Sisältö Vaihtoehtobudjetti 2026 Kasvuohjelma 3 4 I. Työllisyys ja yrittäjyys 6 II. Pääoma ja rahoitus 8 III. Enemmän rahaa elämiseen IV. 9 Julkinen sektori ja hallinto 10 V. Strategiset kasvualat 11 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET 2 13
Vaihtoehtobudjetti 2026 Suomi tarvitsee pitkän aikavälin suunnitelman, joka ei perustu pelkkään leikkaamiseen, vaan uuden kasvun luomiseen. Liike Nytin vaihtoehtobudjetti rakentuu kasvuohjelman ympärille. Se ei ole säästölista, vaan rohkea suunnitelma, joka kannustaa yrittämään, investoimaan ja tekemään toisin. Me uskomme, että kasvu syntyy investoinneista, uusista työpaikoista ja kannustavista veroratkaisuista. Tavoitteemme on Suomi, jossa kaikilla on varaa elää ja jossa talouden selkäranka — työnteko, yrittäjyys ja innovaatio — palkitaan. Suomella ei ole varaa jatkaa pysähtyneen talouden polulla: 17 vuoden kasvuton jakso, nouseva työttömyys ja lukuisat konkurssit ovat hälytysmerkkejä. Lisäksi Suomella on Euroopan suurin julkinen sektori, joka ratkeaa liitoksistaan omassa mahdottomuudessaan. Haluamme rakentaa Suomen, jossa kaikilla on varaa elää. Huomisen, johon voi herätä luottavaisin mielin siitä, että minä pärjään. Yrittäjyys on Suomen talouden selkäranka. Nykyiset yritykset pitää kannustaa kasvuun ja saada tulevat tekijät perustamaan uusia yrityksiä. Yrittäjät luovat mahdollisuuksia ja talouskasvua, kunhan luomme politiikalla heille sujuvan toimintaympäristön. Merkittävien päätösten ja muutosten avulla yritykset investoivat kasvuun, menestyvät ja suomalaiset tienaavat paremmin. Näin myös verotulot kasvavat kautta linjan. Kaivataan rohkeita päätöksiä, jotka lisäävät Suomen kilpailukykyä. Työnteon tulee aina olla kannattavaa, olit sitten yrittäjä, työntekijä, opiskelija tai eläkeläinen. Samoin oikeudenmukainen verotus kuuluu kaikille. Eläkeläisiä tulee verottaa samalla tavalla kuin palkansaajia ja kaikkia kannustaa tekemään töitä ja tulemaan paremmin toimeen. Myös osa-aikaisen työn vastaanottamisen tulee olla kannattavaa ja kannustavaa.
Kasvuohjelma 1. 200 000 uutta työpaikkaa yksityisiin yrityksiin ja 80 prosentin työllisyysaste 2. Yritystuet puolitettava 3. Pienten yritysten alv-vapaus 40 000 euron liikevaihtoon asti ja siitä liukuen niin, että täysi alv tulee maksuun 80 000 euron liikevaihdolla 4. Ulkomaiset yritykset, jotka aloittavat liiketoiminnan Suomessa saavat toimia kolme ensimmäistä vuotta ilman yhteisöveroa 5. Uusi kotimainen perustettu yritys ilman yhteisöveroa kolme ensimmäistä tilikautta 6. Yhteisövero 15 prosenttiin investoitaessa Suomeen 7. YEL-maksun perustuttava todellisiin tuloihin. YEL:n valuvika on korjattava välittömästi 8. Eläkevakuutusyhtiöiden on sijoitettava 3-5 mrd € kotimaisiin kasvuyrityksiin 9. Eläkevakuutusyhtiöitä yksi yksityiselle ja yksi julkiselle puolelle 10. Eläkeläisiä verotettava kuten palkansaajia, rahat suurituloisten veroalesta 11. Suomeen 100 kuntaa 12. Sote remonttiin a. Vanhustenhoiva ja perusterveydenhuolto kuntien vastuulle b. Erikoissairaanhoito viiden yliopistosairaalan vastuulle c. 13. omalääkärimalli
Suomessa on yli 5000 julkishallinnon organisaatiota, niitä on liikaa. On siirryttävä kohti aitoa markkinataloutta. Julkishallinnon tulee keskittyä ydintehtäviin (poliisi, pelastus, puolustusvoimat, koulutus ja hoiva), muut toiminnot siirtää yksityisten yritysten vastuulle, kuten pesulat, ruokalat, jätehuolto ja it-palvelut 14. Säätiöiden toiminnan valvonta ja verotus on saatava kuntoon 4
15. Lahjoitukset verovapaiksi, yritykset voivat lahjoittaa hyväntekeväisyyteen 16. Opintotuen tulorajat pois 17. Ruoan arvonlisävero laskettava viiteen prosenttiin 18. Kotitalousvähennys tuplattava 19. Kotitalousvähennys talouskohtaiseksi 20. Kaivosteollisuudessa uudet kaivokset on otettava valtion haltuun ja kasvua haettava jalostusketjusta 21. Suomeen perustettava Puolustusvoimien koulutuskeskuksia, joissa koulutetaan muiden maiden sotilaita 22. Innovaatiot ja startupit kasvun kivijalkana 23. Kasvurahasto 5
I. Työllisyys ja yrittäjyys 200 000 uutta työpaikkaa yksityiselle sektorille, tavoite 80 % työllisyysaste.
Suomen talous on pitkään ollut kasvun jarrulla: työttömyys on EU:n toiseksi korkein ja elämme konkurssiaalloissa. Pelkästään hallitusten säästöt ja “velkajarru” eivät ratkaise ongelmaa. Tarvitsemme rohkeita päätöksiä, jotka saavat yritykset investoimaan ja kasvamaan. Suomen kasvu rakentuu työn ja yrittäjyyden varaan. Kun jokaisella on mahdollisuus työhön ja yrityksillä tilaa kasvaa, syntyy uusia työpaikkoja, vahvempi veropohja ja enemmän hyvinvointia. Luodaan toimintaympäristö, missä yrittäminen on kannattavaa, niin yritykset luovat meille työpaikkoja ja talouskasvua. Tämä vaatii toimenpiteitä, jotka ovat ennakoitavia, luotettavia ja tekevät Suomesta kilpailukykyisen maan yrittää ja investoida. Konkreettisia toimia kannustaa yrittämistä ja yrittäjyyttä ovat ALV-vapauden laajentaminen pienille yrityksille, YEL-maksujen korjaaminen todellisiin tuloihin sekä uusien yritysten verovapaus kolmen ensimmäisen vuoden ajan. Suomi tarvitsee uusia innovaatioita viennin parantamiseen. Haluamme korottaa arvonlisäverovelvollisuuden rajaa niin, että yritys on alv-vapaa 40 000 euron liikevaihtoon asti.
Tämän jälkeen arvonlisäveroa maksettaisiin porrastetusti niin, että täysi alv tulee maksuun vasta 80 000 euron liikevaihdolla. YEL-maksun on perustuttava yrittäjän todellisiin tuloihin. YEL:n valuvika on korjattava välittömästi, eikä selvitysten jälkeen joskus tulevina vuosina. Nyt menee terveitä yrityksiä turhaan konkurssiin samalla vauhdilla kuin 1990-luvun pahimpina lamavuosina. YEL-maksujen tulee huomioida yrittäjän sen hetkiset todelliset ansiotulot sekä on huomioitava yrittäjien erilaiset tulonmuodostumistavat. Tämä on toteutettavissa esimerkiksi ennakkoverokortin kaltaisesti, jolloin yrittäjä arvioi saamansa ansiotulot ja maksaa veroja sen mukaan. Mikäli vuoden lopussa maksut eivät vastaa saatuja tuloja, ne täsmätään. Tämä toisi joustavuutta yrittäjän arkeen ja mahdollistaisi huomioimaan kuukausittaiset vaihtelut tuloissa. Suomi tarvitsee uusia yrityksiä ja innovaatioita. Siksi haluamme laskea yhteisöveroa 15 prosenttiin yrityksen investoidessa Suomeen. Lisäksi haluamme tarjota uusille Suomeen perustetuille yrityksille kolme ensimmäistä tilikautta ilman yhteisöveroa.
Tämä koskee sekä ulkomaisia yrityksiä, jotka aloittavat liiketoimintansa Suomessa ja saavat toimia kolme ensimmäistä vuotta ilman yhteisöveroa että kotimaisia uusia yrityksiä. 6
Kasvuohjelman kohdat 1–7 • Yritystuet puolitettava, säästö 500 milj. • Pienten yritysten ALV-vapaus 40 000 € asti • Verovapaus uusille yrityksille: kotimaiset ja ulkomaiset startupit kolme ensimmäistä vuotta ilman yhteisöveroa • Investointiveroetu: yhteisövero 15 %, jos investoi Suomeen • YEL-uudistus: maksujen perustuttava todellisiin tuloihin viiveettä 7
Suomen yritys- ja investointirakenne on tällä hetkellä tukossa: suurin osa pääomasta suuntautuu ulkomaille, ja kotimaiset kasvuyritykset eivät saa riittävästi rahoitusta. Ratkaisuna tarvitaan esimerkiksi skaalausrahasto, eläkevakuutusyhtiöiden kotimaiseen sijoittamiseen kannustaminen ja yhteisöveron lasku investointeja tukemaan. Lisäksi tarvitsemme kasvurahaston, missä suomalaiset voivat sijoittaa suomalaisiin kasvuyrityksiin. Näillä toimilla voidaan luoda merkittävästi lisää kotimaisia investointeja ja työpaikkoja. Suomeen voisi rakentaa Ruotsin mallia vastaavan järjestelmän, jossa jokaiselta ohjataan 2,5 % vuosipalkasta henkilökohtaiselle eläketilille. Jokainen voisi valita, sijoitetaanko summa omaan rahastoon vai valtion hoitamaan vakaaseen rahastoon. Konkreettinen esimerkki: Jos työntekijä ansaitsee 40 000 € vuodessa, hänen henkilökohtaiselle eläketililleen ohjautuisi 1 000 € vuodessa (2,5 %). Sijoituskohteen voi valita itse esimerkiksi kotimaisesta indeksirahastosta tai vakaasta korkorahastosta. Jos ei halua valita, rahat menevät automaattisesti valtion hallinnoimaan perusrahastoon, joka sijoittaa hajautetusti ja matalilla kustannuksilla. Ajan mittaan, esimerkiksi 30 vuoden aikana, tili kasvaa markkinatuottojen mukana ja täydentää lakisääteistä eläkettä. Tämä malli toisi läpinäkyvyyttä, kasvattaisi eläkesäästöjä ja antaisi suomalaisille konkreettisen mahdollisuuden vaikuttaa oman eläketurvansa kertymään. Kasvu tarvitsee polttoaineensa: pääoman. Eläkevarat, säätiöiden varallisuus ja rahoitusmarkkinat voidaan valjastaa rakentamaan tulevaisuuden yrityksiä ja innovaatioita. Kun sijoitukset ohjataan kotimaisiin kasvuyrityksiin ja säätiöiden verotus tuodaan läpinäkyväksi, syntyy uusi rahoitusekosysteemi, joka tukee rohkeaa yrittäjyyttä ja vahvistaa kansantaloutta.
Kasvuohjelman kohdat 8,9,14,15, 23 • Eläkevakuutusyhtiöt sijoittavat 3–5 mrd € kotimaisiin kasvuyrityksiin • Rakenteen selkeytys: yksi eläkevakuutusyhtiö yksityiselle ja yksi julkiselle puolelle • Säätiöiden verotus: Säätiöiden toiminnan valvonta ja verotus kuntoon, 2700 säätiön yhteinen varallisuus on yli 20 miljardia euroa eli jos niitä verotetaan kuin yrityksiä, niiden verotuotto on 300-400 miljoonaa euroa • Lahjoitusten verovapaus: yritykset voivat lahjoittaa hyväntekeväisyyteen verovapaasti • Kasvurahasto 100 000€ katto • Osakesäästötili nykyinen 50 000 euron katto korotetaan 100 000 euroon • Eläketili 8
III. Enemmän rahaa elämiseen Hyvinvointi syntyy arjen reiluudesta. Kun arjen kustannuksia kevennetään, ihmisille jää enemmän rahaa elämiseen. Konkreettiset toimet, kuten eläkeläisten verotus palkansaajien tasolle, opiskelijoiden tulorajojen poisto, ruoan ALV:n lasku 5 prosenttiin sekä kotitalousvähennyksen tuplaaminen ja talouskohtainen soveltaminen, parantavat arkea kaikille suomalaisille. Samalla nämä toimet vahvistavat ostovoimaa, tukevat kotitalouksien taloudellista liikkumavaraa ja luovat edellytyksiä korkeammalle elintasolle koko yhteiskunnassa. Kasvuohjelman kohdat 10,16,17,18,19 • Eläkeläisten verotus samoin kuin palkansaajilla • Opintotuen tulorajat pois – mahdollisuus yhdistää työ ja opiskelu • Ruoan ALV 5 % – helpotus erityisesti lapsiperheille ja ostovoiman vahvistus • Kotitalousvähennys tuplaksi – enemmän apua vanhusten hoivaan • Kotitalousvähennys talouskohtaiseksi – yksin asuvat samalle viivalle
Työnteon on oltava aina kannattavaa. On järjetöntä, että eläkeläiset joutuvat maksamaan eläkkeestään suurempaa veroa kuin palkansaajat. Tämä tekee sen, ettei työtä välttämättä kannata ottaa vastaan, vaikka halua tai tarvetta työnteolle olisi. Sama koskee opiskelijoita. Opintotuki on jo itsessään sidottu opintomenestykseen, eli riittävään määrään suoritettuja opintopisteitä. Opiskelijan tulee pystyä itse arvioimaan paljonko töitä pystyy opintojen ohessa tekemään eikä paremmista tuloista tule rankaista. On tärkeää antaa opiskelijoille mahdollisuus rahoittaa opiskeluaikaista elmäänsä ja kerryttää varallisuutta niin halutessaan. Nykyinen hallitus on tehnyt merkittäviä leikkauksia sosiaalietuuksiin ja samalla leikannut työttömyysturvan suojaosaa. Haluamme nostaa suojaosaa 500 euroon, jotta nykyisessä hankalassa työllisyystilanteessa keikkatyön ja osa-aikaisen työn tekeminen on kannattavaa. Tämä kannustaa työnhakuun ja tekoon, mutta on myös tärkeää yrittäjille, jotka tarvitsevat satunnaista työvoimaa. Haluamme myös tuplata kotitalousvähennyksen ja tehdä sen talouskohtaiseksi, jotta eri perhemuodoissa elävät ovat samalla viivalla. Korkeampi kotitalousvähennys kannustaa ihmisiä käyttämään palveluita, kuten siivousta, lastenhoitoa ja tekemään tarvittavia remontteja asunnoissaan. Tällä toimella haluamme parantaa arjen sujuvuutta ja lisätä palveluiden kysyntää.
IV. Julkinen sektori ja hallinto Suomen julkinen sektori on Euroopan unionin kallein ja liian monimutkainen: yli 5000 organisaatiota, päällekkäisiä järjestöjä ja säätiöitä sekä hajautettu päätöksenteko ovat kaukana ketteryydestä ja kestävästä hallinnosta. Haluamme käyttää rahat hoivaan ja palveluihin, emme hallintoon ja jäykkään byrokratiaan. Rakenteiden uudistaminen ei ole pelkkä säästötoimi, vaan välttämätön askel tehokkaalle julkiselle sektorille. Kuntauudistus, jossa Suomeen jää 100 kuntaa, selkeyttää päätöksentekoa ja lisää paikallishallinnon vastuuta. Monessa muussa maassa, kuten Tanskassa, kuntauudistus on jo tehty palveluiden takaamiseksi. Sote-uudistuksessa vanhustenhoiva ja perusterveydenhuolto keskitetään kuntien vastuulle, ja erikoissairaanhoito keskittyy viidelle yliopistosairaalalle, mikä parantaa palveluiden laatua ja resurssien käyttöä. Eli ihmisten hoitoon pääsyä. Tällä hetkellä hoitoon pääsyä saa odottaa aivan liian kauan ja erot alueiden välillä on suuret. Olemme puhuneet omalääkärimallin tarpeesta jo vuosia, kauan ennen kuin muut puolueet kiinnostuivat siitä. Kun jokaisella on oma lääkäri, syntyy luottamusta, jatkuvuutta ja parempaa hoitoa. Sekä myös säästöjä, kun samoja asioita ei tarvitse kerrata uudelleen jokaisella käyntikerralla. Suomessa on yli 5000 julkishallinnon organisaatiota. Se on aivan liikaa. Julkishallinnon uudistus keskittyy ydintehtäviin eli poliisi, pelastus, puolustus, koulutus ja hoiva, jotka tulee jättää julkisen vastuulle. Muut palvelut, kuten pesulat, ruokalat, jätehuolto ja IT-palvelut, tulee siirtää yksityisten yritysten hoidettaviksi. Samalla säätiöiden ja yhdistysten valvonta ja verotus päivitetään ajan tasalle, jotta veronmaksajien rahat käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Kasvuohjelman kohdat 11,12,13 • Kuntauudistus: Suomeen 100 kuntaa. • Sote-uudistus: • − Vanhustenhoiva ja perusterveydenhuolto kuntien vastuulle − Erikoissairaanhoito viidelle yliopistosairaalalle − Omalääkärimalli Julkishallinnon karsiminen: julkishallinnon tulee jatkossa keskittyä ydintehtäviinsä, kuten poliisi, pelastus, puolustus, koulutus ja hoiva - muut palvelut markkinoille 10
V. Strategiset kasvualat Suomen tulevaisuuden kasvu rakentuu osaamiseen, teknologiaan ja strategisiin panostuksiin. Kaivosteollisuus, puolustusteollisuus sekä startup-yritykset tarjoavat merkittävää lisäarvoa ja vientituloja. Näillä aloilla tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, investointitukia ja kohdennettuja veroetuja, jotta Suomi voi nousta Euroopan houkuttelevimmaksi kasvualustaksi ja turvata kansantalouden kestävän kehityksen. Suomen tulevaisuuden kasvu ei synny vain perinteisistä aloista, vaan niistä sektoreista, joissa meillä on ainutlaatuinen kilpailuetu. Harvinaiset mineraalit, puolustusteollisuus ja uudet innovaatiot muodostavat talouskasvun kivijalan. Kun kaivosteollisuus otetaan valtion ohjaukseen, puolusutusteknologiaa tuetaan voimakkaasti ja startup -ekosysteemiä vahvistetaan, Suomi voi nousta globaaliksi suunnannäyttäjäksi - jalostamalla, innovoimalla ja viemällä maailmalle.
Tekoäly – Suomen seuraava kasvuloikka Tekoäly on nopeimmin vaikuttava keino uudistaa Suomen taloutta, vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja keventää julkisen sektorin arkea. Sen avulla voidaan automatisoida ja nopeuttaa rutiinitehtäviä, parantaa päätöksentekoa ja vapauttaa asiantuntijoiden aikaa tärkeimpiin tehtäviin. Tekoälyn käyttöönotto näkyy jo nyt monilla aloilla: terveydenhuollon kirjaamisessa, sosiaalihuollon raportoinnissa, ohjelmistokehityksessä, juridiikassa ja teollisuuden ohjauksessa. Tekoäly toimii parhaimmillaan työkaluna, joka tekee työstä sujuvampaa, nopeampaa ja laadukkaampaa. Suomi tarvitsee valtakunnallisen tekoälyohjelman, jonka tehtävänä on: − − automatisoida hallinnollisia prosesseja parantaa julkisten palvelujen sujuvuutta − − tukea yrityksiä tekoälyn käyttöönotossa luoda uusia innovaatioita ja vientimahdollisuuksia Tekoäly on Suomen seuraava iso mahdollisuus — työkalu, joka voi uudistaa yhteiskunnan toimintatavat. 11
Kasvuyrityksiä varten Suomeen pitää perustaa erityistalousalue Suomeen tulee perustaa erityistalousalueita kasvuyrityksille. Ne lisäävät kilpailukykyä ja kannustavat perustamaan yrityksen juuri Suomeen. Turkin teknologiapuistot toimivat hyvänä esimerkkinä, mutta Suomen malli olisi valtakunnallinen ja kunnianhimoisempi. Erityistalousalueelle valittaisiin kasvuyritykset pääomasijoittajien raadissa, ja niille tarjottaisiin nopea lupa-, rahoitus- ja verotusohituskaista. Tärkeää on luoda yrityksille suotuisat olosuhteet liiketoimintaan, mutta myös helpottaa esimerkiksi heidän työntekijöidensä palkkaamista. Alueen ydin on tekoälyn, automaation ja digitaalisten teknologioiden täysimääräinen hyödyntäminen, jotta yritykset voivat kasvaa nopeammin ja viedä innovaatioita maailmalle. Kasvuyritykset voivat tulla useilta aloilta, kuten digitaalisista palveluista, tekoälystä, terveysteknologiasta, avaruus- ja puolustusteknologiasta, kaivos- ja lääketeollisuudesta sekä vihreän siirtymän ratkaisuista. Suomen erityistalousalue olisi nopea kaista yritysten kasvulle ja uusien vientiyritysten synnylle. Kasvuohjelman kohdat 20, 21, 22 •
Kaivosteollisuus valtion ohjaukseen: uudet kaivokset valtion haltuun, kasvu jalostusketjusta • Puolustusteollisuutta pitää tukea nopeasti ja voimakkaasti, koska siellä paljon kasvumahdollisuuksia, Suomeen pitää perustaa Puolustusvoimien koulutuskeskuksia, joissa koulutetaan muiden maiden sotilaita. Tästä on mahdollisuus luoda 500-700 miljoonan euron vientituote • Innovaatiot ja startupit kasvun kivijalkana – ekosysteemi, jossa tutkimus, rahoitus ja rohkea yrittäjyys yhdistyvät • Erikoistalousalueet kasvuyritykselle • Tekoälystä rohkeutta ja kasvua 12
TALOUDELLISET VAIKUTUKSET
Liike Nytin vaihtoehtobudjetti pohjaa kasvuohjelmaan, jonka tarkoituksena on luoda Suomeen talouskasvua rohkeilla muutoksilla. Kaikkien toimien kustannuksia ja ennustettavia tuloja on näin ollen mahdotonta laskea, mutta dynaamiset vaikutukset ovat merkittävät. Olemme pisteessä, josta emme selviä enää leikkaamalla ja liimaamalla, tarvitsemme jotain aivan uutta. Tavoitteenamme on 200 000 uutta työpaikkaa yksityisiin yrityksiin ja 80 prosentin työllisyysaste. Haluamme tehdä toimia, jotka parantavat yritysten toimintamahdollisuuksia niin, että yrittäminen on kannattavampaa ja Suomi varteenotettava maa yrittää ja investoida. Sitä kautta saamme talouskasvua. Yksittäinen suurin syy siihen miksi Suomen talous ei lähde käyntiin on yksityisen kulutuksen hiipuminen. On tärkeää, että saadaan kysyntää ja sitä kautta verotuloja. Olemme valmiita tekemään toimia, jotka kannustavat yksityisiä ihmisiä kuluttamaan mutta myös kerryttämään varallisuutta. Jotta sinulla on varaa elää. Sote-palvelut ovat tällä hetkellä vaakalaudalla ja koko hallintohimmeli liian kallis. Purkamalla hallintoa ja lisäämällä tehokkuutta säästämme merkittäviä summia, mutta takaamme myös ihmisille laadukkaammat palvelut tasavertaisemmin.
Suomi tarvitsee asennemuutosta ja nälkää kasvaa. Vain talouskasvulla voimme menestyä. Esimerkkejä säästöistä ja tuloista: − Puolustusteollisuutta pitää tukea nopeasti ja voimakkaasti, koska siellä on paljon kasvumahdollisuuksia, Suomeen pitää perustaa Puolustusvoimien koulutuskeskuksia, joissa koulutetaan muiden maiden sotilaita. Tästä on mahdollisuus luoda 500-700 miljoonan euron vientituote. − Eläkevakuutusyhtiöt sijoittavat 3–5 miljardia euroa kotimaisiin kasvuyrityksiin − Eläkeyhtiöiden yhdistämisen säästöt 500-600 miljoonaa euroa − Yritystukien puolittaminen säästää 500 miljoonaa euroa − Säätiöiden verotus: Säätiöiden toiminnan valvonta ja verotus kuntoon. 2700 säätiön yhteinen varallisuus on yli 20 miljardia euroa eli jos niitä verotetaan kuin yrityksiä, niiden verotuotto on 300-400 miljoonaa euroa 13