Ehdotus perhevapaiden uudistamiseksi
Perhevapaajärjestelmä on vakuutus
Perhevapaajärjestelmä on vakuutus • Perhevapaajärjestelmä on vakuutus, joka jakaa lapsen syntymään ja hoivaan liittyvän toimeentuloriskin kaikkien palkansaajien, yrittäjien ja työnantajien kesken • Lapsen saaminen merkitsee vanhemmille väistämättä aikaa, jolloin ansiotyötä tehdään vähemmän tai ei lainkaan • Ilman perhevapaajärjestelmää yksittäinen perhe – käytännössä usein äiti – kantaisi tästä aiheutuvan tulonmenetyksen itse • Työnantajalle järjestelmä puolestaan vakuuttaa työntekijän perhevapaasta aiheutuvia kustannuksia ja tasaa niitä kaikkien työnantajien kesken Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu (32 %) Työnantajien sairausvakuutusmaksu (68 %) Vanhempainpäivärahat (vanhemmat) ja perhevapaakorvaukset (työnantajat) Vanhemmuuden toimeentuloriskin jakaminen Työnantajille perhevapaista koituvien kustannusten jakaminen
Taustaa • Naisten työllisyysaste on matalampi ja sukupuolten välinen palkkaero on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa, mikä osittain johtuu alle 3vuotiaiden lasten kotihoidon taloudellisesta tukemisesta (STM:n selvitys) • Varhaiskasvatukseen osallistuminen tukee lasten hyvinvointia ja sen merkitys on erityisen suuri haavoittuvassa asemassa olevilla lapsilla (STM:n selvitys) • Maahanmuuttajaperheissä lapsen osallistuminen varhaiskasvatukseen edistää lapsen suomen/ruotsin kielen omaksumista ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan (STM:n selvitys) • STM:n tilaamaa perhevapaaselvitys julkaistiin 1.6.2026 • Työryhmä muun muassa ehdotti kotihoidon tuen tilalle hieman pidempää vanhempainvapaata
Vertailu Pohjoismaihin • Suomessa on ylivoimaisesti Pohjoismaiden pisimmät perhevapaat, joiden ajalta maksetaan korvaus (vanhempainpäiväraha tai kh-tuki) • Suomessa on vähän yli vuoden mittainen ansiosidonnainen perhevapaa sekä noin kahden vuoden kotihoidontukikausi – maksetaan siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme (3) vuotta • Myös Norjassa on pitkä perhevapaa, mutta ansiosidonnaisen vanhempainvapaan jälkeen tasasuuruista korvausta maksetaan vain siihen saakka kunnes lapsi on 19 kuukauden ikäinen • Äidille kiintiöity vapaa on pisin Tanskassa ja Suomessa, lyhyin puolestaan Ruotsissa Lähde: STM:n perhevapaaselvitys
Vanhempainpäivärahojen jakautuminen • Suomessa 2000-luvulla perhevapaisiin tehtyjen uudistusten yksi keskeisimpiä tavoitteita on ollut edistää vanhempainvapaiden tasaisempaa jakamista vanhempien kesken • Uudistuksista huolimatta miesten osuus käytetyistä vanhempainrahapäivistä kasvoi hitaasti elokuussa 2022 voimaan tulleeseen perhevapaauudistukseen asti • Vuonna 2022 miehille korvattujen päivien osuus oli 12 prosenttia – vuonna 2025 osuus kasvoi 22,5 prosenttiin Lähde: STM:n perhevapaaselvitys
Varhaiskasvatuksen osallistumisaste • Alle 3-vuotiaista lapsista 40 prosenttia ja 3– 5-vuotiaista lapsista 92 prosenttia osallistui varhaiskasvatukseen vuonna 2024. • Varhaiskasvatukseen osallistumisaste on vieraskielisten lasten kohdalla hieman matalampi kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten kohdalla. Ero korostuu varsinkin 1–2-vuotiaiden lasten ikäryhmässä. Lähde: STM:n perhevapaaselvitys
Ehdotus perhevapaiden uudistamiseksi
Uudistuksen tavoitteet • Parantaa lapsiperheiden toimeentuloa • Nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta • Nostaa vanhempien työllisyysastetta • Vahvistaa työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa • Mahdollistaa osaltaan lapsitoiveiden toteutuminen • Mallin pääperiaatteet on kuvattu puolueen tuoreessa tavoiteohjelmassa (2026)
Keskeiset muutokset 1. Poistetaan nykymuotoinen kotihoidontuki – mutta kasvatetaan samalla maltillisesti ansiosidonnaisten perhevapaapäivien määrää (+40 päivärahapäivää) 2. Kannustetaan vapaiden tasaiseen jakamiseen – tehdään siirretyistä perhevapaapäivistä vähimmäispäivärahan suuruisia (31,99 €/päivä eli noin 800 €/kk) 3. Nostetaan ansiosidonnaisten vanhempainpäivärahojen tasoa, jotta perhevapaa ei laske perheen tuloja ja elintasoa niin paljon kuin nykyisin – korkeampi vanhempainpäiväraha tasaa myös kustannuksia työnantajien kesken 4. Pidennetään vanhempien yhtäaikaisen perhevapaan pituutta kolmesta (3) viikosta viiteen (5) viikkoon, jotta vastasyntynyt ja äiti saavat apua ja tukea arkeen heti synnytyksen jälkeen Huom! Työsopimuslain mukaiseen hoitovapaan enimmäispituuteen ei tulisi muutosta – jatkossakin lasta voisi jäädä hoitamaan siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme (3) vuotta. Vanhempainpäivärahakauden jälkeinen vapaaseen ei saisi jatkossa yhteiskunnan tukea.
Lapsen kumpikin vanhempi saa 200 päivää ansiosidonnaista vanhempainpäivärahaa. Päivärahat riittävät noin 32,5 viikon eli yli 7,5 kuukauden perhevapaaseen. Uusi malli Päivärahan suuruus lasketaan kaavalla 0,75 x vuositulot / 300. Päivärahan suuruus on kuitenkin minimissään 31,99 €/päivä. Yhteensä 400 päivää eli 67 viikkoa eli 16 kuukautta Vanhempi A 135 päivää Noin 5,4 kuukautta Siirrettävissä 65 päivää Siirrettävissä 65 päivää Noin 5,2 kuukautta Ansiosidonnainen suuruus noin 75 % palkkatasosta Vanhempi B 135 päivää Noin 5,4 kuukautta Vanhemmalta toiselta siirretyt päivät 31,99 €/päivä eli noin 800 €/kuukausi
Vertailu nykymalliin Ansiosidonnaisten perhevapaapäivien määrä kasvaa yhteensä 40 päivällä Vanhempi A 200 päivää 135 päivää UUSI MALLI NYKYMALLI 40 päivää 97 päivää Vanhempi A 200 päivää Vanhempi B 200 päivää 65 päivää 65 päivää 63 päivää 63 päivää 135 päivää 97 päivää Vanhempi B 160 päivää
Perhevapaapäivien enimmäismäärä kasvaa kahdella (2) päivällä Vertailu nykymalliin Vanhempi A 265 päivää (200+65) 135 päivää 40 päivää 97 päivää 65 päivää 65 päivää 63 päivää 63 päivää Vanhempi A 263 päivää *) Vähimmäispäivärahan suuruinen (31,99 €/päivä) 135 päivää 97 päivää
Perhevapaapäivien enimmäismäärä kasvaa 42 päivällä Vertailu nykymalliin Vanhempi B 265 päivää (200+65) 135 päivää 40 päivää 97 päivää 65 päivää 65 päivää 63 päivää 63 päivää Vanhempi B 223 päivää *) Vähimmäispäivärahan suuruinen (31,99 €/päivä) 135 päivää 97 päivää
Esimerkkilaskelma • Äiti jää raskausvapaalle 30 päivää ennen laskettua aikaa • Lapsi syntyy laskettuna aikana, joten äiti on perhevapaalla syntymän jälkeen 170 päivää • Isä jää äidin ja vastasyntyneen lapsen kanssa kotiin viideksi viikoksi (30 päivää) • Äidin perhevapaan päättyessä isä jää kotiin 170 päiväksi • Lapsi aloittaa varhaiskasvatuksen noin 15 kuukauden iässä Äiti perhevapaalla 200 päivää Ennen syntymää 30 päivää Yhteinen 30 päivää 140 päivää 170 päivää Isä perhevapaalla 30+170=200 päivää
Vaikutuksia • Vahvistaa kannustimia vanhempainvapaan tasaiseen jakamiseen vanhempien kesken – myös niissä tilanteissa, joissa vanhempien välillä on suuret erot vuosituloissa • Vahvistaa kannustimia perhevapaalta työelämään palaamiseen ja lapsen varhaiskasvatuksen aloittamiseen • Lisää tasa-arvoa työelämässä ja vanhemmuudessa • Nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta • Luo kannustimia mutta säilyttää perheiden valinnanvapauden
Työnantajat Tasataan perhevapaista syntyviä kustannuksia työnantajien kesken
Perhevapaista aiheutuvat kustannukset työnantajille • Palkkakustannusten ja työnantajalle maksettavan vanhempainpäivärahan välinen erotus, jos TES:ssä tai työsopimuksessa on sovittu perhevapaalla maksettavasta täydestä palkasta • Epäsuoria kustannuksia voi aiheutua esimerkiksi sijaisen rekrytoinnista ja perehdytyksestä sekä hallinnollisista kuluista • Isien pitämien perhevapaiden yleistyessä ja pidentyessä myös isien työnantajille syntyvät kustannukset kasvavat • Kustannukset synnyttävät työnantajalle ”äiti- tai isäriskin” TES:n mukainen palkka 3000 € *) Korvattava osuus pienenee suuremmilla tuloilla Ansiosidonnainen vanhempainpäiväraha (Kela maksaa työnantajalle) Työantajan osuus (Kustannus) Noin 70 %* Noin 30 %
Ehdotus: Tasataan kustannuksia työnantajien kesken Pienennetään yksittäisen työnantajan ”vanhemmuusriskiä” ja kustannusvastuuta 1. Korotetaan vanhempainpäivärahojen tasoa, jotta työehtosopimuksen mukaisen palkan ja vanhempainpäivärahan välinen erotus pienenee 2. Maksetaan perhevapaakorvaus jatkossa molempien vanhempien työnantajille 3. Lisäksi annetaan työnantajalle oikeus hakea korvausta tilanteissa, joissa vanhempi jää hoitamaan sairastunutta lasta tilapäiselle hoitovapaalle Muutos nostaisi maltillisesti työnantajan sairausvakuutusmaksua, mutta vähentäisi yksittäiselle työnantajalle koituvia kustannuksia työntekijän perhevapaan koittaessa (toisin sanoen sekä vakuutuskorvaus että vakuutusmaksu nousevat) Ansiosidonnainen vanhempainpäiväraha (Kela maksaa työnantajalle) Esimerkiksi 75 % Työantajan osuus (Kustannus) Esimerkiksi 25 %
Vaikutukset julkiseen talouteen
Uudistuksen reunaehdot ja vaikutukset • Esitelty malli on vasta keskustelunavaus • Ennen uudistuksen toteuttamista tarvitaan tarkempia laskelmia ja vaikutusarvioita • Kokoomuksen näkökulmasta perhevapaauudistus ei saa heikentää valtiontaloutta, työllisyyttä tai työelämän tasa-arvoa • Sotu-rahastoihin ja sotu-maksuihin kohdistuvat vaikutukset arvioitava huolella suhteessa uudistuksesta saataviin hyötyihin (esimerkiksi työantajien ”vanhemmuusriskin” minimoiminen) • Ehdotetulla mallilla voisi olla julkiseen talouteen sekä myönteisiä (työllisyys) että kielteisiä vaikutuksia (kustannusten kasvu) • Osa vaikutuksista toteutuisi pidemmällä aikavälillä (varhaiskasvatusasteen nousun vaikutukset oppimistuloksiin ja kotoutumiseen), osa lyhyemmällä aikavälillä (kotihoidon tuen poistuminen ja varhaiskasvatuspalvelujen kustannusten nousu)
Vaikutukset julkiseen talouteen Julkista taloutta vahvistavat vaikutukset Julkista taloutta heikentävät vaikutukset + + + - Työllisyysaste vahvistuu (Valtiontalous, kuntatalous, sotu-rahastot, eläkejärjestelmä) Kotihoidontuen lakkauttaminen (Kuntatalous → kuntien valtionosuusjärjestelmä) Siirrettyjen vanhempainvapaapäivien alempi korvausaste* (Sairausvakuutusjärjestelmä, työtulovakuutus) Varhaiskasvatuspaikkojen määrä kasvaa (Kuntatalous → kuntien valtionosuusjärjestelmä) Perhevapaapäivien määrä kasvaa (+30 päivää) (Sairausvakuutusjärjestelmä, työtulovakuutus) Vanhempainpäivärahan korvausaste nousee (Sairausvakuutusjärjestelmä, työtulovakuutus) Huom! Mallissa kunnille aiheutuva nettomenojen kasvu huomioidaan valtionosuusjärjestelmässä (kompensoidaan 100-prosenttisesti) *) jos vapaat eivät jakaudu tasan vanhempien kesken
Muut vaikutukset Muut vaikutukset ovat puhtaasti positiivisia + + + + + Lapsiperheiden toimeentulo paranee (Työtulojen määrän ja vanhempainpäivärahan korvausasteen kasvu) Työelämän tasa-arvo vahvistuu Vanhemmuuden tasa-arvo vahvistuu Sukupuolten palkkaero kaventuu ja naisten eläkekertymä kasvaa Varhaiskasvatusaste nousee (Oppimistulokset, kotoutuminen)
Varovainen arvio vaikutuksista Muutos Vaikutus julkiseen talouteen Kotihoidontuen poistaminen +164 milj. euroa Ansiosidonnaisten päivien lisääminen (40 päivää) -125 milj. euroa Päivärahapäivien korvausasteen nostaminen (75 prosenttiin) -100 milj. euroa Siirrettyjen päivärahapäivien alempi korvausaste (31,99 €/päivä)* +100 milj. euroa Perhevapaakorvauksen laajentaminen -50 milj. euroa Muut etuuskustannukset +/-0 euroa Varhaiskasvatuksen kustannukset -360 milj. euroa Työllisten määrän kasvu (18 000 työllistä * 22 500 €/työllinen) +405 milj. euroa Yhteensä +34 milj. euroa *) Keskimääräinen ansiosidonnainen päiväraha miehillä 2496 €/kk ja naisilla 1835 €/kk. Vähimmäispäiväraha 800 €/kk.
Taustainfo: Perhevapaiden rahoitus • Ansiosidonnaiset vanhempainpäivärahat rahoitetaan työtulovakuutuksesta, jonka rahoitukseen osallistuvat työnantajat ja työntekijät sekä pieneltä osin valtio. Myös työnantajille maksettava perhevapaakorvaus rahoitetaan työtulovakuutuksesta. • Työtulovakuutuksen pääasialliset rahoittajat ovat työnantajat (työnantajan sairausvakuutusmaksu) sekä palkansaajat ja yrittäjät (sairausvakuutuksen päivärahamaksu). • Valtio rahoittaa sen osuuden vähimmäismääräisenä maksettavan päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan kuluista, joka ylittää vuositulon perusteella lasketun päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan määrän. • Vakuutusmaksuilla rahoitettavista menoista rahoitetaan 68 % työnantajien sairausvakuutusmaksuilla ja 32 % palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuilla • Vuonna 2025 vanhempainpäivärahoja maksettiin yhteensä lähes 1,24 miljardia euroa • Vuonna 2025 perhevapaakorvausta maksettiin 60 miljoonaa euroa
Taustainfo: Perhevapaiden rahoitus • Kunnat rahoittavat kotihoidon tuen ja sen kuntalisät sekä varhaiskasvatuspalvelut • Vuonna 2025 kotihoidon tukea maksettiin 137 miljoonaa euroa • Vuonna 2024 varhaiskasvatuspalvelujen menot olivat 3,62 miljardia euroa
Vaikutusarviointi • STM:n selvityksessä on arvioitu vaikutuksia pienituloisuusasteeseen sekä perhevapaakustannuksiin, muihin etuuskustannuksiin, veroihin ja veroluonteisiin maksuihin sekä kokonaiskustannuksiin ilman käyttäytymisvaikutuksia
Vaikutusarviointi • STM:n selvityksessä on arvioitu vaikutuksia työllisyyteen (henkilötyövuosina) sekä varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään ja kustannuksiin (muutos prosentteina) • Kokoomuksen malli muistuttaa STM:n selvityksen mallia 2 • Malliin 2 ei kuitenkaan liittynyt korvausasteen nostaminen • Toisaalta kokoomuksen malli lisäisi ansiosidonnaisten päivien määrää 40 päivällä, ei kahdella kuukaudella (50 päivällä) • Malliin 2 ei liity myöskään siirrettävien päivien alempi korvausaste