Yrittäjäystävällisempi Suomi Kristillisdemokraattien eväitä yrittäjyyteen ja elinvoimaan 2023
Johdanto Yritykset luovat hyvinvoinnille perustan. Ne tarjoavat työtä, luovat kasvua, maksavat veroja ja takaavat niillä yhteiskunnan hyvinvoinnin. Kasvun perusta on työ ja yritteliäisyys. Mitä enemmän yritysten ja sitä kautta koko talouden kasvupotentiaalista saadaan irti, sitä vähemmän tarvitaan kipeitä leikkauksia ja veronkorotuksia. Ilman kannattavia yrityksiä ja yritysmyönteistä ilmapiiriä työllisyystavoitteiden saavuttaminen ja talouden tasapainottaminen ei ole mahdollista. Riskin ottamisesta tulee myös palkita. Taloudellista toimeliaisuutta, kilpailukykyä ja yritteliäisyyttä ei pidä tukahduttaa liian korkealla verotuksella. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat niitä yrityksiä, joissa uusia työpaikkoja ja innovaatioita syntyy. Valitettavasti Suomeen investoivien Pk-yritysten määrä on jo pitkään ollut laskusuunnassa. Liian harva suomalaisyritys pystyy kasvamaan pienestä keskisuureksi. Valmistava teollisuus hiipuu tai siirtyy halvempien työvoimakustannusten maihin. Suomen on oltava houkutteleva paikka elää, asua, yrittää, investoida ja kasvattaa uutta sukupolvea, myös kaivattujen kansainvälisten osaajien silmissä. Yritystoimintaa ja investointeja Suomeen, ja sitä myötä talouskasvua ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa vaikeuttaa paheneva työvoimapula sekä luvitusten hitaus. Kilpailu uusista investoinneista ja yrityksistä on globaalia. Lupaukset vihreästä siirtymästä ja miljardien investoinneista toteutuvat vain, jos yrityksillä on Suomessa edellytykset toimia kannattavasti ja pitkäjänteisesti. Työmarkkinoille tarvitaan lisää joustavuutta ja kannustinloukkuja on saatava purettua. Kilpailukykyä, työllisyyttä ja yritysten kasvua haittaavat esitykset on syytä jättää toteuttamatta. Käytännön työn ja yrittäjyyden arvostus kasvaa etenkin nuorten parissa. Yrittäjyyden muodot elävät ajassa. Alustatalouteen ja mikroyrittäjyyteen liittyviin vaikeisiin kysymyksiin on löydettävä yhteisesti hyväksytty toimintamalli.
Kristillisdemokraatit Eduskuntaryhmä
1. TEHDÄÄN PERUSTAMINEN JA OMISTAJANVAIHDOS HELPOMMAKSI Suomi tarvitsee uusia yrityksiä. Suuretkin yritykset ovat lähteneet pienestä liikkeelle. Noin joka kolmannessa Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä on suunnitteilla omistajanvaihdos lähivuosina. Yritysten sukupolven-/omistajanvaihdoksen hankaluus ja kalleus rajoittaa liian monen yrityksen kehittämistä ja jopa estää kannattavien yritysten jatkumisen. • luodaan uusi omistajanvaihdospalvelu, jonka osapuolina ovat maakuntaliitot, ELY-keskukset ja yrittäjäjärjestöt. • lahjaveron I veroluokkaa sovelletaan tilanteisiin, joissa yrityksen jatkaja tulee pitkäaikaisen henkilöstön piiristä. • pidennetään perintöverojen maksuaikaa sukupolvenvaihdostilanteissa • helpotetaan osakeyhtiön lopettamiseen liittyvää byrokratiaa 2. ANNETAAN KASVUUN TUKEA NEUVONTA- JA KEHITTÄMISPALVELUILLA
Yrityksen perustaminen on Suomessa varsin helppoa, mutta silti moni aloittava yrittäjä jumiutuu byrokratiaan. Raskas byrokratia ja kirjanpito- sekä muut velvoitteet ovat käytännön esteitä oman osaamisen myymiselle ja pienimuotoiselle yritystoiminnalle. Työllisyyttä ja talouskasvua tulee kiihdyttää rakenteellisin uudistuksin. • rakennetaan Viron mallin mukainen yrittäjätilijärjestelmää, jossa TE-toimiston tarjoama palvelu hoitaa byrokratian ja esimerkiksi työtön voi myydä työpanostaan helposti • annetaan alueelliset ja digitaaliset yrittäjyyspalvelut yhden luukun periaatteella • aloittavalle yritykselle tarjotaan säännöllinen kahden vuoden tukihenkilöpalvelu tuloksenteon ja strategisen kehittymisen tueksi • mikroyrityksille tarjotaan edullisia rahoituslähteitä esim. Finnveran tai joukkorahoituksen kautta • tarjotaan pk-yrityksille neuvontaa julkisten hankintojen kilpailutuksiin • tarjotaan erityisryhmille erillistä neuvontaa yrittäjyyteen 3. LUODAAN LISÄHENKILÖN PALKKAAMISEEN HOUKUTTIMIA
Vaikein kynnys yrityksen kasvun tiellä liittyy ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Kasvua ei saada, mikäli liian jäykät työehdot vaikeuttavat kohtuuttomasti yritysten mahdollisuuksia sopia työehdoista paikallisesti. Paikallisen sopimisen helpottaminen on usein myös työntekijän etu. Palkoista on edelleenkin sovittava keskitetysti, mutta muuten työpaikoilla yleensä parhaiten tiedetään, miten on hyvä toimia. Suomessa on noin 50 000 järjestäytymätöntä yritystä. Nämä pienet ja keskisuuret yritykset ovat juuri niitä, joissa uutta kasvua ja työpaikkoja syntyy. • lasketaan ensimmäisen työntekijän palkan sivukulut alemmas 1–2 vuodeksi yksinyrittäjälle • yksilöperusteisen irtisanomisen perusteita helpotetaan pidentämällä koeaikaa pienimmissä yrityksissä • lisätään paikallisen sopimisen edellytyksiä työlainsäädäntöä uudistettaessa muun kuin palkan osalta 4. TURVATAAN YRITTÄJÄLLE PAREMPI SOSIAALITURVA
Yrityksen perustamiseen ja yrittäjyyteen kuuluu väistämättä myös riski. Yrittäjyys pudottaa käytännössä työttömyysturvan ulkopuolelle. Pienyrittäjän ja palkansaajan raja on tulevaisuudessa nykyistä häilyvämpi. Yrittäjien sosiaaliturvaa on kehitettävä. • madalletaan yrittäjäksi ryhtyvän riskejä säätämällä pienyrittäjien sosiaali- ja eläkejärjestelmät tasa-arvoisiksi palkansaajien kanssa • annetaan yrittäjille, myös itsensä työllistäjille ja freelancereille, oikeus työttömyysturvaan ja sen saamisen byrokratiaa vähennetään • kohdellaan yrittäjiä ja palkansaajia yhdenvertaisesti työttömyyspäivärahalta eläkkeelle jäädessä • poistetaan yritykseltä yrittäjän omasta vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset • myönnetään verovähennys yrittäjän sairastuneen lapsen hoitajan palkasta tai vaihtoehtoisesti luodaan yrittäjille uusi sairaan lapsen hoitotuki Kelaan • alustataloudessa yrittäjyyden ja palkkasuhteen rajamailla esiintyvä alipalkkaus ratkaistaan selkeillä pelisäännöillä • laajennetaan ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille työssäoloehdon täyttäville
5. PARANNETAAN TYÖVOIMAN SAATAVUUTTA
Työvoiman saatavuus on pitkälle tulevaisuuteen merkittävin yritysten talouskasvua ja Suomeen tehtäviä investointeja rajoittava tekijä. Työntekijäpula on vakava haaste myös monessa peruspalvelussa terveydenhoidosta perusopetukseen. Työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät aina kohtaa. Työllisyysasteen kasvusta on pidettävä kiinni kohti 80 % tavoitetta. Työuria on pidennettävä alusta, lopusta ja keskeltä; työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta on pidettävä kiinni. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan myös. Työelämän ja esimerkiksi lasten kotihoidon välinen raja on Suomessa yhä liian jäykkä. Työn ja perheen yhteensovittamista ja joustavuutta on edelleen helpotettava. • sosiaaliturvauudistuksessa huolehditaan siitä, että työn vastaanottaminen on aina kannattavampaa kuin työttömyys • työelämään tarvitaan joustoja ja räätälöityjä ratkaisuja niille, joiden elämäntilanne sitä vaatii, kuten lapsiperheiden vanhemmille, omaishoitajille, osatyökykyisille tai eläkeikää lähestyville • pidennetään työuria panostamalla työhyvinvointiin • houkutellaan eläkeläisiä työelämään työtulovähennystä korottamalla • ulkomailta töihin tuleville tarjotaan sujuva yhden luukun palvelu • työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta luovutaan suunnitelmallisesti • ulkomaisille opiskelijoille myönnetään valmistumisen jälkeen automaattisesti oleskelulupa 2 vuodeksi työnhakua varten • nostetaan korkeakoulutettujen määrää 50 %:iin erityisesti suuntaamalla uusia aloituspaikkoja vastaamaan alueellisiin työelämätarpeisiin • lisätään koulutuksenjärjestäjien ja yrittäjien yhteistyötä • aktivoidaan maahanmuuttajien työllistymistä luomalla työmarkkinatukeen kielilisä • korotetaan opintotuen tulorajoja edelleen ja porrastetaan ne suhteessa opintojen etenemiseen • korotetaan työttömyysturvan suojaosa pysyvästi • lasketaan liikkumisen hintaa, jotta työssäkäynti kannattaa • laajennetaan avainhenkilölaki koskemaan pysyvästi ulkomailla asuvia suomalaisia
6. KÄYNNISTETÄÄN MENESTYSTARINOITA INNOVAATIOIDEN TUELLA
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on yritysten menestyksen ja uuden kasvun perusta. Suurin osa TKI-panostuksista tulee yrityksiltä, mutta julkisella vallalla on tässä oma tärkeä roolinsa. TKI-rahoituksen minimitaso Suomessa on kirjattu lakiin, mutta laki ei kiellä ylittämästä tätä tasoa. • nostetaan TKI-rahoituksen tasoa kohti 4 prosentin osuutta BKT:sta ja kehitetään TKI-verovähennysmallia • pidetään investointiympäristö vakaana • lisätään korkeakoulujen ja pk- ja mikroyritysten välistä tutkimus- ja kehitystoimintaa • pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan ja kansainvälistymisen rahoitusta lisätään • Tekesin tai Teollisuussijoituksen yrityskiihdyttämö- ja kasvurahastotoiminnan painopisteeksi asetetaan pienet ja mikroyritykset, pilotointi- ja demonstrointihankkeiden rahoitus sekä innovaatioiden suojaaminen • Tarjotaan Team Finland -toimintamallin avulla innovaatio- ja kansainvälistymispalveluja koko maassa • julkisrahoitteisesta vienninedistämisestä luodaan saumaton ja kattava kokonaisuus • edistetään ja kannustetaan yksityisen sektorin toimia vihreän siirtymän toteuttamisessa • edistetään yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyötä tukemalla tutkimus- koulutus ja innovaatioklusterien syntyä
7. TEHDÄÄN VEROTUS KANNUSTAVAMMAKSI
Yritysten verotuksen on oltava yritystoimintaan ja työntekoon kannustavaa sekä kilpailukykyä edistävää. Yritysverotuksen keventämisellä tuettiin esimerkiksi 1990-laman jälkeen uusien yritysten syntyä, mikä auttoi Suomea menestykseen. Yritysverotusta on kehitettävä siten, että yritysten kokonaisverorasitus ei kasva. Verotuksessa eri yhtiömuotoja tulee kohdella yhdenvertaisesti. Suomi on pidettävä houkuttelevana maana myös ulkomaisille sijoituksille yrityksiin. • yritysten ja yrittäjien kokonaisverotusta ei kiristetä • listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotusta ei kiristetä • yritysten verotuksen on oltava yritystoimintaan ja työntekoon kannustavaa sekä kilpailukykyä edistävää • yritysten verotuksesta tehdään ennakoitavaa, johdonmukaista ja pitkäjänteistä • sallitaan yrityksen voittovarojen sijoittaminen verottomasti yritystoiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen. Verotetaan vasta tulouttamisvaiheessa • arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja nostetaan 20.000 euroon • kevennetään liikkumisen verotusta • säilytetään yrittäjävähennys • verojärjestelmän kehittämisessä huolehditaan järjestelmän kannustamisesta yrittäjäriskin ottamiseen • tuetaan energiaintensiivisiä yrityksiä energiankustannusten noususta johtuvassa kannatuskriisissä • tuetaan yrityksiä energian säästöön tai vaihtoehtoiseen energian tuotantoon liittyvissä ratkaisuissa
8. HUOLEHDITAAN KOULUTUKSEN TARKOITUKSENMUKAISUUDESTA Koulutus ja sen luoma mahdollisuuksien tasa-arvo on ollut yksi Suomen menestyksen tärkeimpiä kivijalkoja. Koulutuksen laadusta on pidettävä kiinni joka tasolla. Tutkinnot eivät kuitenkaan ole itseisarvo. Nykyajan työelämässä tarvitaan elinikäistä oppimista. Paljon koulutusta ja oppimista tapahtuu myös yritysten sisällä. • huolehditaan koulutuksen riittävistä resursseista kaikilla tasoilla, koulutukseen ei kohdisteta säästöjä tulevalla kaudella • yläluokille sekä 2. ja 3. asteen oppilaitoksiin nimetään yrittäjyyskasvatuksen vastuuopettajat • tiivistetään yhteistyötä oppilaitosten, paikallisten yrittäjäjärjestöjen ja pk-yritysten välillä • ennakoidaan työvoimatarve koulutustarjonnassa • oppisopimuspaikkoja ja houkuttelevuutta lisätään nostamalla työnantajalle tulevaa korvausta • uuden ”kisälli-TES:in” avulla oppisopimuksen palkka porrastetaan tutkinnonosien valmistumisen mukaan • kisällimallia kehitetään siten, että vaikeasti työllistyvän tuki on pitkäaikainen ja riittävän suuri 9. TUETAAN HYVINVOINTIPALVELUYRITYSTEN SYNTYMISTÄ JA MENESTYMISEN EDELLYTYKSIÄ
Tarvitsemme yksityissektorin tuottamia palveluja tukemaan yhteiskunnan palvelutarjontaa. Kasvavista sote-palveluiden kustannuksista voidaan selvitä vain yksityissektorin tuella. Hoitojonojen purkamiseksi ja tuleviin hoitotarpeisiin vastaamiseksi julkinen sektori tarvitsee rinnalleen toimivia yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita. • palautetaan yksityisen terveydenhuollon KELA-korvaukset • hoitojonojen purkamisen ajaksi Kela-korvauksia korotetaan hyvinvointialueen tarpeiden mukaan • laajennetaan kotitalousvähennystä • lisätään yrittäjyyskasvatusta sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksiin ja lääketieteelliseen koulutukseen • luodaan pienyrityksille lisää mahdollisuuksia sosiaali - ja terveyspuolen palvelutuotannossa • tarjotaan sotealan yrityksille koulutusta ja tukea kumppanuuksien löytämiseen ja yritysryhmien muodostamiseen • tuetaan palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetoinnin laajentamista vastaamaan palveluiden saatavuuden haasteisiin
10. VASTATAAN YRITYSTEN TARPEISIIN LIIKENNEINFRASSA Toimiva liikenne- ja tietoliikenneinfra on elinkeinotoiminnan edellytys. Vientiä ei ole, jos liikenneinfra ei toimi, tai liikkumisen kustannukset ovat liian kovat. Liikkumisen kustannukset eivät saa kohota liian korkeiksi. Merkittävä osa Suomen yrityksistä sijaitsee ns. kasvukeskusten ulkopuolella. Esimerkiksi luonnonvara-alan yrityksille toimiva liikenneinfra on välttämättömyys.
• perustienpidon ja perusradanpidon sekä korjaavien investointien rahoitus turvataan • kehitetään ns. älyliikennettä, digitalisaatiota ja robotisaatiota liikenteessä • säilytetään maantiekuljetusten kotimaisuus korkeana • tuetaan yritystoimintaa julkisten tietoliikenteen infrapalveluiden avulla • pidetään liikkumisen kustannukset kohtuullisena, toteutetaan ammattidiesel • jatketaan laajakaistarakentamisen tukemista koko maassa • torjutaan tietullit ja ruuhkamaksut
11. PURETAAN YLISÄÄNTELY JA TEHOSTETAAN LUPAPROSESSEJA Lupa-, valvonta- ja oikeusturvaviranomaisten toiminta ja sujuva asiointi on välttämätöntä yritystoiminnan kannalta. Tällä hetkellä lupa-asiat ovat merkittävä pullonkaula monella alalla. • uudistetaan valtion aluehallinto sekä lupa- ja valvontaviranomaisten sekava kokonaisuus tarkoituksenmukaiseksi • parannetaan viranomaisten yhteistyötä tarjoamalla yrittäjien lupapalvelut yhdeltä luukulta ja yhtenäistämällä ohjeiden tulkintaa • nopeutetaan lupaviranomaisten päätöksiä ja alennetaan lupien kustannuksia mukaan lukien ympäristöluvat ja arviointimenettelyjen tulokset • lisätään lupa- ja valvontaviranomaisten työvoimaresursseja luvitusten jouduttamiseksi • lupamenettelyissä siirrytään jälkivalvontaan ja pistotarkastuksiin • poistetaan kasvua rajaavia normeja ja ylisäätelyä karsimalla ei-välttämättömät pk-yritysten toimintaa eniten rajoittavat säädökset, lupakäytännöt, kurssitukset sekä viranomaisohjeet • kiristetään seurauksia laittomista lakoista ja yrittäjälle kohtuuttomista tukilakoista
12. HELPOTETAAN YRITYKSEN KONKURSSIN TAI LOPETTAMISEN PROSESSEJA Yrittäjyyteen kuuluu riski, mutta Suomen järjestelmä on ylivelkaantuneelle yrittäjälle kohtuuton. Järjestelmämme ei kannusta yrittämään uudelleen, vaan ajaa yrittäjän köyhyyteen ja pahimmillaan työkyvyttömyyteen. Yrityksen loppumiseen tai konkurssiin tulee luoda tukipalveluita, jotka estävät leimaantumisen ja antavat voimia luopumiseen tai uudelleen yrittämiseen. • ylivelkaantuneelle annetaan mahdollisuus maksukyvyttömyysmenettelyyn, jossa kaikki omaisuus realisoidaan velkojen suorittamiseksi ja vastuu vanhoista veloista päättyy • luodaan asuntonsa pantanneelle mahdollisuus pitää velkojan haltuun siirtynyttä asuntoa määräaika vuokraa vastaan ja mahdollisuus lunastaa asunto myöhemmin • parannetaan konkurssin jälkeen uudelleenyrittämisen mahdollisuuksia • tuetaan yrittäjän hyvinvointia yrityksen lopettamis- ja konkurssitilanteissa
13. TUETAAN JULKISILLA HANKINNOILLA PK-YRITYKSIÄ Julkisia hankintoja tehdään vuodessa lähes 50 miljardilla, ostot yrityksiltä ovat tästä summasta yli 30 mrd. Paikallisten yritysten mahdollisuudet osallistua hankintoihin on turvattu hankintalaissa (2 §), mutta käytännössä tämä ei aina toteudu, etenkin kun hankinnat ovat usein valtavan kokoisia. • edistetään pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin nostamalla kilpailutusten kansallisia kynnysarvoja merkittävästi • arvioidaan uudelleen kilpailutusten yhteishankintoihin liittyvät ratkaisut pk-yritysten tukemiseksi Hyväksytty KD eduskuntaryhmässä 23.2.2023