomella ole varaa tällaisiin palkankorotuksiin, koska on huolehdittava kustannuskilpailukyvystä. Tosiasiallisesti Suomen kustannuskilpailukyky on kuitenkin jo useamman vuoden ajan ollut samalla tasolla kuin 2000-luvun nousukautena. Työn halpuuttaminen ei ole elvyttänyt vientiä. Kustannuskilpailukyvyn sijaan Suomi on jäänyt jälkeen laatukilpailukyvyssä. Orpon hallituksen politiikka on viemässä Suomea kohti halpaa bulkkituotantoa, jolloin maailmalle yritetään viedä primäärituotteita, kuten sellua. Tämä ei ole toimiva eikä kestävä tapa lisätä kasvua. Kansainvälisessä taloudessa, jossa on paljon Suomea Sivu 5 (26)

väkirikkaampia ja halvemman tuotannon maita, ei Suomen kannata kilpailla työvoimaa halpuuttamalla. Se olisi kuin olympialaisiin osallistumista lajissa, jota ei osaa ollenkaan, kun muitakin vaihtoehtoja on tarjolla. Tekisimme myönteistä ostovoimakehitystä turvaavaa työmarkkinapolitiikkaa, minkä vuoksi tuemme ammattiliittojen palkankorotusvaatimuksia ja haluamme vahvistaa työntekijöiden neuvotteluvoimaa. Osa palkankorotuksista on järkevää toteuttaa euromääräisesti, koska se tukee pienimpien palkkojen suhteellista nousua. Se on paitsi oikeudenmukaista, myös lisää kysyntää ja talouskasvua.

Halpaviennin maksimointi ei ole myöskään järkevä kasvustrategia nykytilanteessa, jossa kansainvälisen kaupan toimijat, erityisesti Yhdysvallat, asettavat tulleja tai käyvät suoranaista kauppasotaa. Ei ole realistista rakentaa Jottei uusi talouskasvu ylittäisi luonnon kasvua sen varaan, että Suomi olisi antamia reunaehtoja, on tuotantoa jatkuvasti nettoviejä. ja kulutusta ohjattava kestävämpään suuntaan. Tämä on valtava urakka, mutta Halpaviennin sijaan panostaisimme se on tehtävä. Suomalaisten materiaalinen Suomen laatukilpailukykyyn. Maailman kulutus lukeutuu Euroopan korkeimpiin, markkinoille kannattaa viedä laatu- ja se ylittää planetaariset kestävyysrajat tuotteita, joissa näkyy Suomen korkea moninkertaisesti. Suomen materiaalinen osaaminen, ja joita muiden maiden on jalanjälki eli kulutettujen raakavaikea tuottaa tai imitoida. Se edellyttää aineiden määrä on yli seitsenkertainen myös panostamista koulutukseen ja maapallon kantokykyyn nähden. Yhden työvoiman osaamiseen, tutkimus-, suomalaisen keskimääräinen hiilikehittämis- ja innovaatiotoimintaan ja jalanjälki vuonna 2023 oli 9,6 tonnia hiilistrategiseen teollisuuspolitiikkaan. dioksidiekvivalenttia.

Vaikka kehityskulku on ollut laskusuuntainen, vielä Uuden sosiaalisesti ja ekologisesti ollaan kaukana tavoitteesta. Globaalisti kestävän talouskasvun luomiseksi on kestäväksi hiilijalanjäljen tasoksi ohjattava enemmän tuloja niille, joiden vuoteen 2030 mennessä on arvioitu tuloista suurin osuus menee kulutukseen. 2,5 tonnia. Vaikka rikkaiden hiilijalanjälki on merkittävästi suurempi kuin Ensimmäinen askel on tehdä tulonjakoa pieni-tuloisten, on kaikkien suomalaisten tasa-arvoisemmaksi, kasvattamalla kulutuskäyttäytymistä ohjattava kestäpieni- ja keskituloisten ostovoimaa. vämpään suuntaan. Korkeamman rajakulutusalttiuden vuoksi heille ohjattu raha näkyy vahvemmin Kestämättömiä kulutusvalintoja on kulutuskysynnässä. suitsittava verotuksella. Kulutusta on myös ohjattava pois materiaalisesta Rajakulutusalttius kertoo, miten paljon kulutuksesta enemmän kohti palveluita ja eri tuloryhmät kuluttavat tulojensa elämyksiä, joilla on merkittävästi pienempi lisäyksestä. Pieni- ja keskituloisten hiilijalanjälki. Tosiasiallisen ympäristörajakulutusalttius on tutkitusti korkeampi kuormituksen on nykyistä vahvemmin kuin suurituloisilla, minkä vuoksi tulon- näyttävä tuotteiden hinnoissa.

Siksi siirrot pieni- ja keskituloisille lisäävät yhdistämme nämä toimet hiiliveroon, kokonaiskysyntää. Käytännön politiikka- joka tekee saastuttavista tuotteista toimina tämä tarkoittaa sosiaali- ja kalliimpia ostaa ja kuluttaa. Samalla työttömyysturvan parantamista sekä on otettava käyttöön hiiliosinkomalli, palkkojen kasvun tukemista. Peruisimme jossa osa fossiilisen energian verojen pienituloisten toimeentuloon kohdistuvat tuloista palautetaan veronmaksajille leikkaukset ja hallituksen alv-korotukset. oikeudenmukaisesti. Tällaisia järjestelmiä Ne heikentävät ihmisten ostovoimaa ja on käytössä esimerkiksi Kanadassa, haittaavat etenkin pieniä yrityksiä. Sveitsissä ja Itävallassa. Suomessa tulisi Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 6 (26)

pyrkiä ottamaan vastaava käyttöön heti kansallisesti kiertotalouden toimintaseuraavalla hallituskaudella. edellytyksiä. Kulutusta on ohjattava kertakäyttö- ja halpatavarataloudesta Myös kiertotaloutta on tuettava erilaisin kotimaisten, kestävien, vastuullisesti toimin – paitsi tuotantorakenteiden, tuotettujen tuotteiden kulutukseen. myös kulutuskäyttäytymisen osalta. Kiertotalous perustuu kolmeen kes- Valtion tulee myös valtavirtaistaa keiseen periaatteeseen, jotka ovat kiertotalousratkaisuja valjastamalla kulutuksen vähentäminen, uusiokäyttö julkiset hankinnat tähän tarkoitukseen. ja kierrättäminen. Kulutusta voidaan Julkisten hankintojen on luotava vähentää siirtymällä enenevissä markkinoita kiertotalouspohjaisille määrin tavaroiden korjaamiseen ja tuotteille ja ratkaisuille. Uusien teknovuokraamiseen. Kun tavara tulee logioiden, kuten tekoälyn ja digitaalisten käyttöikänsä loppuun, sen osat tulee ratkaisujen kehittämisellä on toimivan kierrättää ja uusiokäyttää seuraavissa kiertotalouden luomisessa keskeinen tuotteissa. Kuluttajia tulee ohjata rooli. Siksi tutkimukseen, kehitykseen ja ostamaan tällaisia kierrätettyjä innovaatioihin on investoitava riittävästi.

taikka käytettyjä tuotteita, tekemällä niiden kuluttamisesta edullisempaa ja houkuttelevampaa suhteessa uusista raaka-aineista tuotettujen tuotteiden ostamiseen. Vastaavasti kuluttajia tulee, aina kun tämä on mahdollista, ohjata vuokraamaan tiettyjä tavaroita, kuten esimerkiksi pyykinpesukoneita, niiden itselle ostamisen sijaan. Jotta kiertotalous toimii, kansalaisten kulutusasenteiden ja -tottumusten on aidosti muututtava, ja yritysten on muutettava toiminta- ja tuotantomallejaan. Valtiolla on tässä työssä keskeinen rooli. Verotuksen ympäristöohjaavuutta tulee parantaa esimerkiksi selvittämällä tapoja vähentää käytetyn tavaran ja korjauspalveluiden verotusta. Erityisen tärkeää on puuttua viime vuosina käsiin räjähtäneeseen halpatavaran kulutukseen. Tällaista halpaa ja heikkolaatuista kulutustavaraa ostetaan erityisesti kiinalaisilta verkkokauppa-alustoilta. Meidän on yhtäältä toimeenpantava pikaisesti EU:n ehdotuksia halpatavaraverkkokauppojen tänne suuntautuvien pakettivirtojen rajoittamiseksi, ja toisaalta tuettava Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 7 (26)

VAHVISTAMME OSTOVOIMAA JA KOTIMAISTA KYSYNTÄÄ • Säädämme lakiin 13 euron minimituntipalkan. • Kriminalisoimme alipalkkauksen ja säädämme ammattiliitoille kanneoikeuden. • Parannamme työntekijöiden neuvotteluasemaa, jotta heillä on paremmat mahdollisuudet ylläpitää palkkojen ostovoimaa. • Perumme Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksessa säädetyt sosiaaliturvamaksujen muutokset, ja tasapainoitamme palkansaajien ja yritysten maksuosuuksia. • Kohennamme kuluttajien ostovoimaa perumalla hallituksen tekemät korotukset arvonlisänveroihin. Nämä ovat nostaneet Suomen hintatasoa. • Parannamme pieni- ja keskituloisten ostoivoimaa perumalla sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen korotukset. • Parannamme sosiaaliturvaa tekemällä indeksikorotukset täysimääräisinä. • Perumme heikennykset toimeentulotukeen. • Perumme leikkaukset sairauspäivärahaan ja kuntoutusetuuksiin. EDISTÄMME EKOLOGISESTI KESTÄVÄMPÄÄ KULUTUSTA • Otamme käyttöön kaikkia tuotteita koskevan hiiliveron, jolloin tuotteiden hinnoissa näkyy niiden negatiiviset ekologiset ulkoisvaikutukset, sekä hiiliosinkomallin, jolla fossiilisen energian korkeampi verotus kompensoidaan takaisin ihmisille heidän tulotasonsa mukaisesti hiiliveron tuotoilla. • Suuntaamme kulutusta pois kestämättömästä materiaalisesta kulutuksesta kohti palveluita, elämyksiä sekä tavaroiden uusiokäyttöä, korjaamista, kierrättämistä ja vuokraamista. Selvitämme tapoja tehdä kierrätetyistä tavaroista ja korjauspalveluista edullisempia kuin jatkuvasta uusien tuotteiden ostamisesta. • Tuemme kiinalaisen halpatuonnin kieltämistä EU-tasolla. • Koska rikkaiden kulutuskäyttäytyminen on erityisen kestämätöntä, teemme verotusjärjestelmästä progressiivisemman erityisesti varallisuus- ja tuloasteikon yläpäässä.

Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 8 (26)

3. VASTASYKLINEN FINANSSIPOLITIIKKA JA KOHDENNETUT ELVYTYSTOIMET Tulevaisuuden talouden on perustuttava vastasykliseen finanssipolitiikkaan. Toteuttaisimme matalasuhdanteessa elvyttävämpää finanssipolitiikkaa, jotta kasvu saataisiin nopeasti käynnistettyä uudestaan, ja nousukaudella kiristävämpää finanssipolitiikkaa ehkäisemään talouden ylikuumenemista. Tekisimme nousukaudella vähemmän julkisia panostuksia ja investointeja esimerkiksi rakentamiseen sen sijaan, että leikkaisimme hyvinvointipalveluista ja pienituloisilta. Talouskasvua voi vauhdittaa lyhyen ja pitkän aikavälin toimilla. Elvyttävämpi finanssipolitiikka taantumassa auttaa nopeasti, kun taas tuotantoa parantavat investoinnit auttavat pidemmällä aikavälillä. Nämä kaksi voi yhdistää. Tuottavia investointeja on järkevää tehdä taantumassa, jolloin niillä on myös elvyttävä vaikutus. Jos luottoa hyödynnetään tuottaviin investointeihin, jotka ruokkivat kasvua, vaikutus on pitkällä aikavälillä velkasuhdetta pienentävä. Elvytys rohkaisee myös yksityisiä investointeja, koska se tukee kysyntää ja kasvattaa yritysten investointihalukkuutta. Joskus elvyttävämpää finanssipolitiikkaa vastustetaan väittämällä, että se lisäisi velkasuhdetta. Tämä ei pidä paikkaansa. Jos elvytys on oikein kohdennettua, se laskee velkasuhdetta vauhdittamalla talouskasvua. Järkevästi kohdennettujen elvytystoimien täytyy lisäksi tukea reilua siirtymää ja talouden rakennemuutosta. Elvytystoimenpiteitä tulisi kohdentaa strategisesti niille aloille, jotka ovat talouden kannalta merkittäviä tai erityisen vaikeassa tilanteessa sekä aloille, joita haluamme suosia osana talouden uusiutumista ja reilua siirtymää.

Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus

Esimerkiksi rakennusala on Suomen taloudelle tärkeä ala, joka on kärsinyt matalasuhdanteesta jo pitkään. Vaikka vuodelle 2025 on ennustettu orastavaa kasvua, on rakennusalan palautumista myös tuettava täsmätoimin, jotta sen taantuma ei pitkity. Kaikista investoinneista noin puolet on rakentamiseen kohdistuvia investointeja. Rakennusalan ahdingolla on siis huomattava negatiivinen vaikutus investointeihin. Rakennusala on myös tärkeä työllistäjä. Kiinteistöja rakennusalan työllistämien henkilöiden määrä vastaa yhteensä 229 099 henkilötyövuotta, joka on noin 15 prosenttia kaikista yritysten henkilötyövuosista. Rakennusalan matalasuhdanne on siis myrkkyä talouskasvulle, eikä rakennusalaa pitäisi jättää oman onnensa nojaan, kuten oikeistohallitus on tehnyt. Hallitus on ainoastaan syventänyt ja pitkittänyt rakennusalan ahdinkoa toimillaan. Hallitus on muun muassa lakkauttanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran itsenäisenä virastona. Tämä on huonoa suhdannepolitiikkaa. ARA-tuotannon liikkeelle laittamisella on voitu aiemminkin vahvistaa rakennusalaa matalasuhdanteessa. Hallitus on myös itse käyttänyt ARA-myöntövaltuuksia suhdannepoliittisena työkaluna. Taantumassa rakentamisen hinta alenee, mikä tekee valtion tukemasta asuntoja korjausrakentamisesta kustannustehokasta ja kannattavaa. Orpon hallituksen tekemä Aran sulauttaminen osaksi ympäristöministeriötä vaarantaa sille kuuluneiden tehtävien hoitamisen, erityisesti kohtuuhintaisen ja esteettömän asuinrakentamisen sekä korjausrakentamisen. Aran myöntämien avustusten alas ajaminen pahentaa rakennusalan suhdannetilannetta, Sivu 9 (26)

lisää työttömyyttä, vähentää kohtuu- remonttitukia osana rakennusalan hintaisten vuokra-asuntojen saatavuutta reilua siirtymää. Esimerkiksi asuntoja nostaa yleistä vuokratasoa. yhteisöjen energia-avustus ja kotitalouksien lämmitystaparemonttien Vasemmistoliitto on pitkään esittänyt avustus ovat olleet suosittuja tukia. rakennusalan pelastuspakettia, jolla Ne ovat vauhdittaneet siirtymää kasvatettaisiin Aran valtuuksia ja kohti hiilineutraaliutta ja auttaneet lisättäisiin kohtuuhintaista asunto- kotitalouksia pienentämään energiatuotantoa. Paketilla olisi rakennusalaa kustannuksiaan. Suomessa on laajemmin ja talouskasvua elvyttävä vaikutus, tuettava rakennusten korjaamista niiden mutta samalla ohjaisimme rakentamista purkamisen ja uudelleenrakentamisen ekologisesti kestävämpään suuntaan. sijaan. Rakennettu ympäristö muodostaa huomattavan osan yhteiskunnan energiankulutuksesta ja hiilipäästöistä. Rakentamiseen sisältyy myös merkittävää materiaalien kulutusta. Rakennusalan elvytystoimet on sidottava reiluun siirtymään ja alan ekologista kuormittavuutta tulee eri toimin vähentää. Rakennusteollisuudessa on myös tehty merkittäviä investointeja ja kehitystyötä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Näistä esimerkkeinä ovat muiden muassa betoniteollisuuden ja sementinpolton innovaatiot energiankäytön sekä hiilen talteenoton ja varastoinnin suhteen. Myös kiertotalouden ratkaisut tuottavat oikein toteutettuna merkittäviä säästöjä materiaalikustannuksissa. Kierrätysbetonin käyttöä osana rakentamisen kestävyyssiirtymää ja kiertotaloutta on tuettava. Pitkäikäisen ja energiatehokkaan uustuotannon lisäksi olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisella on yksi tehokkaimpia tapoja pienentää Suomen energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä.

Lisäksi esitämme mittavaa, kertaluonteista investointitukipakettia rakennusalan tukemiseksi. Asuinyhteisöille suunnattu suhdanneavustus vauhdittaisi tarpeellisia uudis- ja korjausrakennushankkeita ja elvyttäisi merkittävästi alan kysyntää. Kuntien ja hyvinvointialueiden rakentamisen tukipaketti kannustaisi toteuttamaan tarpeelliset ja joissain tapauksissa hyvin pitkään lykätyt rakennushankkeet. Tukien avulla voidaan esimerkiksi korjata homekouluja ja muita sisäilmaongelmista kärsiviä kiinteistöjä, toteuttaa energiatehokkuus- ja lämmitystaparemontteja, ja käynnistää muita tärkeitä korjaus- ja uudisrakennushankkeita.

Valtion asuntorahastosta maksettava peruskorjausavustus tulee palauttaa, sillä korjaushankkeilla on merkittävä taloudellinen vipuvoima. Peruskorjausavustuksella voidaan saada liikkeelle merkittävä määrä korjaushankkeita, jotka puolestaan työllistävät ja tuovat verotuloja. Peruskorjausavustuksilla on merkittävä kerroinvaikutus. Esimerkiksi 10 prosentin hankekohtaisen avustuksen myöntäminen sadan miljoonan euron Julkisrahoitteista uudis- ja korjaus- edestä voisi tuottaa miljardin euron rakentamista ei tule ajaa alas, vaan sitä edestä korjausrakentamista. pitää lisätä. On suhdannepoliittisesti järkevää käynnistää esimerkiksi Rakennusalan lisäksi myös Suomen sosiaalisen asuntotuotannon hankkeita kulttuuriala tarvitsee elvytystä. nyt, jotta voimme vauhdittaa rakennus- Kulttuuriala on noin kolme prosenttia alan elpymistä. Kohdentaisimme Suomen BKT:sta. Taide-, kulttuuri- ja nämä elvytystoimet erityisesti puu- tapahtuma-alat työllistävät yhteensä rakentamiseen, mikä on ekologisesti yli 300 000 ihmistä. Kyseessä on noin kestävämpää. Jatkaisimme myös erilaisia 16,8 miljardin euron suuruinen talous, Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 10 (26)

jolla on merkittävä kasvupotentiaali. Kulttuurialan hiilijalanjälki on myös verrattain pieni, joten sen kasvua on tuettava osana reilua siirtymää ja Suomen elinkeinorakenteen uudistumista. Kulttuuri- ja taidekenttä on myös merkittävä elinvoimatekijä, jonka vaikutukset myös muiden alojen, kuten matkailu-, kuljetus- ja ravintola-alan työllisyyteen ja toimintamahdollisuuksiin ovat huomattavia.

Luovien alojen kasvupotentiaali toteutuu ainoastaan, jos niihin panostetaan. Oikeistohallituksen leikkausten sijasta vasemmistoliitto investoisi luoviin aloihin. Taiteen ja kulttuurin riittävä valtionrahoitus on turvattava. Sen lisäksi, että peruisimme hallituksen leikkaukset kulttuuriin ja kasvattaisimme taiteen ja kulttuurin muuta julkista rahoitusta 28 miljoonalla eurolla, kasvattaisimme audiovisuaalisen alan tuotantotukea 8 miljoonalla eurolla ja Suomen Hallitus on omilla toimillaan ajanut elokuvasäätiön rahoitusta miljoonalla kulttuurialan syvään ahdinkoon. eurolla. Oikeistohallitus leikkaa pelkästään tänä vuonna kulttuurista 17 miljoonaa. Taidetta ja kulttuuria ei ole ilman Myös hallituksen päätös nostaa tekijöitä. Yksityisen kopioinnin hyvitys on esitysten pääsylippujen, kirjojen ja tärkeää taiteilijoiden toimeentulolle sekä taideteosten arvonlisäveroa peräti monien alueellisten kulttuurituotantojen neljällä prosenttiyksiköllä vuonna ja -tapahtumien olemassaololle. 2025 osuu erityisen kovaa kulttuuri- Kopiointi aiheuttaa merkittäviä tulonja taidekenttään sekä tapahtuma- menetyksiä aineettomien sisältöjen alaan. Varsinkin esittävä taide toipuu tekijöille, eikä nykyinenkään korvaustaso edelleen koronapandemiasta. Ala riitä kattamaan tulojen menetystä. tarvitsee edelleen pitkäjänteistä tukea Hallituksen leikkaus on valtion budjetin ja rahoituksen ennakoitavuutta, ei tasolla pieni, mutta kulttuurin tekijöille lyhytnäköisiä ja rajuja leikkauksia. vaikutuksiltaan suuri. Hyvitysjärjestelmä on uudistettava, jotta voimme paremmin turvata tekijöille ja luovalle alalle ennakoitavuutta ja jatkuvuutta.

Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 11 (26)

TUEMME KESTÄVÄÄ KASVUA VASTASYKLISELLÄ FINANSSIPOLITIIKALLA JA KOHDENNETUILLA ELVYTYSTOIMILLA • Harjoitamme vastasyklistä finanssipolitiikkaa, eli elvytämme talouskasvua matalasuhdanteessa. Teemme nousukaudella vähemmän julkisia panostuksia ja investointeja esimerkiksi rakentamiseen sen sijaan, että leikkaisimme hyvinvointipalveluista ja pienituloisilta. • Perumme Valtion asuntorahaston lakkautuksen. • Kasvatamme Aran valtuuksia silloin, kun rakennusala on matalasuhdanteessa. Aran valtuuksiin sisältyy muun muassa energia-avustus, käynnistysavustus, kunnallistekniikka-avustus, maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksiin liittyvä avustus, erityisryhmien investointiavustus sekä hissi- ja esteettömyysavustus. • Otamme käyttöön väliaikaisen 100 miljoonan euron rakennusalan suhdanneavustuksen. Asuinyhteisöt voivat käyttää avustusta uudis- ja korjausrakentamiseen. • Myönnämme 100 miljoonan euron avustuspaketin kunnille ja hyvinvointialueille tarpeellisten rakennushankkeiden toteuttamisen tukemiseen. • Palautamme Valtion asuntorahaston korjausavustuksen ja jaamme valtion asuntorahastosta maksettavia korjausavustuksia 100 miljoonan euron edestä. • Palautamme 2 miljoonaa euroa korjaustoiminnan avustuksiin. Näillä parannetaan muun muassa rakennusten esteettömyyttä. • Kasvatamme taiteen ja kulttuurin muuta julkista rahoitusta 28 miljoonalla eurolla. • Kasvatamme audiovisuaalisen alan tuotantotukea 8 miljoonalla eurolla ja Suomen elokuvasäätiön rahoitusta miljoonalla eurolla. • Perumme hallituksen leikkaukset taiteen ja kulttuurin edistämisen avustuksista. • Perumme hallituksen leikkaukset esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksista ja avustuksista. • Perumme hallituksen leikkaukset yksityisen kopioinnin hyvityksestä.

Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 12 (26)

4. TUOTTAVUUS KASVUUN: PANOSTAMME TYÖLLISYYTEEN, OSAAMISEEN JA TUTKIMUKSEEN Suomen tulisi kilpailla korkealla laadulla, ei hintoja polkemalla. Nopean teknologisen kehityksen aikakaudella tämä edellyttää erityisesti panostuksia koulutukseen, osaamisen päivittämiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Koulutettu työvoima, toimivat palvelut, kunnon infrastruktuuri ja turvallinen ympäristö ovat edellytyksiä tuottaville investoinneille. Hyvinvointivaltio on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kasvun ystävä. 4.1. Työllisyys nousuun Työntekijät ovat talouskasvun kannalta tärkeä voimavara, ja heidän työllistymisestään, osaamisestaan ja jaksamisestaan on pidettävä huolta. Pitkäaikaistyöttömyys on haitallista talouskasvun kannalta. Sen lisäksi, että työttömyys aiheuttaa ihmisille taloudellista epävarmuutta, tarkoittaa se myös, ettei ihmisten kykyjä ja osaamista hyödynnetä. Sen lisäksi, että työttömyys vähentää ihmisten tuloja, se vaikuttaa pitkityessään negatiivisesti ihmisten osaamiseen ja itseluottamukseen työelämässä. Pitkällä työttömyysjaksolla voi myös olla leimaava vaikutus mahdollisen työnantajan silmissä, ja näin se saattaa vaikeuttaa uuden työn löytämistä.

Sopiminen vaikeutuu, vastakkainasettelu kärjistyy, yhteishenki rapautuu ja työpahoinvointi yleistyy. Oikeistohallituksen tekemät heikennykset työntekijöiden neuvotteluasemaan hidastavat palkkojen positiivista kehitystä. Tämä puolestaan heikentää palkansaajien ostovoimaa ja kotimaista kysyntää, ja on siksi haitallista Suomen talouden kasvulle.

Oikeistohallituksen työllisyyspolitiikka pohjautuu kyyniseen ihmiskuvaan, jossa työttömät työllistyvät, jos sosiaaliturvaa vaan leikataan tarpeeksi. Hallituksen politiikan tulokset ovat olleet katastrofaaliset: Työttömien määrä on kasvanut ja avoimien työpaikkojen määrä vähentynyt koko hallituskauden Työllistymistä pitäisi edistää nykyistä ajan. enemmän. Toisin kuin Orpon oikeistohallitus pyrkii esittämään, työ- Helmikuussa 2025 työttömien määrä oli voiman halpuuttaminen, työntekijöiden kasvanut 36 700:lla vuoden takaisesta, ja oikeuksien romuttaminen ja työelämän avoimien työpaikkojen määrä vähentynyt epävarmuuden lisääminen eivät 39 000:lla. Suomessa oli helmikuun korjaa heikkoa työllisyyskehitystä. 2025 lopussa 326 400 työtöntä ja vain Hallituksen muutokset, jotka heikentävät 63 800 avointa työpaikkaa. Jokaista työntekijöiden asemaa ja oikeuksia, avointa työpaikkaa kohden on siis suurin eivät hallituksen omienkaan vaikutus- piirtein viisi työtöntä. On matemaattinen arvioiden mukaan lisää työllisyyttä. tosiasia, ettei hallituksen politiikka voi Sen sijaan ne kiristävät tunnelmaa toimia tällaisessa tilanteessa. työpaikoilla ja lisäävät työmarkkinoiden epäluottamusta ja epävarmuutta. Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus

Hallitus on tehnyt virheen keskittyessään vain työn tarjonnan lisäämiseen, suomatta huomiota työn kysynnän parantamiseen. Useat tutkimukset ovat havainneet, että investoinnit ja talouskasvu määrittävät työllisyyden ja työttömyyden tasoa. Työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisellä, esimerkiksi työsuhdeturvaa heikentämällä, ei sen sijaan ole havaittu olevan toivottuja vaikutuksia työllisyyteen. Valtion roolia työllistämisessä tuleekin merkittävästi kasvattaa. Työpaikkoja voidaan luoda erityisesti kestävän siirtymän aloille. Aktiivinen työvoimapolitiikka on järkevää myös siksi, että sen avulla voidaan tasata talouden suhdannevaihteluita lisäämällä julkista tai tuettua työllistämistä taantumassa. Työttömille pitää taata oikeus palkkatuettuun työpaikkaan viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. Tällä työtakuulla saisimme katkaistua pidemmät työttömyysjaksot. Työtakuu toimisi osana vastasyklistä talouspolitiikkaa, koska tarve työtakuille kasvaisi matalasuhdanteissa, jolloin työttömyys nousee. Se myös vähentäisi pitkäaikaistyöttömyyttä ja lieventäisi sen talouskasvua haittaavia vaikutuksia. Työtakuun lisäksi työllistymisen kannustimia on parannettava. Oikeistohallitus on romuttanut työttömien kannusteet tehdä lyhytkestoista tai osa-aikaista työtä poistamalla työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat. Hallitus ei näytä ymmärtävän, että kaikki ihmiset eivät voi tehdä kokoaikatyötä. Sitä ei ole kaikille tarjolla, kaikkien työkyky ei riitä kokoaikatyöhön, eikä kaikkien elämäntilanne mahdollista kokoaikaista työskentelyä. Osaaikainen tai keikkaluonteinen työnteko on useimmiten työttömyyttä parempi vaihtoehto ihmisille itselleen ja koko yhteiskunnalle.

korottaisimme sitä, jotta lyhytkestoisen tai osa-aikaisen työn vastaanottaminen olisi nykyistä kannustavampaa. Työttömyysturvabyrokratiaa pitää keventää luopumalla karensseista sekä opiskeluun ja pienimuotoiseen yrittäjyyteen liittyvistä rajoituksista, joilla on ainoastaan passivoiva vaikutus. Myös työllisyyspalveluihin, koulutukseen ja työvoiman liikkuvuuteen on panostettava työllisyyden edistämiseksi. Työttömille tarjottava koulutus edistää tutkimusten mukaan työllistymistä. Se edellyttää työllisyyspalveluiden resurssien lisäämistä ja palveluiden järkevämpää kohdentamista, mikä tarkoittaa muun muassa työttömyysturvabyrokratian purkamista sekä resurssien lisäämistä työttömien yksilöllisiä tarpeita vastaaviin palveluihin. Työttömien palveluprosessiin liittyvästä yksityiskohtaisesta sääntelystä, kuten työhakemustehtailusta, tulee luopua. Resurssit on kohdistettava aidosti yksilöiden tarpeita vastaaviin palveluihin. Työvoiman liikkuvuuteen voidaan kannustaa panostamalla kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen kasvukeskuksissa ja perumalla hallituksen työmatkavähennykseen tekemät leikkaukset. Hallitus on leikkaamassa myös liikkuvuusavustusta, jolla tuetaan työllistymistä toiselle paikkakunnalle. Tätä etuutta pitäisi päinvastoin kehittää ja sen tunnettavuutta lisätä.

Vaikeasti työllistyviä ihmisiä ei saada työmarkkinoille heidän tilannettaan kurjistamalla. Työkyvyn ja osaamisen vahvistaminen, syrjinnän ehkäiseminen, työn mukauttaminen ja työpaikkojen tukeminen sekä välityömarkkinoiden ja työllisyyspalveluiden kehittäminen ovat avain vaikeammin työllistyvien työllisyyden tukemiseen. Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työllistymistä tukevaa IPSVasemmistoliiton mielestä palkan ja toimintamallia on laajennettava, ja sille sosiaaliturvan yhteensovittamista pitää tulee osoittaa pysyvä rahoitus. parantaa eikä heikentää. Palauttaisimme työttömyysturvan suojaosan ja Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 14 (26)

Yrittäjyydestä on myös tehtävä nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto niille, joilla on siihen aidosti kiinnostusta. Yrittäjien ja itsensätyöllistäjien sosiaaliturvaa on vahvistettava muun muassa yhdistelmävakuutuksen käyttöönotolla. Arvonlisäverovelvollisen toiminnan alarajan nostaminen 30 000 euroon nykyisestä 15 000 eurosta vähentäisi pienyrittäjien hallinnollista rasitetta ja laskisi yrittämisen kynnystä.

Jos mielenterveyssyistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä saataisiin puolitettua, lisäisi se työllisyyttä merkittävästi. Tämä edellyttäisi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien kasvattamista ja mielenterveyttä tukevien hyvien käytäntöjen ja varhaisen tuen kehittämistä työpaikoilla sekä oikeaaikaista kuntoutusta ja muita palveluita silloin, kun työkyky heikkenee. Tästä syystä myös ammattiliittojen aseman vahvistaminen, kuten ammattiliittojen Pienille koululaisille tulisi tarjota joukkokanneoikeuden edistäminen, on vuorohoitoa, koska työssä käyvien kytköksissä työllisyyteen ja kasvuun. köyhien joukossa yksinhuoltajaäitien osuus on suuri. Varsinkin vuorotöitä voi Viime vuosikymmeninä lisääntynyt olla mahdoton ottaa vastaan, jos kotona automaatio ja teknologinen kehitys on pieniä koululaisia. ovat korvanneet paljon rutiiniluonteisia tehtäviä ja luoneet uusia mahdollisuuksia Hyvä työelämä edistää myös työllisyyttä. asiantuntijoille. Samalla ne ovat osaltaan Tyytyväiset ja oikeudenmukaisesti kiihdyttäneet tulo- ja varallisuuserojen kohdellut työntekijät jaksavat kasvua.

Mikäli automaatio ja tekoäly paremmin, sairauspoissaolot ja ennen- vähentävät ihmisten tekemän työn aikaiset eläköitymiset vähenevät, tarvetta ja parantavat tuottavuutta, on ja työmotivaatio kasvaa. Toimivat jäljelle jäävää työtä sekä siitä syntyvää sosiaali- ja terveyspalvelut, oikein lisäarvoa jaettava uudestaan. Yksi mitoitettu työmäärä, hyvä johtaminen, keino tähän on lyhyemmän työviikon mahdollisuudet kehittyä ja vaikuttaa edistäminen samalla tai lähes samalla työhönsä sekä syrjintään ja häirintään palkalla: työ voidaan jakaa tasaisemmin, puuttuminen ovat työhyvinvoinnin ja ja näin tukea työn ja vapaa-ajan siten myös tuottavuuden kannalta parempaa tasapainoa. Samalla tärkeitä. Parantunut työhyvinvointi teknologian hedelmät jakautuvat ehkäisee myös mielenterveysongelmia, reilummin. mikä vähentää työpoissaoloja ja ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle Eri maissa tehdyissä kokeiluissa siirtymistä. työajan lyhentäminen on parantanut sekä työntekijöiden hyvinvointia että tuottavuutta. Myös työntekijöiden sananvallan ja omistajuuden edistäminen yrityksissä on tapa parantaa työmotivaatiota ja sitoutumista yrityksen menestykseen.

Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 15 (26)

PARANNAMME TYÖLLISYYTTÄ JA TYÖHYVINVOINTIA • Lisäämme palkkatukityöllistämistä ja takaamme oikeuden palkkatuettuun työpaikkaan viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. • Kasvatamme julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden rahoitusta 36,9 miljoonalla eurolla. • Kevennämme työttömyysturvabyrokratiaa ja työttömien palveluprosessin sääntelyä, jotta resurssit kohdistuisivat nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. • Parannamme työllistymisen kannustimia. Perumme hallituksen leikkaukset asumistuesta ja työttömyysturvan suojaosista. • Korotamme työttömyysturvan suojaosan 500 euroon. • Säädämme eläkkeensaajien asumistukeen 300 euron suojaosan työntekoon kannustamiseksi. • Helpotamme työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamista siten, että osittainenkin palaaminen työelämään olisi aina kannattavaa. • Yhtenäistämme perusturvaa kohti työhön kannustavaa perustuloa. • Otamme käyttöön yhdistelmävakuutuksen. Yhdistelmävakuutus mahdollistaisi työttömyysturvan kerryttämisen samaan aikaan sekä palkansaajana että yrittäjänä tehdystä työstä. • Laskemme yrittämisen kynnystä. Nostamme arvonlisäverovelvollisen toiminnan alarajan 30 000 euroon nykyisestä 15 000 eurosta.

Tämä vähentäisi pienyrittäjien hallinnollista rasitetta. • Korotamme liikkuvuusavustusta, jotta työvoiman on helpompi vastaanottaa työtä kauempaa. • Laajennamme mielenterveyden häiriöistä kärsivien työllistymistä tukevaa IPS-toimintamallia ja teemme siitä vakinaisen valtakunnallisen käytännön. Osoitamme tähän 5 miljoonan euron määrärahan. • Tarjoamme vuorohoitoa pienille koululaisille vanhemman tai vanhempien työnteon helpottamiseksi ja lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. • Jatkamme Marinin hallituksen käynnistämää työn ja hyvinvoinnin kehittämisohjelmaa ja osoitamme sille 5 miljoonan euron lisärahoituksen. • Kompensoimme uusien teknologien, kuten tekoälyn myötä syntyvän työn tuottavuuden paranemisen työntekijöille lyhyempänä lakisääteisenä työaikana. Ensimmäisenä askeleena tähän suuntaan toteutamme laajan lyhennetyn työajan kokeilun, johon otetaan mukaan erilaisia työpaikkoja ja eri tehtävissä toimivia ihmisiä. Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 16 (26)

4.2. Panostamme osaamiseen Koulutettu ja osaava työvoima on edellytys tuottavuuden kasvulle. Tästäkin näkökulmasta Orpon hallitus on tehnyt juuri päinvastaista politiikkaa, kuin Suomi tarvitsee. Leikkaamalla ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijoiden sosiaaliturvasta sekä poistamalla aikuiskoulutustuen oikeistohallitus on tehnyt opiskelusta ja oman osaamisen päivittämisestä yhä vaikeampaa. Nämä tulevat kaikki näkymään tulevaisuudessa osaavan työvoiman puutteena. Myös tulevaisuudessa tarvitaan osaajia kaikilla osaamistasoilla. Samaan aikaan, kun työtehtäviä siirtyy tehtäväksi muualle, syntyy Suomeen uutta työtä. Esimerkiksi valmistustuotannon siirtymisen vastapainoksi palveluvaltaisuus ja työ kestävien ratkaisujen parissa tulevat lisääntymään. Suomi tarvitsee uutta osaamista ja osaamisen päivittämistä, mutta myös lisää työntekijöitä. Vasemmistoliitto on sitoutunut nostamaan korkeakoulutettujen osuuden nuoresta ikäluokasta 50 prosenttiin. Myös ammatilliseen koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen on panostettava. Orpon hallituksen ammatilliseen koulutukseen kohdistettu 120 miljoonan euron leikkaus tulee perua. Lisäksi on panostettava työikäisten oppimisen tukeen, jotta kynnys lähteä päivittämään omaa osaamistaan on mahdollisimman matala. Uudelleenkouluttautuminen on monella alalla välttämätöntä lähitulevaisuuden rakennemuutosten takia. Reilu siirtymä ja teknologiset murrokset tulevat

Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus

muuttamaan elinkeinorakennettamme ja työn tekemisen tapoja merkittävästi jo lähivuosina. Meidän on tuettava elinikäistä oppimista ja osaamisen päivittämistä varmistaaksemme, ettei kukaan jää näiden muutosten takia jälkeen. Aikuiskoulutustuki täytyy palauttaa, sillä elinkeinorakenteen muuttuessa elinikäinen oppiminen on yhä tärkeämpää. Aikuiskoulutustuki mahdollistaa siirtymisen alalta toiselle silloin, kun tietty ala kärsii merkittävästä työttömyydestä. Edistyksellisen teknologiapolitiikan mahdollistamiseksi myös osaamistasoa on huomattavasti nostettava, mikä puolestaan vaatii niin koulutus- kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksenkin kasvattamista. Työtehtävien ja toimintaympäristön muuttuessa on koulutusjärjestelmämme mahdollistettava osaamisen täydentäminen ja alanvaihto. Tutkintoja, tutkinnon osia ja yksittäisiä taitoja on kenen tahansa voitava hankkia missä tahansa elämänvaiheessa. Yritysten tulee tukea osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä työpaikoilla. Yhteiskunnan tulee puolestaan varmistaa, että työttömyysuhan alla on tarjolla riittävän varhaista tukea ja muuntokoulutusta uusiin tehtäviin. Koulutuspaikkoja tulee olla pohjoisinta ja itäisintä Suomea myöten, jotta kaikkialla on mahdollisuus työhön ja hyvään elämään. Julkisilla päätöksillä tulee myös aktiivisesti tukea mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja ohjata yrityksiä sinne, missä työntekijöitä on valmiiksi, esimerkiksi vastikään suljetun tehtaan vuoksi.

PARANNAMME KAIKKIEN MAHDOLLISUUKSIA OPPIA JA PÄIVITTÄÄ OSAAMISTAAN LÄPI ELÄMÄN • Perumme hallituksen 120 miljoonan euron leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta. • Nostamme korkeakoulutettujen osuuden nuoresta ikäluokasta 50 prosenttiin. • Osoitamme yliopistojen aloituspaikkojen lisäämiseen 30 miljoonaa euroa lisärahoitusta ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen myös 30 miljoonaa euroa. • Kasvatamme korkeakoulujen perusrahoitusta 50 miljoonalla eurolla. • Parannamme opiskelijoiden toimeentuloa, jotta he voivat keskittyä opiskeluun. Palautamme opiskelijat yleisen asumistuen piiriin ja otamme käyttöön opintolainan korkokaton. • Vahvistamme oppimisen tukea ja kasvatamme sen rahoitusta 100 miljoonalla eurolla. • Korotamme kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia indeksien mukaisesti, jotta ne voivat ohjata enemmän rahaa peruskouluihin. • Palautamme aikuiskoulutustuen, jotta ihmiset voivat päivittää osaamistaan läpi työelämän. Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 18 (26)

4.3. Panostuksia tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaan Pitkällä aikavälillä valtio voi parantaa tuottavuutta investoinneilla koulutukseen sekä tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan (TKI). TKI-panostusten kasvattaminen on välttämätön keino Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi. TKI-rahoituksen kasvattamisesta vallitsee Suomessa vahva konsensus: kilpailukyky, reilu siirtymä ja tuottavuuden kasvu vaativat kaikki suurempia TKI-investointeja. kuuluu kaikille. Lisäksi TKI-rahoituksen avulla syntyvien työpaikkojen tulee edistää osaamista ja hyvinvointia laajasti. Uuteen tietoon ja osaamiseen investoidaan huomattavasti liian vähän, jos se jätetään vain markkinoiden varaan. On yleisen edun mukaista, että näitä investointeja kasvatetaan myös julkisesti.

Vasemmistoliiton tavoite on, että TKI-rahoituksen taso nousee viiteen bruttokansantuotteesta. Tulevaisuuden TKI-järjestelmän ohjaavina prosenttiin periaatteina tulee olla reilu siirtymä, Tämä edellyttää lisäpanostuksia tieteen tasa-arvo, demokratia ja tieteen vapaus. ja korkeakoulujen perusrahoitukseen. Rajallisten resurssien maailmassa meillä ei ole varaa hukata TKI-resursseja Jotta Suomen tuottavuus saataisiin kestämättömän tuotannon tukemiseen. kasvuun, yrityksiä täytyy kannustaa Innovaatioilla tuetaan paitsi kestävien ohjaamaan suurempi osa budjetistaan alojen kasvua, myös muutosta, jolla TKI-toimintaan ja vähemmän osinkojen tavoitellaan hyvää elämää ja kestävää jakamiseen tai omien osakkeiden teollisuutta. TKI-rahaa tulisi nyt ohjata ostamiseen. Eräs toimenpide yksityisten vauhdittamiseksi on erityisesti kestävän rakentamisen ja investointien luopua listaamattomien osakeyhtiöiden kiertotalouden ratkaisuihin. osinkoverohuojennuksesta. Kyseinen vähentää kannustimia Perustutkimus on perusta kaikelle muulle huojennus investointeihin ja TKI-toiminnalle. Hallitus ohjaa tällä tuottaviin negatiivisesti

Suomen hetkellä TKI-panostuksia pääasiassa vaikuttaa yrityksille, ei perustutkimukseen. Tämä tuottavuuteen. Se myös heikentää ei takaa TKI-toiminnan laatua pitkällä talouden uudistumiskykyä suosimalla vakiintuneita aikavälillä. Meidän pitää nostaa pääomaintensiivisiä, aineettomaan pääomaan suomalaisten koulutustasoa sekä saada yrityksiä tänne osaavaa työvoimaa myös muualta. nojaavien yritysten kustannuksella. Kun koulutus ja perustutkimus ovat sillä Kyseinen verohuojennus myös nostaa tasolla, että uuden tiedon ja ideoiden kynnystä listautua pörssiin, vaikka se vastaanottaminen on mahdollista, olisi kasvun kannalta paras vaihtoehto. Suomen kaltainen pieni avotalous voi hyötyä muualla tehdyistä panostuksista. Rahoitusta on suunnattava sinne, missä Tätä varten on taattava ihmisten ja tiedon se synnyttää tehokkaimmin uutta toimintaa sen sijaan, että tuetaan vaivaton kansainvälinen liikkuminen. verohelpotuksin toimintaa, joka olisi Kun julkista rahaa ohjataan myös toteutunut ilmankin. Siksi tukien tulee yrityssektoria hyödyntävään käyttöön, olla kohdennettuja ja tarkkarajaisia.

on rahoituksen kriteerinä oltava Julkinen rahoitus yritysten investointeihin rahoituksen suuntaaminen yleis- sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan hyödyllisiä päämääriä palvelevalla tulee ehdollistaa ympäristövastuulle ja tavalla. Tutkimuksesta, kehityksestä sosiaaliselle vastuulle. ja innovaatioista syntyvä hyvinvointi Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 19 (26)

Valtio pystyy omalla toiminnallaan kohdentamaan rahan juuri sinne, missä siitä on hyötyä. Esimerkiksi valtion oma tutkimustoiminta on erinomainen tapa toteuttaa yhteiskunnallisesti tärkeää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tietoperustainen päätöksenteko edellyttää strategista ja poliittisiin tietotarpeisiin vastaavaa tutkimusta. VN-TEAS-tutkimustoiminnalla on tehty paljon arvokasta ja ministeriöiden valmistelun ja päätöksenteon laadun kannalta korvaamatonta selvitystyötä, ja sitä tulee jatkaa. Siksi jatkaisimme valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa. Osoittaisimme sille vuosittaisen 10 miljoonan euron rahoituksen.

SIJOITAMME TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTAAN • Nostamme TKI-rahoituksen tason viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ohjaamme TKI-rahoitusta erityisesti reilun siirtymän ja ekologisen jälleenrakennuksen edellyttämään tutkimukseen ja ratkaisuihin, kuten kiertotalouden ja kestävän rakentamisen innovaatioihin. • Ehdollistamme yritysten saamat tuet investointeihin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan sosiaaliselle, taloudelliselle ja ympäristövastuullisuudelle, jonka tulee kattaa yrityksen koko tuotanto- ja arvoketju. • Poistamme listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen, joka heikentää investointihalukkuutta, tuottavuutta ja talouden uusiutumista. • Toteutamme valtion toimesta omaa tutkimus- ja selvitystoimintaa. Jatkamme valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa ja osoitamme sille 10 miljoonan euron rahoituksen. Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 20 (26)

5. REILUN SIIRTYMÄN TEOLLISUUSPOLITIIKKA Suomen elinkeinorakennetta on uudistettava. Tuotannon ja kulutuksen on jatkossa noudatettava luonnon antamia reunaehtoja. Talouden elinvoimasta voidaan silti pitää kiinni. Emme tavoittele nykymuotoisen talouden ikuista kasvua, vaan muodonmuutosta taloudeksi, joka kasvaa kestävästi. Se onnistuu siirtämällä tuotantoa halvoista ja yksinkertaisista tuotteista monimutkaisempiin, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviin korkean jalostusasteen tuotteisiin. Tämä on osa suurempaa yhteiskunnan rakenteiden muutosta. Sen tekeminen edellyttää valtion aktiivista ja strategista teollisuuspolitiikkaa.

5.1. Reilu siirtymä käytännössä Reilun siirtymän teollisuuspolitiikka muodostuu kahdesta kokonaisuudesta. Ensimmäinen on kestävän teollisuustuotannon tukeminen. Se tehdään suurilla investoinneilla uuteen teknologiaan, tuotantoon ja tutkimukseen. Valtion on edistettävä investointeja strategisesti merkittäviksi tunnistettuihin teollisuuden keskittymiin eli klustereihin. Valtion tulisi tukea tällaisten klustereiden kehittymistä erityisesti lääketeollisuuteen, akkuteollisuuteen, energiateollisuuteen, kemianteollisuuteen ja metsäteollisuuteen. Reilun siirtymän teollisuuspolitiikka myös ohjaa teollisuustuotantoa kohti kiertotaloutta, koska luonnonvaroja ei riitä loputtomasti. Teollisessa tuotannossa on maksimoitava raakaaineiden uusiokäyttö ja minimoitava jätteen määrä. Neitseellisten raakaaineiden käyttöä on vältettävä. Samalla on panostettava tuotteiden pitkäikäisyyteen ja korjattavuuteen. Toinen kokonaisuus reilun siirtymän teollisuuspolitiikassa on kestämättömän, ympäristölle ja ilmastolle haitallisen teollisuustuotannon tukemisen lopettaminen. Tuet, kuten puupohjaisten polttoaineiden, polttoturpeen ja lentoliikennepolttoaineiden verottomuus, maakuntalentojen ostaminen sekä kestämättömän metsänhoidon Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus

tukeminen, on lopetettava. Lisäksi pitää lopettaa energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukset sekä maataloustoimijoiden polttoöljyn valmisteveron palautukset. Myös kaivosveroa tulisi nostaa, ja fossiilisten polttoaineiden ja polttomoottoriajoneuvojen verotus tulisi palauttaa aiemmalle tasolle. Reilun siirtymän teollisuuspolitiikka on sosiaalisesti oikeudenmukaista. Työntekijöille taataan riittävä toimeentulo, ja työnsä menettäneille löydetään uusi työpaikka, jota varten tarjotaan koulutusta. Fossiilisen energian kallistuminen kompensoidaan pienituloisille hiiliosinkomallilla. Suomella on kansainvälisesti verrattuna erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa reilu siirtymä. Suomi on erittäin houkutteleva kohde vihreille investoinneille. Meidän on huolehdittava siitä, että teollisuuden työpaikat pysyvät ja vahvistuvat Suomessa, ja yrityksillä on jatkossakin kannustimia rakentaa tehtaita juuri Suomeen. Suomessa ilmastoja ympäristövaikutusten valvonta on vahvempaa kuin monessa muussa maassa. Tarvittavat toimet vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä. Uusien Sivu 21 (26)

ratkaisujen kehittäminen kasvattaa myös osaamista, jonka osuutta viennistä voidaan entisestään kasvattaa. Edelläkävijyys ruokkii talouskasvua ja tukee laadukasta vientiteollisuutta. Kotimaisen teollisen toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen tukee myös palveluvientiä, jonka osuus kokonaisviennistä kasvaa koko ajan. Merkittävä osa palvelutuotannosta perustuu teolliseen osaamiseen. Teollisuuden monipuolistamisen tulee olla reilun siirtymän teollisuuspolitiikan keskeinen tavoite. Monipuolinen elinkeinorakenne kestää kriisejä paremmin, palautuu niistä nopeammin sekä lisää huoltovarmuutta. Huoltovarmuuden kannalta tarpeellisten teollisuudenalojen toimintaedellytykset on taattava ja pidettävä kotimaisessa tai valtiollisessa omistuksessa. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden merkitys on ruokaturvan ja huoltovarmuuden näkökulmasta viime vuosien aikana korostunut. Niin ekologisen kestävyyden kuin huoltovarmuudenkin näkökulmasta erityisesti kasvipohjaista ruoantuotantoa on tuettava. Kasvipohjaiseen ruoantuotantoon siirtyminen mahdollistaa tuotantoresurssien tehokkaamman käytön sekä riippuvuuksien vähentämisen ulkomaisista tuotantopanoksista. Selvitysten mukaan Suomen on mahdollista saavuttaa proteiiniomavaraisuus kokonaan kasviperäisesti. Kasvisruokavalioiden suosion kasvaessa kasvipohjaisilla proteiineilla on myös merkittävä kansainvälinen vientipotentiaali. Tämän lisäksi Suomella on valtavasti potentiaalia asemoitua kansainvälisesti kasvipohjaisen ruokateknologian kärkimaaksi. Yhteiskuntien sähköistymiseen tarvitaan väistämättä akkuja. Siksi on pyrittävä luomaan ympäristökuormaltaan matala, vähähiilinen akkuarvoketju. Oleellista on minimoida kaivannaisteollisuuden ympäristövaikutukset, rajata jäljelle jäävät vaikutukset pienelle alueelle ja velvoittaa kaivosyhtiö kompensoimaan ne ja ennallistamisen. Lisäksi kaivosveroa on nostettava ja on huolehdittava siitä, Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus

että kaivokset todella hyödyttävät niitä kuntia, joissa ne toimivat. Teollisuuden ja koko yhteiskunnan reilu siirtymä edellyttää näillä näkymin sähkön tuotantokapasiteetin valtavaa kasvattamista. Eri arvioiden mukaan sähkönkulutus kasvaa Suomessa 135– 300 terawattituntiin (TWh) vuoteen 2050 mennessä. Tässä tilanteessa riittävä puhtaan energian tuotanto on välttämätöntä sekä kestävän ja kohtuuhintaisen arjen että reilun siirtymän teollisuuspolitiikan kannalta. Uusiutuvan energian rakentaminen Suomeen luo sekä työtä että parantaa energiaomavaraisuutta. Puhdas energia voi olla myös suomalaisen energiateollisuuden vientituote. Reilun siirtymän teollisuuspolitiikan on oltava pitkäjänteistä. Siksi Suomessa olisi tärkeä saavuttaa parlamentaarinen yhteisymmärrys teollisuuspolitiikan painopisteistä. Tätä varten tulisi perustaa teollisuuspoliittinen parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän työn tukemiseksi on osoitettava riittävät virkamiesresurssit, jotta sen päätökset perustuvat parhaaseen tutkittuun tietoon. REILU SIIRTYMÄ KÄYTÄNNÖSSÄ • Toteutamme vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen edellyttämät välttämättömät ilmastotoimet. • Edistämme kiertotaloutta tukemalla kiertotalousratkaisujen kehittämistä ja painottamalla julkisissa hankinnoissa kiertotalouden periaatteita. • Poistamme saastuttaviin polttoaineisiin, liikennemuotoihin ja kestämättömille teollisuudenaloille kohdennetut verotuet. • Perustamme Suomeen teollisuuspoliittisen parlamentaarisen työryhmän pitkäjänteisen teollisuuspolitiikan varmistamiseksi.

5.2. Valtio talouden uudistumisen vauhdittajana Julkisella sektorilla on taloudessa merkittävä ja viime vuosina korostunut rooli; paitsi sääntelijänä ja rahoittajana, myös strategisen suunnan määrittäjänä, painopisteiden valitsijana, tavoitteiden asettajana, investoijana ja omistajana. Näitä rooleja tulee vahvistaa, mikä edellyttää myös teollisuuspolitiikan resurssien merkittävää kasvattamista. Niiltä osin kun reilun siirtymän teollisuuspolitiikan tavoitteet eivät toteudu markkinoilla, tulee valtion toimia muutoksen alullepanijana ja suunnannäyttäjänä. Markkinalogiikka suosii usein jo olemassa olevia tuotantorakenteita, kun taas valtio voi ohjata kehitystä uusille urille tieteellisin ja demokraattisin perustein. Ilman valtiota tutkimukseen ja kehitykseen ei esimerkiksi panostettaisi riittävästi. Suomalaiset yritykset investoivat poikkeuksellisen vähän, mutta maksavat erityisen paljon osinkoja. Investointien määrä Suomessa on laskenut merkittävästi finanssikriisiä edeltävään aikaan verrattuna, mutta osingot hipovat ennätyksiä. Tämä on este teollisuuden uudistumiselle. Valtio voi laittaa uudistumisen alulle ja käyttää pääomaa kärsivällisemmin ja strategisemmin, koska sen ei tarvitse tavoitella pikavoittoja osakkeenomistajille. Näin voimme vastata globaaliin kilpailuun ja pitää valmistavan tuotannon Suomessa. Julkisen rahoituksen kohdentaminen erityisesti kasvuyritysten skaalautumisvaiheeseen tukisi Suomen talouskasvua. Merkittävä talouskasvun pullonkaula Suomessa tällä hetkellä on kasvuyritysten rahoituksen puute. Sijoitusten määrä suomalaisiin start up -yrityksiin on romahtanut viime vuosina. Suomalainen julkinen ankkuriomistus kasvuvaiheen yrityksissä paikkaisi markkinoilta saatavan rahoituksen puutetta. Valtion Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus

strateginen omistaminen vähentäisi myös riskiä, että menestyvä yritys karkaa ulkomaiseen omistukseen. Valtion tuella nämä yritykset kasvaisivat Suomessa. Valtion tuki lisäisi myös yksityisten sijoittajien luottamusta näihin yrityksiin. Valtion omistamalla Solidumilla on noin 7 miljardin vähemmistöomistukset pörssiyhtiöissä, joista osa voitaisiin uudelleenkohdentaa kasvurahoitukseen. Siten uudistettaisiin Suomen elinkeinorakennetta kestävämmäksi ja luotaisiin korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. Valtion omistuksia ei tule kuitenkaan kokonaisuudessaan vähentää. Erityisesti yhteiskunnallisesti merkittävistä omistuksista on pidettävä täysimääräisesti kiinni. Omien valtionyhtiöiden ja muiden julkisesti omistettujen yhtiöiden kautta pystymme kanavoimaan tärkeitä investointeja ilman, että jaamme lisää yritystukia. Suomen Teollisuussijoituksen eli Tesin pääomia tulisi myös kasvattaa huomattavasti nykyisestä tasostaan, ja reilun siirtymän tavoitteita vahvistaa sen toiminnassa. Tesin strateginen sijoitustoiminta elvyttäisi taloutta ja kannustaisi myös yksityistä pääomaa kohdentumaan reilun siirtymän tavoitteisiin. Tesin pitkäaikainen sitoutuminen investointeihin viestii yksityisille sijoittajille jatkuvuudesta. Tesin kohdealueena olisivat kokonaiset innovaatio- ja tuotantoketjut, ja tavoitteena olisi rahoittaa kokeiluja ja teollisuuden monipuolistamista. Tesin sijoituksia tulisi myös ohjata suomalaisyritysten skaalautumisvaiheeseen. Tesin sijoituskapasiteetin tulisi olla suurempi matalasuhdanteessa, jotta sitä voitaisiin käyttää osana vastasyklistä talouspolitiikaa. Tesi voisi siis toimia viimekätisenä sijoittajana kasvattamassa sijoituskysyntää taantumassa.

Tesin toiminnassa tulisi suosia suoria sijoituksia sen sijaan, että rahat laitetaan yksityisiin rahastoihin, joissa niiden tehokasta kohdentamista on vaikeampi valvoa. Suorat sijoitukset on myös helpompi kohdistaa reilun siirtymän kohteisiin. Julkisena instituutiona Tesille voidaan asettaa tiukat, työntekijöiden hyvinvointiin sekä ilmaston ja ympäristön suojeluun liittyvät standardit. (FinGPT3), joka on akateemisen kehitystyön tulos, julkisrahoitteinen, täysin avoin ja vapaasti kaikkien käytettävissä. On tärkeää, että kielimallin kehitys, avoimuus ja demokraattinen hallinta turvataan myös jatkossa. Myös Suomen tuotantokapasiteettia, rahoitusta ja osaamista strategisesti merkittävissä teknologioissa ja kyvyissä tulisi kasvattaa.

Valtio voi myös edistää talouden uudistumista tukemalla teknologista kehitystä ja läpimurtoja. Julkinen, yhteiskäyttöön ja avoimuuten perustuva tekoälykehitys ja suurteholaskentakapasiteetti ovat äärimmäisen tärkeitä, ja niiden merkitys vain kasvaa jatkossa. On tärkeää, että näihin panostetaan merkittävästi nykyistä enemmän. Suomessa on paljon osaamista suurten kielimallien tutkimuksessa ja kehityksessä sekä suurteholaskennassa. Euroopan tehokkain supertietokone, EU:n omistama ja Kajaanissa sijaitseva Lumi, on ollut keskeisessä asemassa tekoälyn käyttöönotossa eurooppalaisessa ja suomalaisessa tutkimus- ja kehitystyössä. Vuonna 2024 Lumi tuotti suurimman suomenkielisen kielimallin

Tarvittavien investointien kokoluokan vuoksi EU:n taloussääntöjen tulkintaa on joustavoitettava. Reilun siirtymän teollisuuspolitiikkaa tulee tehdä myös EU-tasolla. Eurooppaa vaivaa krooninen investointivaje. Esimerkiksi Mario Draghin kilpailukykyraportin mukaan EU:n pitäisi nostaa investointiasteensa 27 prosenttiin bruttokansantuotteesta, jotta se pysyisi globaalin kilpailun tahdissa. Velka- ja alijäämäsääntöjä pitäisi joustavoittaa, eikä reilun siirtymän investointien toteuttaminen saa jäädä kiinni EU:n taloussäännöistä. EU:ssa tulisi lisäksi pyrkiä luomaan uusia omia varoja, esimerkiksi superrikkaiden EUtason verolla tai teknologiajätteihin kohdistuvalla digiverolla.

EDISTÄMME TALOUDEN UUDISTUMISTA • Uudelleenkohdennamme valtion sijoitusyhtiö Solidiumin omistuksia kasvuyritysten skaalautumisvaiheeseen. • Kasvatamme Suomen Teollisuussijoitus Oy Tesin pääomia ja vahvistamme reilun siirtymän roolia sen toiminnassa. • Edistämme sitä, että EU:n taloussääntöjen puitteissa jäsenmaiden on mahdollista tehdä tärkeitä tulevaisuusinvestointeja reiluun siirtymään ja sitä tukevaan tutkimukseen ja koulutukseen. • Vaikutamme siihen, että myös EU-tason rahoitus kestävän ja oikeudenmukaisen siirtymän, digitalisaation sekä strategisen autonomian vahvistamiseksi moninkertaistetaan. • Kasvatamme Suomen tuotantokapasiteettia, rahoitusta ja osaamista strategisesti merkittävissä teknologioissa ja kyvyissä, kuten suurteholaskennassa, tekoälyssä, edistyksellisissä puolijohteissa ja 6G:ssä. Tuotamme näitä tarvittaessa myös julkisomisteisesti. Kasvatamme julkisen tekoälytutkimuksen ja julkisten, avoimien tekoälymallien kehityksen rahoitusta Suomessa. Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 24 (26)

5.3. Tuemme korkean jalostusasteen tuotantoa Tavoittelemme tämän aikakauden teollisuuspolitiikalla monimutkaisempaa ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa. Kauppasodat ja uudet kansainvälisen kaupan esteet eivät tarkoita, että kysyntä maailmanmarkkinoilla olisi katoamassa kokonaan. Lisääntynyt tullien käyttö merkitsee kuitenkin sitä, ettei ole järkevää kilpailla tuotteiden hinnoilla, vaan tuottaa ainutlaatuisia tuotteita, joita on vaikeampi korvata tai tuottaa muualla. Tällaisten niin sanottujen kompleksisten tuotteiden valmistaminen on yleensä kehittyneen ja menestyvän talouden merkki. Talouskasvu edellyttää panostamista kompleksisten tuotteiden ja palveluiden tuotantoon. Harvardin Growth Labin ylläpitämän indeksin mukaan Suomen viennin kompleksisuus putosi neljänneltä sijalta vuonna 2007 sijalle 15 vuonna 2021. Kun muut maat, erityisesti USA ja Kiina, panostavat yhä monimutkaisempaan tuotantoon, Suomi jää jälkeen. Tällaisessa maailmassa emme voi kilpailla halvalla työvoimalla. Kompleksisten tuotteiden valmistaminen edellyttää korkeaa osaamista, ja on siten kytköksissä myös koulutuksen ja tutkimuksen tasoon. Kompleksiset tuotteet voivat olla tavaraa, kuten korkean teknologian lääkkeitä, rokotteita tai lääkinnällisiä laitteita, tai palveluita, kuten analytiikkapalveluita tai automatisointia.

ystävä. Tällaista tuotantoa ei voi houkutella Suomeen palkkoja polkemalla ja työntekijöitä kyykyttämällä. Myös metalliteollisuudessa on merkittävää potentiaalia uuden aikakauden kompleksisten tuotteiden tuotantoon. Hyvä esimerkki on vähähiilinen tai ruostumaton teräs. Suomalainen hiilivapaa teräs voi olla arvokas kilpailuvaltti maailmanmarkkinoilla. Teräs on helposti kierrätettävää, joten se sopii hyvin myös kiertotalouden raaka-aineeksi. Korkean jalostusasteen terästeollisuutta on edistettävä potentiaalisesti merkittävänä vientituotteena.

Metsäteollisuus on Suomelle merkittävä teollisuudenala, jolla olisi parannettavaa tuotteiden jalostusarvossa. Metsäteollisuuden valtava raaka-aineiden ja energian kulutus sekä tuotannon alhainen lisäarvo ovat keskeisimmät syyt sille, miksi Suomi sijoittuu huonosti tuotteiden kompleksisuutta mittaavissa tilastoissa ja saa raaka-aineiden käytöstä vain vähän taloudellista hyötyä. Metsäteollisuuden tuotteiden painopiste on selvästi lyhytkestoisissa tuotteissa, pääasiassa sellussa. Reilun siirtymän teollisuuspolitiikka ohjaisi metsäteollisuutta muuttumaan hiilivirtojen monikäyttäjäksi. Myös korkean jalostusasteen puurakentamista tulisi edistää. Koska puurakentaminen Valtion tulisi tukea erityisesti komplek- jää Suomeen, sen tukeminen edellyttää sisten tuotteiden tutkimus- ja kehitys- kotimaisen rakentamisen kysynnän toimintaa sekä tuotantoa. Sen lisäksi, että kasvattamista. pitkälle kehitetyt lääkkeet ovat uuden aikakauden kompleksisia vientituotteita, Olennaista metsäteollisuuden tulevailääkkeiden tuotanto tukee myös suudessa on puuraaka-aineen käyttö. Suomen huoltovarmuutta. Tällaisten Pitää löytää monimuotoisuuden ja tuotteiden tuotanto edellyttää ennen hiilinielun kannalta kestävä hakkuutaso kaikkea hyvin koulutettua työvoimaa, ja kestävät hakkuumenetelmät. Valtion luotettavaa infrastruktuuria ja turvallista on tuettava metsänkasvatusmenetelmien ympäristöä. Hyvinvointivaltio on siis kestävän kokonaisuuden tutkimusta korkean jalostusasteen tuotannon ja kehitystä niin, että hiilensidonta ja Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus

ympäristön monimuotoisuus otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa merkittävästi enemmän suojeltua pinta-alaa, pidempiä kiertoaikoja, jatkuvaa kasvatusta ja turvemailla hiilensidonnan priorisoimista. Pienemmästä raaka-ainemäärästä on saatava enemmän irti. Myös kemianteollisuudessa tulisi edistää enemmän korkean jalostusasteen tuotantoa. Kemianteollisuus on Suomen suurimpia vientialoja. Suomessa valmistetaan muun muassa uusiutuvia polttoaineita, akkukemikaaleja, lannoitteita, rakennusmateriaaleja, lääkkeitä ja suojavarusteita sekä vedenpuhdistusratkaisuja. Kemianteollisuus on keskiössä myös kiertotalousratkaisuissa. Kemianteollisuus hyödyntää raakaaineita purkamalla ja yhdistämällä niitä uusiksi yhdisteiksi ja tuotteiksi. Reilun siirtymän investoinnit kemianteollisuuteen mahdollistaisivat jo olemassa oleviin vahvuuksiin perustuvan kasvun. TUEMME KORKEAN JALOSTUSASTEEN TUOTANTOA • Tuemme kompleksisten tuotteiden tutkimus- ja kehitystoimintaa Suomessa sekä niiden vientiä maailmanmarkkinoille. • Edistämme korkeamman jalostusasteen tuotantoa esimerkiksi metalli-, metsä- ja kemianteollisuudessa. Tulevaisuuden talous: ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Sivu 26 (26)