Kristillisdemokraattien veropoliittinen ohjelma
Kestävää hyvinvointia oikeudenmukaisella ja kannustavalla verotuksella Sosiaalinen markkinatalous on kristillisdemokraattisen talouspolitiikan perusta. Siinä pyritään sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä turvaamaan yhteiskunnan kaikkien jäsenten ja ympäristön kokonaisetu. Sosiaalinen markkinatalous antaa vapauden ja mahdollisuuden yrittää, menestyä ja nauttia oman työn tuloksista. Sosiaaliturvan kautta huolehditaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten toimeentulosta. Sosiaalinen markkinatalous näkyy selvästi kristillisdemokraattisessa veropolitiikassa. Verotuksen tarkoituksena on rahoittaa julkiset palvelut. Yhteiskunnan ydintehtäviä, kuten sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta huolehtimista sekä hyvinvointivaltion palveluiden tuottamista, ei ole mahdollisia järjestää ilman verotusta. Verotuksella voidaan ohjata kansalaisten ja yhteisöjen toimintaa ympäristön ja yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta suotuisaan suuntaan. Verotuksella ja sen mahdollistavilla tulonsiirroilla tasataan tuloeroja. Suomen verotuksen pitää olla kilpailukykyisellä tasolla verrokkimaihin nähden. Verotusta uudistettaessa pitää huomioida vaikutukset työnteon ja yrittäjyyden kannustavuuteen. Työnteon tulee aina olla kannattavaa, sillä työnteolla rakennetaan yhteiskuntaa ja mahdollistetaan hyvinvointipalvelut. Yrittäjyyteen ryhtymistä ja yritystoiminnan laajentamista tulee tukea kannustavalla yritysverotuksella.
Yleiset verolinjaukset Suomen kokonaisveroaste on korkea. Kristillisdemokraattien tavoite on keventää kokonaisverotusta pitkällä aikavälillä. Verotusta on kehitettävä, jotta se koetaan oikeudenmukaiseksi ja kohtuulliseksi, käteen jäävällä osalla tulee toimeen ja työntekoon ja yrittäjyyteen rohkaistaan. Yhteiskunnan tarjoamien palvelujen tulee vastata verotuksen tasoa. Kristillisdemokraatit haluavat kehittää verotusta laajan veropohjan ja alhaisten verokantojen periaatteen mukaisesti. Mahdollisimman laaja veropohja mahdollistaa sen, että verotus on mahdollisimman kevyttä kautta linjan. Veronkanto on Suomessa tehokasta ja kansalaiset maksavat veronsa tunnollisesti. Kansalaisten veronmaksuhalu heikkenee, mikäli ei puututa aktiivisesti väärinkäytöksiin ja aggressiiviseen verosuunnitteluun. Harmaata taloutta tulee kitkeä pitkäjänteisesti. Yksityishenkilöiden kohdalla harmaata taloutta estetään neuvonnalla ja tekemällä lisätulojen ilmoittaminen yksinkertaiseksi sekä mm. kotitalousvähennyksen kaltaisilla kannustimilla. KD tukee yleishyödyllisten yhteisöjen verovapautta ja talkootyön verottomuuden säilyttämistä. Tahdomme säilyttää verotusoikeuden kansallisena, eikä Euroopan Unionille pidä antaa suoraa verotusoikeutta.
Toimenpiteet: - Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yritystoiminnan verottamisesta haittaveroihin. - Verotusta kehitetään niin, että lisätulojen ilmoittaminen verotuksessa on mahdollisimman helppoa. - Säilytetään yleishyödyllisten yhteisöjen verovapaus ja talkootyön verottomuus. - Viranomaisille annetaan riittävät resurssit harmaan talouden torjuntaan. - Verotusoikeus säilytetään kansallisena.
Kansainvälinen yhteistyö veronkierron vähentämiseksi pienilläkin tuloilla tulee toimeen. Progressiivinen verotus on hyväksyttävää, mutta kohtuuttoman korkea marginaalivero vähentää työn kannustimia. Veronkierron ehkäisemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Suomen pitää edistää yritysten tulojen maakohtaista raportointia ja verotuksen oikeudenmukaista jakautumista. KD kannattaa EU:n sisäistä yhteistyötä veronkierron vähentämiseksi mm. veroviranomaisten tietojenvaihtoa helpottamalla ja konsernitilinpäätösten avoimuutta lisäämällä. Emme kannata verokantojen yhtenäistämistä EU:ssa. KD:n esittämä KANNUSTAVA PERUSTURVA -malli on ratkaisu kannustinloukkuihin pienimmillä tulotasoilla. Nykyisen monimutkaisen sosiaaliturvan uudistamiseksi ehdotamme mallia, joka korjaa perusturvan sirpalemaisuuden ja lisää työnteon kannustimia sovittamalla yhteen tulorekisterin avulla tuet, palkat ja verot jo maksettaessa.
Pääomamarkkinaunionia rakennettaessa on luotava SEPA-maksujärjestelmää vastaava arvopaperien säilytys- ja siirtojärjestelmä. Tällöin eurooppalainen arvopaperikauppa olisi järkevästi yhtenäistetty ja viranomaisten helposti valvottavissa. Veroparatiiseihin, jotka eivät suostu antamaan tilitietoja, sovellettaisiin varainsiirrossa Yhdysvaltojen FATCA:n kaltaista 30 % rangaistusveroa. KD suhtautuu kielteisesti ehdotukseen digitaalisten palveluiden verotuksen siirtämisestä sinne, missä asiakas käyttää palvelua tai hankkii tuotteen. Digiliiketoiminnassa on vaikea määritellä, missä arvo syntyy. Ehdotettu uudistus kohdistuisi negatiivisella tavalla suomalaisiin vienti- ja kasvuyrityksiin ja siirtäisi verotuloja pienemmistä EU-maista väkimäärältään suurimpiin maihin. Jos digipalvelujen verotusehdotus toteutuu, siinä pitää olla huomattavan korkea liikevaihdon alaraja, jotta innovaatio- ja vientiyritysten toiminta ei vaarannu.
Työn ja verotuksen tulevaisuus Työtehtävien ja työurien pirstaloituminen, digitaalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio ovat maailmanlaajuisia trendejä, jotka vaikuttavat myös suomalaisen työn ja yritystoiminnan verotukseen. Digitalisaation mahdollistamat uudet ansaintamallit samoin kuin työntekijöiden korvausten perusteet ovat moninaisia, siksi yhtenäisen verotuskäytännön löytäminen on haasteellista. Toisaalta työnteon alustat mahdollistavat verotuksen tehokkaan ja automatisoidun toimittamisen. Työelämän ja yrittäjyyden trendien vaikutusta veropohjaan sekä verotuksen oikeudenmukaisuuteen on seurattava tarkasti. Verotusta on tarvittaessa muokattava nopeasti, mutta liiketoiminnan edellytyksiä ajatellen riittävän ennakoivasti. Ansiotuloverotus Työn verotusta pitää kohtuullistaa, jotta työnteko on kannustavampaa. Erityisesti pientuloisten verotus on oltava sellaisella tasolla, että työtä kannattaa ottaa vastaan ja
Pienituloisten työrajaveroaste on korkealla tasolla ja jäänyt jälkeen kehityksestä pohjoismaisessa vertailussa. Pitkällä aikavälillä ansiotuloverotusta pitää alentaa asteittain EU15-maiden keskimääräiselle tasolle ottaen huomioon erot sosiaaliturvassa ja hyvinvointipalveluissa. Ansiotuloverotukseen on tehtävä vuosittaiset inflaatiotarkistukset. Toimenpiteet: - Ansiotuloverotusta kohtuullistetaan erityisesti pieni- ja keskituloisten osalta. - Tulorekisterin avulla sovitetaan yhteen tuet, palkat ja verot.
Perheiden verotus KD pitää tärkeänä, että lapsiperheet huomioidaan veropolitiikassa. Monilapsisessa perheessä kulut ovat suuret. Lapsiperheiden verorasitusta keventämällä edistetään lapsiystävällisempää yhteiskuntaa. Ansiotuloveron lapsivähennys pitää palauttaa. Lapsivähennystä pitää samalla muuttaa niin, että siinä otetaan huomioon perheen lapsien lukumäärä ja vähennyksen määrä suhteutetaan lapsiluvun mukaan. KD pitää tärkeänä, että lapsilisä on myös jatkossa verovapaa tuki lapsiperheille. Lapsilisien verottaminen olisi käytännössä lapsiperheiden kokonaisverotuksen kiristämistä. Lapsilisä on ainoa etuus, joka tasaa toimeentuloeroja lapsiperheiden ja lapsettomien välillä. Omaishoidontuki pitää muuttaa verovapaaksi tuloksi. Omaishoitajien tukemiseksi pitää ottaa käyttöön lapsivähennyksen kaltainen tuloverotuksen omaishoitovähennys. Toimenpiteet: - Palautetaan lapsivähennys ansiotuloverotukseen.
- Säilytetään lapsilisien verovapaus. - Muutetaan omaishoidontuki verottomaksi. - Otetaan käyttöön omaishoidon vähennys ansiotuloverotukseen. Eläkeläisten verotus KD:n tavoitteena on eläkeverotuksen yksinkertaistaminen ja keventäminen. Erityisesti pitää helpottaa pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Pienituloisten eläkeläisten ostovoiman parantaminen lisäisi myös kotimaisten palveluiden kysyntää ja työllisyyttä. Eläkejärjestelmän kehittämisessä selvitetään eläkekaton käyttöönottoa. Eläkkeiden verotusta pitää keventää eläketulovähennyksen korotuksella. Eläketulojen verotus ei saa olla ansiotulojen verotusta korkeampaa.
to-osakeyhtiön osakkeenomistajia niin, että vähennyksen voi hyödyntää yhtiötä koskevissa remonteissa. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeus pitää puolittaa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan hoitaminen on siirrettävä samalla valtion hoidettavaksi. Uusi tasa-arvoinen ansiosidonnainen työttömyysturva vähentäisi työttömyysturvaan liittyvää epätasa-arvoa ja parantaisi esimerkiksi yrittäjien ja perhehoitajien työttömyysturvaa. Tällä hetkellä valtio kattaa noin 50 %, työntekijät ja työnantajat noin 45 % ja kassat vain 5 % ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Toimenpiteet: - Korotetaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 3600 euroon vuodessa. - Laajennetaan kotitalousvähennys koskemaan myös asunto-osakeyhtiöiden osakkaita. Eläkeläisiä, jotka haluavat työskennellä, ei tule verotuksella rangaista työn vastaanottamisesta. Eläkkeen ja pienimuotoisen yritystoiminnan yhdistämisen on oltava joustavaa. Siirryttäessä työelämästä eläkkeelle yksilölliset erot ja tarpeet on otettava joustavasti huomioon. - Puolitetaan työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun vähennysoikeus.
Verosopimuksilla on ratkaistava nykyiset kaksinkertaiseen verotukseen liittyvät ongelmat ulkomaille muuttaneiden ja ulkomailta Suomeen muuttaneiden eläkeläisten kohdalla. Suomessa ansaituista eläkkeistä tulee maksaa Suomeen veroa siltä osin, miltä eläkkeensaajan uusi asuinmaa ei verota eläketuloa. Kunnallisverotus Toimenpiteet: - Selvitetään eläkekaton käyttöönoton vaikutukset. - Eläkkeiden verotusta kevennetään eläketulovähennystä korottamalla. - Verotusta kehitetään niin, että eläkeläisten tilapäistä tai osa-aikaista työtä verotetaan nykyistä kevyemmin. - Edistetään verosopimuksia, joissa huomioidaan eläkkeiden oikeudenmukainen verotus. - Kehitetään ansiosidonnaista työttömyysturvaa laajentamalla sitä koskemaan kaikkia työntekijöitä.
Kunnallisveroprosentti vaihtelee huolestuttavan paljon maan eri osissa. Kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi on päästävä tasapuolisempaan verokohteluun koko maassa. Mahdollisen maakunta-uudistuksen yhteydessä verotukseen liittyvät muutokset pitää valmistella ja toteuttaa huolella niin, ettei verotus kiristy. Muutoksissa tulee ottaa huomioon verovähennykset niin kuntien kuin valtion verotuksessa. Kunnallisverotusta pitää kehittää sellaiseksi, että se kannustaa kuntaa kehittämään elinkeinotoimintaansa, sekä yhteisöllisyyttä, ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluja ja kansalaisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisäämistä. Näiden parantuessa tapahtuu automaattista palkitsemista: kunnan menot vähenevät ja tulot nousevat. Verovähennykset Toimenpiteet: Kotitalousvähennys on tehokas työllistämisen kannustin ja sen hyödyntäminen vähentää harmaata taloutta korjausrakentamisessa ja muissa kodeissa tehtävissä töissä. Kotitalousvähennyksen työn maksimiosuus pitää palauttaa 3600 euroon. Kotitalousvähennys pitää ulottaa koskemaan myös asun-
- Toteutetaan aluehallinnon uudistus ja sote-uudistus niin, ettei kuntalaisten verotus kiristy. - Pidetään huolta koko maan elinvoimaisuudesta mahdollistamalla oikeudenmukainen ja tasapuolinen verotus koko maassa.
Kiinteistöverotus Toimenpiteet: Kiinteistöveron ylärajaa ei pidä enää korottaa, vaan on pyrittävä kiinteistöveron kohtuullistamiseen. - Säilytetään pääomaverotus kilpailukykyisellä tasolla verrokkimaihin nähden. Haja-asutusalueilla kiinteistövero on viime vuosina noussut kohtuuttomasti. Syitä ovat kiinteistön rakennusmaan verotusarvon minimin säätäminen, rakennusten ikäalennusprosenttien pienennys ja verotusarvojen perusteiden korotus. - Toteutetaan piensijoittajien sijoitussäästötilin käyttöönotto. Kiinteistöveroa ei pidä laajentaa metsiin ja maatalousmaihin. Yritysverotuksen on kannustettava investointeihin ja työpaikkojen luomiseen. Yritysverotuksen tasolla voidaan vaikuttaa siihen, että työpaikat säilyvät Suomessa ja siihen, että Suomeen kannattaa investoida. Toimenpiteet: - Kiinteistöveron yläraja pidetään nykyisellään. - Kiinteistöveroa kehitetään niin, että siinä otetaan huomioon haja-asutusalueiden kiinteistöjen todelliset arvot. - Pidetään metsät ja maatalousmaat kiinteistöveron ulkopuolella.
Perintöverotus Perintöverotusta on uudistettava ja kohtuullistettava asteittain useamman vuoden aikana. Ensisijaisesti perintöverotusta on kehitettävä ennakkoperintöihin kannustavaksi ja laskettava erityisesti yritysten, mukaan lukien maa- ja metsätalousyritysten, sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Toimenpiteet: - Alennetaan perintö- ja lahjaveroa pitkäjänteisesti. - Parannetaan yritysten sukupolvenvaihdosten edellytyksiä perintöveron huojennusta korottamalla ja maksuaikaa pidentämällä. Pääomatuloverotus Pääomavero pitää säilyttää kohtuullisella tasolla, jottei pääomia siirretä pois Suomesta. KD kannattaa piensijoittajille suunnatun sijoitussäästötilin käyttöönottoa. Sijoitussäästötili kannustaisi suoraan osakesäästämiseen ja helpottaisi sijoittamisen aloittamista myös pienillä pääomilla. Sijoitussäästötili lisää eri sijoitustuotteiden yhdenvertaisuutta. Yritysverotus
Yhteisöverotus tulee säilyttää kilpailukykyisellä tasolla, kilpailijamaihin nähden. KD pitää hyvänä vuoden 2013 ratkaisua alentaa yhteisövero 20 prosenttiin. Kilpailijamaita alhaisempi yritysverotus kannustaa yrityksiä pysymään Suomessa ja kotouttamaan voitot täällä. Alhaista yritysverotusta tulee hyödyntää nykyistä paremmin houkuteltaessa ulkomaisia yrityksiä investoimaan ja siirtymään Suomeen. KD pitää tärkeänä, että säädetty yrittäjävähennys säilytetään. Yrittäjävähennyksellä voidaan henkilöyrityksiä ja toiminimellä toimivia yrittäjiä kohdella verotuksellisesti samanarvoisesti kuin osakeyhtiöitä. Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen huojennus on säilytettävä nykyisellään, mikäli yhteisöveroon ei tehdä kevennyksiä. Toimenpiteet: - Säilytetään yritysten maksama yhteisövero nykytasolla. - Säilytetään yrittäjävähennys nykyisellään. - Säilytetään listaamattomien yritysten osinkoveron huojennus.
Arvonlisävero Suomen korkea arvonlisäverotus haittaa kokonaiskysynnän kautta yritystoimintaa ja siten työllisyyttä. Vero kohdistuu suhteessa voimakkaammin pienituloisiin. KD pitää tärkeänä, että elintarvikkeiden ja aineettomien hyödykkeiden verotusta kevennetään pitkällä aikavälillä. Ensimmäisenä askeleena ruoan hinnan alentamiseksi tulee vihannesten, marjojen ja hedelmien arvonlisävero laskea alempaan 10 % verokantaan. Tästä olisi hyötyä niin kansanterveydelle kuin kotimaisille tuottajille.
Lämpöpumppujen merkitys yksityistalouksien energiansäästössä ja ilmastopäästöjen vähentämisessä on huomattava. Erilaisten lämpöpumppujen hankintaa on edistettävä keventämällä niiden arvonlisäverotusta. Alkoholi- ja tupakkaveron tuottoa voidaan lisätä merkittävästi tullin ja poliisin valvontaa lisäämällä. Näin pystytään myös tehokkaasti vähentämään alkoholin ja tupakkatuotteiden tuontia ulkomailta ja laitonta kauppaa. Terveyttä edistävien palveluiden arvonlisäverotusta tulee selkeyttää nykyisestään. Tällä hetkellä sairaanhoitopalvelut on vapautettu arvonlisäverotuksesta. On kuitenkin tarjolla useita erilaisia terveyspalveluita, jotka luokitellaan liikuntapalveluiksi, jolloin niistä pitää maksaa arvonlisäveroa. Sääntöjä ja rajanvetoa näiden palveluiden osalta on selkeytettävä ja järkevöitettävä. Makeis- ja jäätelöveron poistuminen pitää korvata sokeriverolla. Sokeripitoiset elintarvikkeet lisäävät riskiä lihavuuteen ja diabetekseen. KD kannattaa sokeriveroa, joka asetetaan elintarvikkeille, joissa on lisättyä sokeria tai yli 40 % sokeria energiasisällöstä.
EU:ssa on käsittelyssä esitys, jossa jäsenmaiden eritasoiset ns. vähäisen toiminnan arvonlisäverotuksen alarajat yhtenäistettäisiin 80 000 euroon ja osittaisen huojennuksen raja 100 000 euroon. KD tukee alarajan nostoa huomioiden, että asiassa on saavutettava yksimielisyys jäsenmaiden kesken. Toimenpiteet: - Arvonlisäverotusta kevennetään pitkällä aikavälillä. - Hedelmien ja vihannesten arvonlisäveroa alennetaan siirtämällä hevi-tuotteet alempaan 10 % verokantaan. - Edistetään energian säästöä siirtämällä lämpöpumput alempaan 14 prosentin arvonlisäveroluokkaan nykyisestä 24 prosentin arvonlisäveroluokasta. - Selvennetään terveyspalveluiden määrittelyä oikeudenmukaisen arvonlisäverotuksen pohjaksi. - Toteutetaan vähäisen toiminnan arvonlisäverotuksen alarajan korotus EU:n päätösten pohjalta.
Haitta- ja valmisteverot Verotuksen painopistettä on siirrettävä ympäristölle tai terveydelle haitallisen kulutuksen verottamiseen. Alkoholivero on asetettava sellaiselle tasolle, että se hillitsee alkoholin käyttöä. Veron tuottotavoitteessa on huomioitava alkoholin käytön aiheuttamat kustannukset. Alkoholin välittömät kustannukset yhteiskunnalle ovat tällä hetkellä noin 4-6,5 miljardia euroa vuodessa. Tupakoinnin haitat ovat selvät niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Tupakasta aiheutuvat sairaudet ovat yleinen kuolemaan johtava syy länsimaissa. Tupakointiin liittyvien sairauksien hoitokustannukset ovat 1,5–2,0 miljardia euroa vuodessa. Tupakan ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden verotusta pitää edelleen kiristää.
Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää ympäristön kannalta haitallisen kulutuksen ja tuotannon verotusta suunniteltaessa. Kaikkea tuotannon ja kulutuksen verotusta suunniteltaessa on otettava huomioon, millaisia ympäristövaikutuksia verotusjärjestelmä aiheuttaa välillisesti. Ympäristön kannalta ongelmallisen teollisuustuotannon verotukijärjestelmää pitää uudistaa maltillisesti siten, että tuotanto ei siirry toisaalle - käytännössä maihin, joissa ympäristönormit ja tuotannon tehokkuus ovat Suomea heikommat. Suomen tulee ottaa käyttöön kaivosveron tyyppinen rojaltikäytäntö, jossa valtio saa mineraaliesiintymän käytöstä korvausta esimerkiksi tietyn prosenttiosuuden tuotantomääristä laskettuna. Hiilidioksidiverotuksen pääpaino pitää edelleen olla teollisuuden ja liikenteen päästöissä. Laiva- ja lentoliikenteessä hiilidioksidivero voidaan asettaa vain, jos se tehdään vähintään EU:n laajuisena. Toimenpiteet: - Korotetaan alkoholiverotusta. - Korotetaan tupakkaveroa ja laajennetaan tupakkavero koskemaan muita nikotiinipitoisia tuotteita, pois lukien vieroitustuotteet. - Otetaan käyttöön terveysperusteinen sokerivero. - Otetaan käyttöön kaivosveron tyyppinen rojaltikäytäntö.
Energiaverotus Kylmän ilmaston, harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen maassa sähkö- ja polttoaineverotusta ei pidä kiristää kohtuuttomasti. Sen sijaan esimerkiksi liikenteen päästöjä on hillittävä vähäpäästöisempiä polttoaineita ja ajoneuvoja suosimalla. Liikennebiokaasua kilpailee ympäristöystävällisyydessä ja elinkaaren hiilidioksidipäästöissä tuulivoimasähköllä ladattujen sähköautojen kanssa. Biokaasun tuotannossa yhdistyy energian tuotanto, ympäristöystävällinen jäte-
huolto ja ravinteiden kierrätys. Biokaasun tuotantoa ja käyttöä pitää edistää. Kodin lämmittämiseen käytettävän energian verotus on kiristynyt huomattavasti viime vuosina. Tahdomme ottaa käyttöön laaja energia-avustus vanhojen asuinkiinteistöjen energiakorjauksiin pienituloisille. Samalla palautetaan terveyshaitan poistamiseen liittyvä korjausavustus. Energia-avustuksen avulla voidaan alentaa kodin lämmittämisestä aiheutuvia kuluja, jotka ovat monelle pienituloiselle merkittävä osa asuinkustannuksista. niitä tule rahoittaa muita veroja ja maksuja korottamalla. Ajoneuvoverotusta on uudistettava niin, että se ohjaa hankkimaan vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Vähäpäästöisten ja päästöttömien autojen (biokaasu-, hybridi-, polttokenno- ja sähköautot) autoveroa, ajoneuvoveroa ja käyttövoimaveroa on alennettava nopeasti tai poistettava kokonaan. Ammatti- ja työmatkaliikenteen edellytykset on turvattava verovähennysoikeuksin. Toimenpiteet: Toimenpiteet: - Pidetään sähkö- ja polttoaineverotus kohtuullisena. - Kehitetään käyttövoima-, auto- ja ajoneuvoverotusta ohjaamaan ihmisiä vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan.
- Edistetään biokaasun käyttöä sähköntuotannossa ja liikenteen polttoaineena. - Otetaan käyttöön laaja energia-avustus vanhojen asuinkiinteistöjen energiaremontteihin. Auto- ja ajoneuvoverotus Autokanta Suomessa on EU-maiden vanhimpia. KD ehdottaa, että uusien autojen verotusta lasketaan asteittain, jotta autokantaa saadaan uudistettua. Veronkevennykset tulee tehdä taloudellisesti kestävällä tavalla, eikä - Säilytetään työmatkojen verovähennys. Yle-vero Yleisradion rahoitusta tulee tarkastella ja Yle-veron alentaminen tulee olla yksi työkalu kokonaisverotuksen keventämisessä. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on hyväksynyt tämän ohjelman 10.1.2019.