TURVALLINEN JA OSALLISTUVA IKÄÄNTYMINEN RKP:N IKÄPOLIITTINEN OHJELMA Ohjelman on laatinut Förbundet Svenska Seniorer i Finland. 1
3 5 6 9 10 12 14 15 2 JOHDANTO JOHDANTO INVESTOINTI HYVINVOINTIIN VALINNANVAPAUS HYVINVOINTITYÖSSÄ TALOUS – YKSI TURVATEKIJÄ AJAN VAATIMUKSIA VASTAAVAT ASUINOLOSUHTEET IKÄÄNTYNEIDEN OIKEUDET HENKILÖSTÖRESURSSIT JA AMMATTITAITO LOPUKSI
Väestörakenne osoittaa selvästi, että ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa vuosi vuodelta. Jo vuonna 2019 suomalaisista joka viides mies ja joka neljäs nainen oli yli 65-vuotias. Elämme yhä pidempään ja olemme aiempaa terveempiä, samaan aikaan ikääntyneiden tarve yhteiskunnallisiin palveluihin kasvavat. Väestömme tarvitsee palveluja, tekemistä ja virikkeitä voidakseen hyvin ja selviytyäkseen ikääntymisen myötään tuomista muutoksista. Tuleviin muutoksiin on tärkeää vastata ajoissa. Asunto merkitsee ikääntyneille sekä turvaa että hyvinvointia. Asuinympäristöjen suunnittelu ja ikääntyneiden tarpeisiin sopeutettujen asuntojen kehittämistoimenpiteet ovat ratkaisevia tekijöitä, joilla ikääntyneitä voidaan kannustaa ja joilla mahdollistetaan heidän asumisensa kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. Asumiseen vaikuttavat muutokset on tärkeää tunnistaa ja toteuttaa ajoissa. Nykyaikaista tekniikkaa hyödyntämällä voimme myös säilyttää itsenäisyytemme pidempään. Kuljetuspalvelujen, kotihoidon ja kotisairaanhoidon on toimittava joustavasti ja palvelujen on oltava kohtuuhintaisia. Tiedämme, että hyvä fyysinen ja henkinen sekä sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky on hyvän vanhenemisen perusta. Myös taloudellisella tilanteella on merkitystä. Oman tilanteen hallinta luo ikääntyneelle hyvän elämän edellytykset.
Ikäväestöllämme on sekä osaamista että kokemusta. Yhteiskunnan on hyödynnettävä näitä taitoja tarjoamalla ikääntyneille palveluja sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Voimme vahvistaa ikääntyneiden sitoutumista edistämällä ikääntyneiden osallistumista ja itsemääräämisoikeutta sekä ottamalla huomioon heidän yksilölliset ominaisuutensa ja tarpeensa. Mahdollinen keino on kannustimien luominen eläkeläisille, jotka haluavat jatkaa työntekoa. Orpon hallitus on RKP:n aloitteesta jo päättänyt ylimääräisen verovähennyksen käyttöönotosta yli 65-vuotiaiden verotuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen lähtökohta on, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti kielestä ja asuinpaikkakunnasta riippumatta. Vanhusneuvostoilla on keskeinen ja valvova rooli hyvinvointialueittemme vanhustenhuollossa. Turvaamme vanhusneuvostojen merkityksen ja vaikutusvallan organisaatiossa myöntämällä niille erillisen määrärahan. Koko väestö hyötyy myönteisemmästä asenteesta ikääntyneitä kohtaan. Korostamme turvallisen ikääntymisen ja riippumattomuuden säilymisen tärkeyttä. Haluamme kohdella ikääntyneitä kunnioittavasti ja antaa heille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Haluamme, että kaikilla on oikeus turvalliseen ja aktiiviseen elämään myös myöhemmällä iällä. Ikääntyneiden osallistamista on vahvistettava, heidän itsemääräämisoikeuttaan on kunnioitettava ja heidän yksilölliset tarpeensa on otettava huomioon. 3
INVESTOINTI HYVINVOINTIIN Sosiaaliset verkostot vähentävät yksinäisyyttä sekä turvattomuuden ja haavoittuvuuden tunnetta. Harrastus- ja kulttuuritoiminta sekä sosiaalinen yhdessäolo tukevat ja stimuloivat henkisiä toimintoja. Vapaaehtoiset opinnot ovat tärkeää, aktivoivaa ja piristävää toimintaa ikääntyneille. Kaikki tämänkaltainen toiminta ehkäisee myös eristäytymistä ja syrjäytymistä. Henkinen haavoittuvuus lisääntyy ja aiheuttaa pelkotiloja ja ahdistusta muistin huonontuessa, ajatuskyvyn hidastuessa ja tulevaisuuden tuntuessa turvattomalta. HALUAMME, ETTÄ: • • • • • ehkäisevästä työstä vastaaville kunnille taataan taloudelliset resurssit hyvän elinympäristön luomiseksi ikääntyneille ikääntyneitä kannustetaan osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan julkisen sektorin, vapaaehtoisjärjestöjen ja yksityisten toimijoiden toiminta innostaa yhteistyöhön ja lisää sukupolvien välistä ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja kohtaamisia. kunnat ja hyvinvointialueet tukevat taloudellisesti vapaaehtoisjärjestöjä ja antavat tiloja niiden käyttöön ikääntyneitä kannustetaan ja tuetaan digitaalisen maailman haasteissa
Ikääntyneen innostaminen päivittäiseen liikuntaan ei ole koskaan liian myöhäistä. Aktiiviset kuntouttavat toimenpiteet on aloitettava ennen kuin toimintakyvyn puutteet alkavat rajoittaa arkitoimintoja. Nopea, varhainen diagnosointi, aktiivinen hoito ja sen ohella aloitettava varhainen kuntoutus ovat tärkeitä ikääntyneen sairastuessa. Ravinto auttaa pitämään sekä kehon että mielen hyvässä kunnossa. Hyvällä ravitsemuksella on myönteinen vaikutus myös muistiin, jaksamiseen ja vastustuskykyyn. Yhteiskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa ikääntyneiden hyvinvointiin hyvillä ravitsemussuosituksilla ja -neuvonnalla. HALUAMME, ETTÄ: • • • ennalta ehkäisevät ikääntyneiden palvelut ovat helposti saatavilla ja joustavia ja että ne suunnitellaan yhteistyössä kuntien hyvinvointivastaavien kanssa vapaaehtoisjärjestöt kannustavat ikääntyneitä aktiivisuuteen kokoamalla ryhmiä erilaisten liikunta- ja muiden toimintamuotojen merkeissä ikääntyneet saavat ravitsemussuosituksia ja -neuvontaa sosiaali- ja terveydenhuollon terveystarkastusten yhteydessä
FYYSINEN AKTIIVISUUS JA HYVÄ RAVITSEMUS Ihmisestä tulee haavoittuva fyysisen toimintakyvyn heiketessä. Fyysinen toimintakyky heikkenee ikääntyessä, mikä ilmenee muun muassa näkökyvyn ja kuulon huononemisena, luuston haurastumisena, lihasvoiman vähenemisenä ja erilaisina sairauksina, jotka lisäävät onnettomuuksien riskiä. 4 5
VALINNANVAPAUS HYVINVOINTITYÖSSÄ Sinun on ikääntyessäsi saatava tarvitsemaasi apua sekä hoito- ja hoivapalveluja. Hyvinvoivat ihmiset selviytyvät paremmin vastoinkäymisistä ja ennakoiva hoito on siksi tärkeää sekä henkiselle että fyysiselle terveydelle. Tavoitteemme on ikääntyneiden ja jatkuvasti hoitopalveluja tarvitsevien omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmä, koska mahdollisuus käydä saman, tutun lääkärin vastaanotolla luo turvallisuutta. Lisäksi sen on osoitettu parantavan hoitotuloksia. Teemme työtä sen eteen, että ikääntyneiden yksilöllistä itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan, että heidän henkilökohtaiset tarpeensa tyydytetään. Luomme heille mahdollisuuden tehdä hoitoaan koskevia valintoja itse, esimerkiksi palveluseteleiden kautta. Haluamme säännöllisiä terveystarkastuksia, joissa kohtaamme tutun lääkärin ja tuttua hoitohenkilökuntaa, joka tuntee terveydentilamme. 6 HALUAMME, ETTÄ: • • • • • • • • • •
riskitekijät tunnistetaan ajoissa säännöllisten terveystarkastusten yhteydessä senioreille luodaan omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmä, koska mahdollisuus käydä saman, tutun lääkärin vastaanotolla luo turvallisuutta. ikääntyneet saavat joustavasti hoitoarvion omalla terveysasemalla ja suorassa puhelinyhteydessä ikääntyneiden palvelu- ja hoitoketjut tunnistetaan ja niitä kehitetään geriatristen arviointien perusteella kuljetuspalvelut, kotihoito ja kotisairaanhoito toimivat joustavasti ja palveluja on tarjolla kohtuullisilla hinnoilla. Kela-taksi toimii omaishoitajille taataan riittävä taloudellinen tuki ja helpotusta jaksamiseen palvelusetelit täydentävät julkisia palveluja muistisairauden varhaiseen diagnosointiin panostetaan kaikissa kunnissa tehdään ennakoivia, suunnattuja kotikäyntejä vanhuspalvelujen vapaaehtoistyömahdollisuuksia edistetään 7
TALOUS – YKSI TURVATEKIJÄ Monilla eläkeläisillä on edelleen alhainen eläke ja heidän on vaikeaa selviytyä suurista hoito- ja lääkekustannuksista. Heidän joukossaan on myös sekä työ- että kansaneläkettä saavia. RKP tavoittelee tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa kaikilla on yhdenvertaiset palkka- ja työehdot, jolloin naisten ja miesten eläkekehitys yhdenvertaistuu. Haluamme korottaa vähimmäiseläkettä ja että siinä huomioidaan muun muassa monien työmarkkinoiden ulkopuolella pitkään olleiden naisten suorittama työpanos. Myös eläkkeelle siirtymisen jälkeisen työnteon pitää olla kannattavaa työuransa jatkamista haluaville. Samanaikaisesti on tärkeää, että takuueläkkeen kohtuullinen taso turvataan. Verotuksen on kannustettava eläkeläisiä osallistumaan työelämään myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen. 8 HALUAMME, ETTÄ: • • • • • • • • • •
eläkkeistä on oltava tarjolla helposti saatavilla olevaa ja helposti ymmärrettävää tietoa eläkeuudistuksen vaikutuksista naisten taloudelliseen turvaan tehdään vaikutusarviointi takuueläke takaa kohtuullisen elintason eläkeläisten köyhyyden vähentämiseksi laaditaan kansallinen ohjelma mahdollisuudet ottaa käyttöön erityinen eläkeläisten elinkustannusindeksi selvitetään lääke-, sairaanhoito- ja matkakustannuksille otetaan käyttöön yhteinen maksukatto. mahdollisuudet vaiheistaa maksukatto siten, että kustannukset jakaantuvat tasaisemmin koko vuodelle selvitetään. lääke-, sairaanhoito- ja matkakustannusten maksukattoa alennetaan. työelämään osallistumisen on oltava kannustavaa myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen ja eläkkeen kertymisen on jatkuttava myös yleisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen ikääntyneiden kotitalousvähennystä kehitetään ja että asumistuki mahdollistaa ikääntyneiden palvelukodissa asumisen myös vanhuksille, joilla ei muuten ole siihen varaa 9
AJAN VAATIMUKSIA VASTAAVAT ASUINOLOSUHTEET Koemme, että asuntojen ja asumisolosuhteiden sopeuttaminen ikäihmisille soveltuviksi on tärkeää, jotta he voivat jatkaa asumista kodissaan tai kodinomaisissa olosuhteissa. Itsenäistä asumista voidaan tukea nykyaikaisella tekniikalla ja pidämme yhteisöllisiä asumisvaihtoehtoja hyvinä ratkaisuina. ASUMINEN OMASSA KODISSA Ikääntyneiden edellytetään asuvan kotona mahdollisimman pitkään, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia asuntopolitiikalle. Ikääntyneiden on voitava tuntea voivansa vanheta ilman, että heistä tulee oman kotinsa vankeja. Ikääntyneille sopivat, helposti saavutettavissa ja hyvässä lähiympäristössä olevat asuntovaihtoehdot ovat keskeisessä asemassa turvallisen ja toiminnallisen ikääntymisen kannalta. HALUAMME, ETTÄ: • • • •
ikääntyneiden tarpeet huomioidaan alue-, katu- ja liikennesuunnittelussa. julkinen liikenne, järjestetyt kuljetukset ja toimivat kuljetuspalvelut turvataan ja ne ovat helposti saatavilla. ikääntyneille tiedotetaan hälytysjärjestelmistä ja varusteista, joilla arkiaskareet helpottuvat ja sujuvat turvallisemmin samalla kun ne edistävät ihmisarvoista ja turvallista elämää. ikäihmisten asuntojen rakentamista ja kunnossapitoa lisätään ja asunnoista tehdään esteettömiä, viihtyisiä ja yhteisöllisyyttä edistäviä.
PALVELUASUMINEN Palveluasuminen tarkoittaa sitä, että asiakas asuu vuokralla ja ostaa palvelunsa. Yhteisöasuminen on uusi asumismuoto. Sitä tarjotaan asiakkaille, jotka tarvitsevat toimivaa ja turvallista asuntoa, jossa heille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja ja toimintaa. Asukkaat voivat itse päättää, mitä yhteisöasumispalveluja he haluavat käyttää. Tehostetussa palveluasumisessa on kyse ympärivuorokautisesti tarjolla olevasta palvelusta. Lisääntyvät muisti- ja käytöshäiriöt johtavat miltei aina ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen. Sekä ikääntyneiden että omaisten huolen ja turvattomuuden tunteen vähentämiseksi on tärkeää, että palvelut voidaan taata kaikilla tasoilla. Myös muuta kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvien ikääntyneiden erilaisten palveluasumismuotojen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Ikääntyneiden haavoittuva asema lisää jossain määrin myös ikääntyneiden väkivallan tai heitteillejätön kohteeksi joutumisen vaaraa. Väkivaltaa tai heitteillejättöä voi esiintyä esimerkiksi perheen sisällä tai ikääntyneiden parissa työskentelevän ammattihenkilökunnan taholta. Väkivaltaa käyttää usein joku tuttu kotona tai hoivakodissa. HALUAMME, ETTÄ:
• • • • • • • 10 yhteiskunnalliset palvelut kehitetään sellaisiksi, että ikääntyneet voivat tuntea olonsa turvalliseksi lähiympäristössään. tarjolla on riittävästi erilaisia, kohtuuhintaisia palvelu- ja hoiva-asumismuotoja. kehitetään erilaisia ja viihtyisiä palvelu- ja hoivaasumismuotoja avio- ja avopareille tarjotaan mahdollisuus asua yhdessä julkisten palvelujen tarjontaa täydennetään palveluasumisen mahdollistavilla palveluseteleillä kaikilla hyvinvointialueilla on tarjolla erityisiä muistisairaille tarkoitettuja yksikköjä ikäihmisiin kotona tai hoivakodissa kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi kehitetään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä 11
IKÄÄNTYNEIDEN OIKEUDET Ikääntyneet ovat usein haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassamme. Heidän oikeuksiensa turvaaminen ja niiden vahvistaminen on siksi erittäin tärkeää. PALVELUJA OMALLA ÄIDINKIELELLÄ Mahdollisuus saada palveluja omalla äidinkielellä on useimmille tärkeä, mutta erityisen tärkeä se on ikääntyneille. Myös suomea osaavien tai osanneiden tarve tulla ymmärretyksi ja voida viestiä omalla kielellä kasvaa ikääntymisen myötä. Ruotsinkieliset palvelut ovat lakisääteinen oikeus. HALUAMME, ETTÄ: • • • • palveluja järjestetään palvelutarveselvitys- ja palvelusuunnitelmalähtöisesti vanhuksia palvellaan heidän äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. ruotsinkieliset palvelut ovat toimivia kaikilla kaksikielisillä hyvinvointialueilla hyvinvointialueiden strategiat ja toimenpideohjelmat koordinoidaan hyvinvointialuerajat ylittävästi ruotsinkielisten ikääntyneiden hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi. TIEDOTUSYSTÄVÄLLINEN YHTEISKUNTA VANHUSNEUVOSTOT – VAIKUTTAMISKANAVA
Haluamme, että ikääntyneille tarjotaan helposti saatavissa ja ymmärrettävissä olevaa tietoa heille tarjolla olevista palveluista, tuista ja etuuksista sekä kirjallisesti että suullisesti heidän omalla äidinkielellään. Yhteiskuntamme digitalisoituminen ei saa johtaa ikäihmisten syrjäytymiseen. Vanhusneuvostoilla on erittäin tärkeä yhteiskunnallinen rooli. Ne toimivat vaikuttamistoimieliminä ja niillä on vaikutusvaltaa ikäväestöä koskevissa asioissa. Kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostoilla on mahdollisuus vaikuttaa ikääntyneiden hyvinvointiin, terveyteen, osallistamiseen, elinympäristöön, asumiseen ja liikkumiseen vaikuttavan toiminnan sekä arjen hallintaan liittyvien toimintojen ja ikääntyneiden tarvitsemien erilaisten palvelujen suunnitteluun, valmisteluun ja arviointiin. Sähköiset palvelut ovat yhteiskunnan kannalta tärkeitä ja ne mahdollistavat joustavammat palvelut useilla osa-alueilla. Monet ikääntyneet tuntevat kuitenkin edelleen itsensä turvattomiksi ja epävarmoiksi digitaalisen maailman tarjoamia palveluja käyttäessään. Palveluja on voitava sähköisten palvelujen yleistymisestä huolimatta saada myös perinteisillä tavoilla. HALUAMME, ETTÄ: • • • • • 12
vanhuspalveluja koskevia tietoja on saatavilla heidän omalla äidinkielellään tietoja ja hoito-ohjeita voi saada myös suullisesti ja paperilla tarjolla on suomeksi ja ruotsiksi helposti saatavilla olevia ja helppokäyttöisiä sähköisiä palveluja sekä ohjeistusta niiden käytöstä ikäihmisille tarjotaan ohjausta ja neuvontaa sähköisten palvelujen käyttöön tarjolla on luotettavaa tietoa lääkkeistä esimerkiksi sovelluksen välityksellä HALUAMME, ETTÄ: • • • • • vanhusneuvostojen asemaa ikääntyneiden yhteiskunnallisia etuja paikallistasolla valvovana lausuntojen antajana vahvistetaan vanhusneuvostot varmistavat, että kauaskantoisia päätöksiä tehtäessä tehdään kielellisten vaikutusten arviointi. vanhusneuvostot vuosittain arvioivat palveluntuottajat, heidän lupaustensa pitävyyden ja kielellisten oikeuksien toteutumisen käytännössä. vanhusneuvostot saavat erillisen määrärahan vanhusneuvostojen kuulemisesta laaditaan selkeämpi valtakunnan tason ohjeistus. Lisäksi teemme työtä sen eteen, että vanhusneuvostojen toiminnan kehittämisen tukemiseen myönnetään kansallisia varoja.
VANHUSASIAMIES Oikeusministeri Henrikssonin aloitteesta vuonna 2021 perustettuun virkaan asetettu valtakunnallinen vanhusasiamies valvoo ja arvioi ikääntyneiden asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Hän valvoo myös lainsäädäntöä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioi toimenpiteiden vaikutuksia ikäväestöön. Vanhusasiamies tekee aloitteita ja antaa lausuntoja sekä osallistuu julkiseen keskusteluun. Hän kokoaa ja teettää selvityksiä sekä julkaisee raportteja, edistää tiedonvälitystä ja tiedottaa ikääntyneitä koskevista asioista. Lisäksi hän edistää ikäväestöä koskevia asioita hoitavien ja ikääntyneitä edustavien toimijoiden välistä yhteistyötä. HALUAMME, ETTÄ: • • • hyvinvointialuetasoisen vanhusasiamiehen tarve selvitetään hoito- ja hoivapalveluja tarvitsevien ikääntyneiden oikeudet ihmisarvoisiin palveluihin turvataan ikäsyrjinnän estämiseksi tehdään töitä. 13
HENKILÖSTÖRESURSSIT JA AMMATTITAITO Työvoimapula on juuri nyt yksi Suomen suurimmista haasteista. Ongelma on jatkuva ja sen ratkaiseminen edellyttää monia erilaisia toimenpiteitä. Hoitajapula pahenee entisestään väestömme vanhetessa, koska hoito- ja hoivapalveluja tarvitsevia on yhä enemmän ja työikäisiä yhä vähemmän. Tarvitsemme lisää hoitohenkilökuntaa ja meidän on keksittävä luovia ratkaisuja kriisin ratkaisemiseksi. HALUAMME, ETTÄ: • • • • • • VANHUSTYÖN KOULUTUS Vanhustyö on usein sekä henkisesti että ruumiillisesti kuormittavaa, mutta työn houkuttelevuutta voidaan kehittää. Apuvälineet ja hoitoteknologia helpottavat työtä, mutta monet ikääntyneet tarvitsevat ihmiskontakteja voidakseen tuntea olonsa turvalliseksi. Kaikilla vanhustyön eri osa-alueilla kärsitään henkilöstöpulasta, ja etenkin geriatrisen asiantuntemuksen puute on suuri. Uusi hoiva-avustajakoulutus saattaa lyhyellä aikavälillä lisätä ikäihmisten hoitoja hoivayksiköiden henkilöstövahvuutta. Koulutus mahdollistaa maahanmuuttajien nopean pääsyn työelämään ja kieliopinnot koulutuksen ohessa. Tavoite on, että he voivat jatkaa opintojaan ja jäädä Suomeen.
hoitoalan koulutus ruotsiksi turvataan gerontologia- ja geriatriapainotteista jatkokoulutusta on jatkuvasti tarjolla hoitotyössä painotetaan erityisesti asiakaslähtöistä ja kuntouttavaa työtapaa kotoutuminen ruotsiksi mahdollistaa maahanmuuttajien työskentelyn ruotsinkielisessä vanhustyössä vanhustyön kehitystä ja tutkimusta seurataan aktiivisesti henkilöstöä opetetaan kiinnittämään huomiota ja tunnistamaan ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan riskit HALUAMME, ETTÄ: • • HYVÄ JOHTAJUUS Toimivien vanhuspalvelujen perusedellytys on motivoitunut ja sitoutunut henkilökunta. Hoitoyksikön johto rakentaa toimintakulttuurin ja huolehtii annettavien hoito- ja hoivapalvelujen laadusta. Hyvä johto saa koko henkilökunnan työskentelemään samojen tavoitteiden hyväksi. Kyse on kannustamisesta ja motivoinnista, mutta tarvittaessa myös rakentavasta palautteesta ongelmatilanteissa. Säännölliset kehityskeskustelut ja osastokokoukset antavat henkilökunnalle mahdollisuuden vaikuttaa työtilanteeseensa ja tehdä parannusehdotuksia. •
hyvinvointialueiden vahvistamia vanhustyön laatukriteereitä noudatetaan ja että ne arvioidaan vuosittain henkilökunnan kanssa käydään vuosittain kehityskeskusteluja, jotka määrittelevät jatko-opintotarpeet ja joiden avulla mahdollistetaan henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa työpaikkansa työolosuhteisiin. vanhustyötä tekevää henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan hoitotyön vuosittaisiin jatkokoulutuksiin
LOPUKSI Haluamme ikäystävällisemmän yhteiskunnan, jonka perusta on osallisuus, jossa kaikki ikääntyneet voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Ikäntyneet ovat pirteämpiä, voivat entistä paremmin ja haluavat siksi myös olla hyödyksi ja tuntea elämäniloa. Julkisten palvelujen tarve lisääntyy joka tapauksessa yli 75-vuotiaiden ja heitä iäkkäämpien sekä etenkin 85 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Tarvitsemme siksi yksilöllisiä valintamahdollisuuksia, jotta kaikki voivat osallistua kykyjään ja tarpeitaan vastaavaan sosiaaliseen toimintaan ja erilaisiin aktiviteetteihin. Elämänkokemus sekä vuosien varrella karttuneet tiedot ja taidot antavat ikääntyneille erittäin tärkeän ja itsestään selvän aseman yhteiskunnassamme. Ikääntyneillä on kaikkien muiden ihmisten lailla erilaisia tarpeita, toiveita ja haluja. Ikääntyneiden odotukset ja omat resurssit, lääketieteen kehitys ja uudet tekniset ratkaisut vaikuttavat tulevaisuuden hoito- ja hoivapalvelujen suunnitteluun. Vanhustyö on lähivuosina lukuisten haasteiden edessä, jotta se pystyy vastaamaan ikääntyneiden kasvaviin tukitarpeisiin. 14 15