Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 Perussuomalainen vaihtoehto - tehty suomalaiselle Pelastetaan Suomi ensin PERUSSUOMALAISET
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 SISÄLLYSLUETTELO Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 1 Johdanto 4 2 Velanotolle miljardijarru 5 3 Säästöt suomalaisten tahdon mukaisesti 4 Kriisivara helpottaa reagointia 9 5 Maahanmuuton on aina hyödytettävä Suomea 6 Kehitysyhteistyötä vain ylijäämästä 13 7 EU-politiikkaan uponnut vaalikaudella 7 9 lähes 10 miljardia 14 8 Suomalaisten rahojen on riitettävä normaaliin elämiseen 16 9 Muut julkisen talouden sopeutustoimet 18
4 Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023
1. Johdanto Vihervasemmiston velkajuhlat ovat ohi, arki on turvattava Perussuomalaiset haluaa turvata suomalaisten arjen sujuvuuden ja kansalaisten palvelut. Haluamme, että Suomi on hyvä ja turvallinen maa tehdä töitä, yrittää ja saada tarvittaessa hoivaa ja tukea. Suomi velkaantuu samanlaista tahtia kuin 1990-luvun lamassa. Euroopan unionin kasvava määräysvalta, holtiton maahanmuuttopolitiikka ja miljardiluokkaan kasvaneet velan korkomenot tekevät tilanteesta ennennäkemättömän vaikean. Viime vuosina olemme kokeneet kriisejä koronapandemiasta Ukrainan sotaan. Suomen on selvittävä myös tulevista kriiseistä ja se edellyttää taloudellista vakautta. Jokainen euro, jonka käytämme muiden maiden kansalaisiin tai överiksi menneeseen ilmastoposeeraukseen, on pois suomalaisten omista tarpeista. Taloudellinen vakaus ja vauraus ovat myös avainasemassa, kun turvaamme kansan itsemääräämisoikeutta. Velkaorjat eivät ole vapaita. Aikaisemmat hallitukset ovat kasvattaneet Suomen velkataakan niin suureksi, että tulevat hallitukset joutuvat kiristämään vyötä. Tilanne on vakava, mutta samalla se kannustaa laittamaan julkisen sektorin menot ja toiminnot uudenlaiseen tärkeysjärjestykseen.
Jos velkaantumista jatketaan varoituksista piittaamatta, Suomessa joudutaan kestävyysvajeen takia tinkimään palveluiden laadusta ja saatavuudesta esimerkiksi terveydenhoidossa ja koulutuksessa. Tätä me emme halua. Perussuomalaisille suomalainen tulee ensin. Siksi haluamme aloittaa talouden ryhtiliikkeen leikkaamalla välittömästi sellaisia valtion menoja, jotka eivät edistä suomalaisten hyvinvointia. Suomen julkinen sektori on paisunut hallinnollisesti ylisuureksi ja tehottomaksi. Haluamme käynnistää valtion menoerien kriittisen tarkastelun. Perussuomalainen vaihtoehto säästäisi haittamaahanmuutosta, ilmastotoimista ja kehitysyhteistyöstä. Emme hyväksy suomalaisten veronmaksajien rahojen kaatamista EU:n tulonsiirtohankkeisiin. Perussuomalaisten vaihtoehdossa otetaan velkaa 1162 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksen talousarviossa. Lisäksi valtion tase vahvistuisi kertaluonteisesti 800 miljoonalla eurolla, joka mahdollistaisi nykyistä suuremman avun kansalaisille kohtuuttomaksi nousseihin elämisen kustannuksiin. Ville Tavio, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 5 2. Velanotolle miljardijarru Velkaantuminen ei voi jatkua entiseen malliin Suomi elää yli varojensa eikä velkaantumiskehitys ole hallinnassa. Talouden kasvunäkymät pysyvät pitkään heikkoina, ja kriisien takia monet menot sosiaaliturvasta energiainvestointeihin ja -tukiin tulevat kasvamaan. Ainoa tapa turvata pohjoinen hyvinvointimme on sopeuttaa menorakennettamme vastaamaan tulojamme. Korkojen nousun myötä hallituksenkin on viimeistään nyt huomattava, ettei velkamäärä ole yhdentekevä asia eikä velaksi eläminen voi jatkua. Lähde: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, syksy 2022
Kyse ei ole poliittisesta arvovalinnasta vaan siitä, mikä on ylipäätään mahdollista. Valtiovarainministeriö arvioi syksyn 2022 talouskatsauksessaan, että julkisen talouden rakenteellinen tulojen ja menojen välinen epätasapaino on jo noin yhdeksän miljardia euroa eikä julkisen talouden rahoitus ole kestävällä pohjalla. Katsaus toteaa myös, että taloutemme suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin, ja vaikka Suomi haluaa tarjota pohjoismaisten verrokkiemme tasoiset julkiset palvelut ja etuudet, on taloutemme verrokkejamme heikompi. Valtiovarainministeriö varoittaa, että tätä ongelmaa ei pääse pakoon eikä se korjaannu itsestään. Ellei linjaa muuteta, velkakehityksemme johtaa suurella varmuudella kriisiin. Kriisi pakottaisi maam-
me tekemään raskaita leikkauksia, anomaan tukipaketteja toisilta ylivelkaisilta mailta ja siirtäisi itsemääräämisoikeuttamme entisestään Euroopan keskuspankin, EU-komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston tapaisten organisaatioiden haltuun. Tätä perussuomalaiset ei hyväksy. On parempi, että me itse teemme itse valitsemamme toimenpiteet ajoissa kuin suomalaisten edun vastaiset toimenpiteet myöhemmin. Perussuomalaiset esittää menoleikkausten kautta velanoton vähentämistä heti yli miljardilla eurolla ja on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla julkisen talouden kestävyysongelma ratkaistaan kahden vaalikauden aikana. Jonkun on otettava vastuu, kun Marinin hallitus ei ole sitä pystynyt kantamaan.
6 Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 Hallitus on lisännyt koronaan ja sotaan liittymättömiä menoja miljarditolkulla Valtiovarainministeriö arvioi hallituksen kuluvan kauden aikana lisänneen koronaan ja sotaan liittymättömiä menoja 8,1 miljardilla eurolla. Kahden miljardin euron vuotuiset lisämenot ovat pysyviä ja ulottuvat siis myös seuraavan hallituksen rahoitettaviksi. Tässä lukemassa ei edes ole mukana tällä kaudella toteutetut Suomelle lähes kymmenen miljardin euron menot aiheuttaneet EU-tukipaketit tai maahanmuuttopolitiikan miljardiluokan pitkäaikaiset kustannukset. Lisäksi epäonnistuneen sote-uudistuksen rahoitus on puolitoista miljardia euroa alijäämäinen. Nämä kaikki tullaan myöhemmin rahoittamaan velaksi, puhumattakaan EU-menoista, joista suurin osa ei näy valtion budjetissa. Lähde: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, syksy 2022 Suhtautuminen julkisen talouden tasapainottamista koskeviin väittämiin (%)
Perussuomalaiset varautuu menojen sopeuttamiseen ja uudelleenkohdentamiseen siten, että turvallisuus, toimeentulo ja keskeisimmät palvelut voidaan turvata tilanteessa kuin tilanteessa. Varsinaisia julkisen sektorin palveluita tuottavia henkilöitä, kuten esimerkiksi poliiseja, opettajia tai sairaanhoitajia, ei tule vähentää, vaan heitä tarvitaan lisää. Sopeuttamisen toteuttamisen kannalta on välttämätöntä palata noudattamaan menojen kehysmenettelyä.
Kansalaisilla vankka tuki perussuomalaiselle linjalle Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreessa julkaisussa ”Vyötä kireämmälle No 115” esiteltiin kyselytutkimus, jonka mukaan suomalaisten enemmistö toivoi julkisen talouden tasapainottamisen tapahtuvan ensisijaisesti valtion menoja leikkaamalla, eikä veronkorotuksilla. Suomalaisten mielestä mahdolliset menoleikkaukset tulisi kohdentaa ensisijaisesti keskushallintoon, ympäristönsuojeluun, kehitysyhteistyöhön, Yleisradioon, taiteeseen, kulttuuriiin ja maahanmuuttoon. Vastaavasti suomalaisten mielestä leikkauksia ei tulisi kohdentaa perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, opintotukeen, maanpuolustukseen tai sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kansalaiset ovat siis laajalti samaa mieltä perussuomalaisten Lähde: EVA kanssa sekä säästöjen tarpeesta sekä menojen tärkeysjärjestyksestä.
Selkeät suuret leikkaukset näpertelyn sijaan Kriisiaikana Suomen päätöksentekokoneistoa ei ole vastuullista kuormittaa kiireettömillä esityksillä. Edeltävien hallitusten julkista taloutta rasittavien muutosten purkaminen ja menojen priorisointi tulee kestämään pitkään. Siksi esitämme tässä vaiheessa vaihtoehtobudjetissamme politiikkatoimia, joilla leikataan Suomen miljardiluokan menoja, mutta jotka eivät ole pois suomalaisten elintasosta.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 Tiedostamme, että suurien muutoksien valmistelu on sekä poliittisesti että lainsäädännöllisesti hankalaa, eikä Suomen julkisen talouden ongelmia ratkaista yhdessä vaalikaudessa. Vaikka vaihtoeh- 7 tobudjetti keskittyy suoraan vain seuraavan vuoden budjettiin, perussuomalaisten vaihtoehto korjaa rakenteellisia talousongelmia pitkällä aikavälillä vielä paljon merkittävämmin. 3. Säästöt suomalaisten tahdon mukaisesti Humanitaarinen maahanmuutto minimoitava Esitämme Suomen pakolaiskiintiön nollaamista ja huomattavia leikkauksia kotouttamis- ja vastaanottomenoihin. Leikkaukset eivät koskisi ukrainalaisia pakolaisia. Välitön vuotuinen säästö 298 miljoonaa euroa. Lisäksi moninkertainen säästö tulevien vuosikymmenien sosiaalimenoissa. Kehitysyhteistyö minimoitava Esitämme Suomen kehitysyhteistyöhön suunnattujen varojen leikkaamista siten, että vain ehdottomasti velvoittavat hankkeet suoritetaan loppuun ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseen jätetään pieni määräraha. Leikkaukset eivät koskisi Ukrainan auttamista. Välitön vuotuinen säästö 640 miljoonaa euroa.
Yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauden rajoittaminen Suomessa useat yleishyödylliset yhteisöt nauttivat suurista verohelpotuksista. Jotkut näistä yleishyödyllisistä tahoista kilpailevat yksityisten toimijoiden kanssa, mikä vääristää markkinoiden toimintaa. Perussuomalaiset esittää näiden verohelpotusten kohdennettuja leikkauksia. Välitön vuotuinen lisäys tuloihin 65 miljoonaa euroa. Yleisradion toimintojen supistaminen Perussuomalaiset esittää Yleisradion tehtävien ja toimintojen merkittävää 25 prosentin leikkausta. Välitön vuotuinen säästö 144 miljoonaa euroa.
Sitran toimintojen rationalisointi Eduskunnan alainen Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto Sitra on eduskunnan antamalla lahjalla ja sen ennakoimattomalla arvonnousulla paisunut kooltaan suureksi. Nykymuotoista Sitraa on luonnehdittu paraatiesimerkiksi siitä, minkälaista tehottomuutta ylisuuri budjetti ja avoimuuden puute saa aikaan julkisessa organisaatiossa. Perussuomalaiset esittää Sitran toimintojen keventämistä ja Sitran taseesta 400 miljoonan euron siirtämistä valtiolle kasvavien TKI-menojen rahoittamiseen. Tämä vastaisi alle puolta Sitran taseesta. Sitran toimintamenot ovat viime vuosina olleet 30-40 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus VATT tulee toimeen viiden miljoonan euron vuotuisilla menoilla. Välitön kertaluonteinen lisäys valtion varallisuuteen 400 miljoonaa euroa. Ilmastorahaston purku Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n muuttaminen Ilmastorahastoksi on jatkumoa valtion varojen siirtämisestä yhtiömuotoon ja pois eduskunnan päätäntävallasta. Ilmastorahaston toiminnan tarkoitus ja sen yhteiskunnallinen merkitys ovat kyseenalaisia. Valtion varoilla ei tulisi harrastaa pääomasijoitustyyp-
8 Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 pistä toimintaa, sillä joko toiminta kilpailee yksityisten toimijoiden kanssa tai, jos se ei kilpaile, se ei ole kannattavaa. Perussuomalaiset esittää Ilmastorahaston purkua ja rahaston omaisuuden palauttamista valtion omaisuudeksi. Tällöin ilmastorahastoon perustamisen jälkeen tehty 300 miljoonan pääomitus ja 2023 talousarvion täydentävässä esityksessä ehdotettu 100 miljoonan pääomitus vapautuisivat muuhun käyttöön. Rahaston Neste-omistusosuus siirtyisi samalla valtion taseeseen. Välitön kertaluonteinen lisäys valtion varallisuuteen 400 miljoonaa euroa. Poliittisten tukien karsinta Perussuomalaiset esittää puoluetukiin ja ministerien erityisavustajiin suunnattujen määrärahojen leikkaamista. Välitön vuotuinen säästö 15 miljoonaa euroa. Valtion kertaluonteinen taseen vahvistaminen yhteensä 800 miljoonaa euroa. Valtion määrärahojen vuotuinen säästö yhteensä 1 097 miljoonaa euroa Valtion tulojen vuotuinen korotus yhteensä 65 miljoonaa euroa
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 9 4. Kriisivara helpottaa reagointia Perussuomalaiset tekee vastuullista, kansallisen ja kansalaisten edun mukaista politiikkaa. Asiat tulee laittaa tärkeysjärjestykseen korostetusti ajassa, jossa elämme: koronakriisin jälkeen ja Ukrainan sodan aikana. Turhat ja jopa haitalliset menot on kertakaikkiaan laitettava jäihin ja vähät varat on käytettävä suomalaisten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin. Muuten hyvinvointivaltio ei kestä. Perussuomalaiset ei tämän takia esitä vaihtoehtobudjetissaan suoria määrärahalisäyksiä budjettiin lainkaan. Tärkeämpää on huolehtia kyvystä reagoida tilanteen mukaan nopeasti muuttuvassa ajassa, ja siksi ehdotamme huomattavaa lisätalousarviovarausta säästämällä yli miljardin vaikuttamattomista tai haitallisista menoista. Varaus olisi myöhemmin käytettävissä lisätalousarvioiden yhteydessä välttämättömiksi katsottuihin toimenpiteisiin. Mikäli varaus jätetään lopulta käyttämättä kokonaan tai osittain, velkaantumista voidaan vähentää nyt esitettyäkin enemmän. Lisätalousarviovaraus 500 miljoonaa euroa.
Yli miljardi euroa vähemmän velanottoa Perussuomalaisten vaihtoehdossa otettaisiin velkaa 1 162 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksen talousarviossa. Lisäksi valtion tase vahvistuisi kertaluonteisesti 800 miljoonalla eurolla. Lisätalousarviovarausta käytettäessä se heikentäisi valtion tasetta käytetyllä summalla.
5. Maahanmuuton on aina hyödytettävä Suomea Suomen pitää tehokkailla hallinnollisilla ja lainsäädännöllisillä reformeilla vähentää tuntuvasti maahanmuuttoa EU:n ulkopuolisista maista. Erityisesti Afrikan ja Lähi-idän kehitysmaista Suomeen suuntautuva muuttoliike heikentää maamme sisäistä turvallisuutta, rikkoo sosiaalisen koheesion ja tulee julkistaloudelle erittäin kalliiksi. Suomen pitää Ruotsin uuden oikeistohallituksen tavoin laskea kaikki perheenyhdistämistä, kansainvälistä suojelua ja muita oleskelulupia koskevat standardit kansainvälisen oikeuden minimitasolle, jotta maastamme tulee mahdollisimman epähoukutteleva kohde haitalliselle maahanmuutolle. Viralliset tilastotiedot osoittavat, että esimerkiksi Lähi-idästä ja sen lähialueilta tullut maksaa vuodessa 16 000 euroa vähemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita. Yleisimmät turvapaikanhakijakansallisuudet ovat vuodesta toiseen yliedustettuja niin seksuaali- ja väkivaltarikollisuudessa kuin työttömyystilastoissakin, eikä tähän tilanteeseen ole
realistista odottaa parannusta tulevaisuudessa. On selvää, että kehitysmaaperäinen maahanmuutto on yksiselitteisen negatiivista julkiselle taloudelle ja yhteiskunnalle. Apu on kohdistettava lähialueille Suomeen saapuu parhaillaan Ukrainasta turvaan aidosti sotaa pakenevia naisia, lapsia ja vanhuksia. Tässä tilanteessa on erittäin epäoikeudenmukaista, että suomalaisten rahoilla elätetään kaukomaista kyseenalaisin syin ja lukuisten turvallisten maiden läpi saapuvia nuoria miehiä, jotka jäävät maahan, vaikka turvapaikkaan ei olisi perustetta. Perussuomalaiset on valmis auttamaan aidosti hädänalaisia ihmisiä kohdemaissa ja niiden lähettyvillä. Ukraina on osa Eurooppaa, lähialuettamme, ja ukrainalaisten kotoutumisennuste on positiivinen. Ukrainalaiset naiset, lapset ja vanhukset eivät ole aiheuttaneet Suomessa samanlaisia ongelmia kuin
10 Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 maahamme 2015–2016 välillä saapuneet kymmenet tuhannet nuoret miehet Lähi-idästä ja Afrikasta. Jos taas esimerkiksi jossain Afrikan tai Lähi-idän maassa käynnistyy aseellinen konflikti, on viisaampaa avustaa hädänalaisia perustamalla naapurimaihin hyvätasoisia pakolaisleirejä. Tämä tulee paljon halvemmaksi kuin elättää turvapaikanhakijoita runsaan sosiaaliturvan maissa. Lisäksi näin toimimalla pienemmillä summilla voidaan auttaa suurempaa määrää ihmisiä, mikä on sekä taloudellisesti että inhimillisesti kestävämpi ratkaisu.
Sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi Perussuomalaisten tavoite on siirtyä nykyisestä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kansalaisuusperusteiseen sosiaaliturvaan. Suomalaisten sosiaaliturvaa on epäreilua heikentää siksi, että Suomeen hyvän sosiaaliturvan perässä muuttavat henkilöt käyttävät järjestelmää hyväkseen jopa koko elämänsä ajan. Hyväksikäytön mahdollisuus onkin suurin vetovoimatekijä erityisesti kauempaa ja todellisuudessa vain sosiaaliturvaperusteisina turvapaikanhakijoina tuleville. Kansalaisuusperusteisuuteen siirtyminen sosiaaliturvajärjestelmässämme vähentäisi merkittävästi yhteiskuntaa kuormittavaa maahanmuuttoa. Tällainen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisremontti edellyttää perustuslain muutosta. Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva tai sosiaaliturvan pois rajaavat oleskeluluvat auttaisivat myös työperäisen maahanmuuton aiheuttamien julkistaloudellisten ongelmien korjaamisessa.
Väliaikaiset oleskeluluvat Mikäli henkilö on saanut Suomesta kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan, luvan pitää olla aina määräaikainen. Lähtömaiden tilannetta pitää aktiivisesti seurata ja arvioida, täyttyvätkö kansainvälisen suojelun edellytykset enää. Esimerkiksi ukrainalaisille myönnetään vuoden kerrallaan voimassa oleva oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella ja he haluavatkin palata kotimaahansa jälleenrakentamaan sitä. Jos on ilmeistä, ettei suojelua tarvita, oleskelulupa suojelun perusteella pitää purkaa. Jos esimerkiksi somali lomailee Somaliassa, voidaan päätellä, ettei suojelutarvetta enää ole. Tällöin henkilön määräaikainen oleskelulupa lakkaa ja hänen tulee palata lähtömaahansa.
Kansalaisuusvaatimuksia tiukennettava Nykyään kansalaisuusvaatimuksiin kuuluva viiden ja kansainvälistä suojelua saaneiden kohdalla neljän vuoden asumisaikaedellytys pitää nostaa kymmeneen vuoteen. Kansalaisuuden saantiin edellytettyä kielitaitovaatimusta tulee nostaa nykyisestä tyydyttävästä hyvään ja nuhteettomuusvaatimusten on vastattava kansan oikeustajua, jotta vakavaan rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen ei koskaan saa Suomen kansalaisuutta. Kansalaisuuden saamiselle pitää asettaa myös sellaiset tulorajat, että hakija pystyy tosiasiallisesti elättämään itsensä ilman yhteiskunnan tukea.
Perheenyhdistämisen edellytyksiä kiristettävä Hallituksen toimista poiketen perheenyhdistämisen edellytyksiä on merkittävästi kiristettävä. Perheenyhdistämisen kautta Suomeen tulleiden määrä on kovassa kasvussa ja viimeisen vuoden aikana on myönnetty tällä perusteella yli 14 000 oleskelulupaa. Suurimmat ryhmät ovat venäläiset ja intialaiset. Yhä useammat perheenyhdistämisen alullepanijoista eivät ole edes Suomen kansalaisia. Kaikkien perheperusteisten lupien edellytykseksi pitää asettaa riittävän toimeentulon osoittaminen. Jatkossa ei pidä enää tehdä eroa lainsäädännössä siinä, onko perheenkokoaja Suomen kansalainen vai ulkomaalainen. Perheenyhdistämisdirektiivin sallimat lisäkriteerit perheenyhdistämisissä pitää ottaa täysimääräisesti käyttöön. Tämä tarkoittaa asumisaika- ja asuntovaatimuksen soveltamista, 21 vuoden minimi-ikärajan asettamista avio- ja avopuolisoiden perheenyhdistämisille ja kotoutumisvalmiuksien osoittamisvaatimusta yhdistettävälle puolisolle. Useimmat näistä perheenyhdistämisen lisäkriteereistä ovat olleet jo pitkään keskeisten verrokkimai-
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 11 den, kuten Norjan, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan lainsäädännössä. viraston mukaan erityisasiantuntijan lupahakemuksen käsittelyaika on heillä noin kaksi viikkoa. Pakolaiskiintiö alas On huomioitava, että Suomi on osa satojen miljoonien ihmisten vapaata työssäkäyntialuetta – Euroopan unionia. Onko siis kyse työvoimapulasta vai haluttomuudesta maksaa kohtuullista palkkaa työhön nähden, jos edes satojen miljoonien ihmisten työmarkkinoilta ei löydy suorittaviin töihin tekijöitä? Suomen suhteessa matala tulotaso yhdistettynä korkeaan verotukseen ja hintatasoon eivät houkuttele. Suomen pitää ottaa mallia Ruotsin uuden oikeistohallituksen linjauksesta, jossa työperusteiseen lupaan EU:n ulkopuolisille henkilöille esitetään vaatimukseksi palkkatasoa, joka vastaa maan mediaanipalkkaa. Suomessa työperusteisen luvan palkkatasovaatimukseksi voisi asettaa noin 3200 euroa.
Suomi on yksi harvoista maista, joka ottaa vastaan kiintiöpakolaisia suoraan pakolaisleireiltä. Kiintiön kautta Suomeen tulleiden pakolaisten kotouttaminen ei kuitenkaan ole onnistunut muita humanitaarisia maahanmuuttajia paremmin. Ongelmat ovat aivan samanlaisia kuin muidenkin humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla. Pakolaiskiintiö tulee siirtymäajan puitteissa ajaa alas kokonaan.
Työperäinen maahanmuutto Useiden tutkimusten mukaan niin humanitaarinen kuin työperäinenkin maahanmuutto on Suomelle erittäin kallista. Tämä johtuu siitä, että Suomeen ei juuri tule koulutettuja osaajia, vaan merkittävä enemmistö suuntautuu matalapalkka-aloille. Tällaiset maahanmuuttajat käyttävät runsaasti julkisia palveluja ja heille maksetaan erilaisia tulonsiirtoja – veronmaksajat kompensoivat siis heidän palkkaansa sosiaalitukien kautta. Tällä vaalikaudella matalapalkka-aloille Suomeen EU:n ulkopuolelta saapuvien työperäisten muuttajien määrä on räjähtänyt. Kun vielä 2019 alle 4000 ihmistä sai työperäisen luvan matalapalkka-aloille, niin myönnettiin näitä lupia vuonna 2022 syyskuun loppuun mennessä jo yli 7000 henkilölle. Häviäjiksi ulkomaisen halpatyövoiman muutossa jäävät Suomen talouden lisäksi kotimaiset matalapalkka-alojen työntekijät, joiden palkkoihin ja työehtoihin ulkomaisella halpatyövoimalla on heikentävä vaikutus. Perussuomalaiset ei vastusta todellisia kansainvälisiä osaajia tai sitä, että integroitumiskykyinen henkilö tulee Suomeen tekemään työtä, josta saatavalla palkalla hän tulee toimeen. Kuitenkin tilastojenkin valossa tällaisia ihmisiä tulee Suomeen hyvin vähän. Erityisesti elinkeinoelämän järjestöjen valitus siitä, että aitojen osaajien on vaikea päästä Suomeen töihin, on perusteetonta. Jos henkilö on osaaja tai asiantuntija, joka ansaitsee työstään kohtuullisen palkan ja hän hakee Suomesta työlupaa, ei lupakäsittelyssä mene kauan. Maahanmuutto-
Venäjä Perussuomalaisten pitkäaikainen vaatimus rajalain muutoksista on kirjattu nyt lakiin. Uusi rajalaki mahdollistaa itärajan sulkemisen kokonaan myös turvapaikanhakijoilta poikkeustilanteissa. Tällaiseksi tilanteeksi voidaan katsoa esimerkiksi hybridivaikuttamistarkoituksessa tehty turvapaikanhakijoiden tulva, jollainen nähtiin Sallan raja-asemalla vuonna 2016. Venäjän aloittaman sodan aikana ei venäläisiä ole syytä ottaa maahan. Vaikka turistiviisumikäytäntöjä on kiristetty merkittävästi, on moraalisesti häpeällistä, että Suomi toimii edelleen rikkaiden venäläisten kauttakulkumaana Schengen-alueen ulkopuolelle. Suomeen saapuu edelleen tuhansia venäläisiä viikoittain. Perussuomalaiset vaati, että itäraja suljetaan matalalla kynnyksellä rajalain nojalla kaikilta tulijoilta. Tähän hallitus ei ole selvästikään valmis. Sisäministeri onkin todennut, että itärajalla valmistaudutaan turvapaikanhakijoiden tulvaan niin, että heidät otetaan vastaan ja Suomeen perustetaan järjestelykeskuksia. Kukaan ei täysin pysty takaamaan jo tähän mennessä tulleiden hyökkäyssotaa käyvän maan kansalaisten todellisia taustoja ja motiiveja. On huomioitava, että kaikkien tutkimusten mukaan ylivoimainen
12 Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 enemmistö venäläisistä kannattaa Putinin politiikkaa ja sotaa Ukrainaa vastaan. Tästä syystä perussuomalaiset on vaatinut pitkään, että venäläisten pääsy maahan estetään laajemmin, oli viisumi tai ei. Lisäksi tulee huomioida, että sotilaspalveluksen pakoilu ei ole turvapaikkaperuste. Jos se olisi, oikeus turvapaikkaan syntyisi teoriassa jopa 20 miljoonalle venäläiselle. Hallitus haluaa haittamaahanmuuttoa Marinin hallitus on koko kautensa ajan pyrkinyt helpottamaan Suomelle tosiasiallisesti haitallista maahanmuuttoa. Hallitus on pyrkinyt tekemään laittomasta maassaolosta laillista jakamalla oleskelulupia jopa karkotuspäätöksen saaneille eri verukkein, vaikka hallinto-oikeus olisi lukuisia kertoja katsonut, ettei turvapaikan saamiselle ole edellytyksiä. Hallitus on helpottanut kansalaisuuden saamista ja keventänyt ulkomaalaisten opiskelijoiden toimeentulovaatimuksen valvontaa. Tämän päälle hallitus nosti pakolaiskiintiötä ja mahdollisti ulkomaalaisten opiskelijoiden perheenjäsenten pääsyn työmarkkinatuen piiriin.
Hallitus on tuomassa eduskuntaan ennen kautensa päättymistä vielä nipun lisää esityksiä haittamaahanmuuton vauhdittamiseksi. Hallitus muun muassa on pyrkinyt laillistamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden oleskelun maassa ja laajentamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden oikeutta terveydenhuoltoon. Säästöt Taloudellisesti haitallisen ja lukuisia muita yhteiskunnallisia lieveilmiöitä aiheuttavan sosiaaliturvaperustaisen maahanmuuton lopettaminen säästäisi suomalaisten veronmaksajien varoja vuosittain miljardeja euroja, kun tilastoista lasketaan yhteen tähän ryhmään kuuluvan elinkaarikustannukset. Tilastokeskuksen ja THL:n rekisteriaineistojen perusteella tehty arvio osoittaa, että esimerkiksi 20–24-vuotiaana Irakista tulevan muuttajan keskimääräinen elinkaarivaikutus Suomen julkiselle taloudelle on -690 000 euroa ja lasten vaikutukset mukaan ottaen -844 000 euroa. Keskimääräisen Somaliasta tulevan muuttajan elinkaarivaikutukset ovat taas -951 000 euroa ja lasten vaikutukset huomioiden -1 343 000 euroa.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 13 6. Kehitysyhteistyötä vain ylijäämästä Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön noin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Tulonsiirrot maille, jotka usein saattavat polkea ihmisoikeuksia tai kannattaa Venäjän hyökkäyssotaa, ovat moraalisesti väärin. Ainoastaan Ukrainan tukeminen voidaan tällä hetkellä katsoa Suomen kansallisen edun mukaiseksi. Muun auttamisen tulisi olla vapaaehtoista, eikä tapahtua pakkoverottamalla kansalaisia eikä varsinkaan velaksi. Osa kehitysyhteistyöstä on sopimuspohjaisia menoja, joihin ei ole mahdollista esittää vielä muutoksia, mutta suuri osa pohjautuu suosituksiin tai kansallisiin päätöksiimme. Lähivuosien miljardien valtuutukset on peruttava nyt ja perussuomalaiset esittää, että jatkossa kehitysapua maksetaan vain budjetin ylijäämästä.
Nykyinen kehitysapumalli on osoittautunut epäonnistuneeksi Kehitysapumalli, jota länsimaat ovat harjoittaneet toisen maailmansodan jälkeen, on osoittautunut epäonnistuneeksi. Mittaamattomien rahasummien kaataminen erityisesti Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Lähi-idän kriisipesäkkeisiin ei ole tuottanut sellaista positiivista kierrettä, jossa kehitysapua vastaanottavat maat pystyisivät paremmin elättämään itseään. Lisäksi kehitysapurahoja on valunut huomattava määrä kehitysmaiden eliittien taskuihin ja hallinnon yleiseen korruptioon. Viime vuosi oli selvitysten mukaan jo kuudes vuosi peräkkäin, kun autoritaaristen hallintojen suuntaan siirtyvien maiden määrä ylitti demokratian suuntaan siirtyvien maiden määrän. Korruptio ei tutkimusten mukaan ole merkittävästi vähentynyt kehittyvissä maissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan merkittävät rakenteelliset kysymykset, esimerkiksi laiton pääomapako kehittyvistä maista rikkaisiin maihin, IMF:n ja Maailmanpankin toimintaan puuttuminen kolmansissa maissa ja epäreilut lainasopimukset, jäävät kokonaan huomiotta. Kehitysyhteistyövarojen käytön tulisi olla nykyistä läpinäkyvämpää ja perustua selkeästi tutkittuun tie-
toon. Lisäksi vaikutusarvioiden laatuun tulisi panostaa entistä enemmän. Rahankäytön tavoitteiden toteutumiselle olisi myös asetettava nykyistä selvästi tiukemmat reunaehdot. Väestönkasvu kuriin Kehitysmaiden suurimmat haasteet ovat edelleen väestönkasvu ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen. Väestönkasvun hillitsemiseksi varoja voitaisiin ohjata painokkaammin ehkäisyvälineiden ja perheneuvonnan saatavuuden parantamiseen. On myös olennaista, että kohdevaltiot esittävät suunnitelman väestönkasvun saamiseksi kuriin. Maailmanlaajuisesti väestönkasvu lisää luonnonvarojen kulutusta ja edellyttää alati kasvavaa ruoan ja energian tuotantoa. Erityisen tärkeää on myös panostaa kohdemaiden digiosaamisen ja koulutusjärjestelmien kehittämiseen ja tasapuolistamiseen.
Kehitysapua tulisi myöntää vain ylijäämästä YK:ssa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi Suomen tarkoituksena on lisätä kehitysyhteistyörahoitusta siten, että vuonna 2030 0,7 prosenttia bruttokansantulosta käytettäisiin kehitysyhteistyöhön. Tämän lisäksi 0,2 prosenttia bruttokansantulosta tulisi käyttää kaikkein vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen. Vähiten kehittyneitä maita koskeva tavoite pyritään nykyisen hallituksen mukaan saavuttamaan mahdollisimman pian. Kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tarkoittaisi joka vuosi lähes 600 miljoonan euron lisäystä valtion kuluihin ja vaatisi lisää velanottoa. Suomen 14 vuotta jatkuneen negatiivisen velkakehityksen vuoksi ei ole millään lailla kestävää pitää kiinni nykyisestä kehitysavusta. Kehitysapua tulisikin myöntää jatkossa vain ylijäämäisestä budjetista. Lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan sekä keskeyttää kehitysapu erityi-
14 Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 sesti Venäjää tukevilta mailta. Jos esimerkiksi jokin maa ei ota vastaan Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita kansalaisiaan, kehitysapu tulee lopettaa. Samoin pitää toimia, jos maassa loukataan ihmisoikeuksia, kuten naisten tasa-arvoa. lintaa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi koulutuksen tukeminen, naisten aseman vahvistaminen ja pakolaisleirien olojen parantaminen. Suomen tulee myös olla aktiivisesti mukana kehittämässä kansainvälistä kriisinhallintaa, sillä konfliktien ehkäisy ja ratkaiseminen on edelleen Suomen vahvuus. Nykymuotoisen kehitysavun lisääminen ei ole vaikuttavuudeltaan perusteltua. Kehitysyhteistyö pitää kytkeä entistä tiiviimmin tekijöihin, jotka edesauttavat samalla muuttoliikkeiden ja pakolaiskriisien hal-
7. EU-politiikkaan uponnut vaalikaudella lähes 10 miljardia Suomi on viety niin unioniin kuin euroonkin ajatuksella, että olemalla päättävissä pöydissä voisimme vaikuttaa maatamme koskeviin päätöksiin positiivisesti. Tätä vaikutusmahdollisuutta ei ole Suomessa käytetty riittävästi. Edes Suomelle selvästi haitallisissa kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä edellyttävissä päätöksissä Suomi ei ole pitänyt puoliaan. Suomen EU-nettojäsenmaksu on vuodessa noin 700 miljoonaa euroa. Tämä ei kuitenkaan anna täyttä kuvaa EU- ja eurojäsenyyden nettokustannuksista. Kuten valtion muissakin menoissa, nettomaksun sijaan olisi tärkeää tarkastella jäsenyyden bruttomaksua ja sitä, mitä me saamme jäsenmaksun vastineeksi ja paljonko esimerkiksi ehdotetut yhteisvelat ja maankäytön ennallistamiset haittaavat tosiasiassa taloutta. Pelkästään kuluvalla hallituskaudella Suomi on tukenut muiden EU-maiden talouksia lähes kymmenen miljardin euron edestä elpymispaketin, SURE-työttömyyskorvauskassan ja sosiaalirahaston tapaisten instrumenttien kautta, eivätkä nämä menot edes näy heti valtion budjetissa tai velanotossa, sillä ne tulevat maksettaviksi vasta myöhemmin. Eurojäsenyys on poistanut kansallisen rahapolitiikan, mikä vaikeuttaa jäsenmaiden kansantalouksien sopeutumista suhdannevaihteluihin, mikä heikentää kasvua ja lisää velkaantumista. Rahaliitto on synnyttänyt tulonsiirtojen ja yhteisten taloudellisten vastuiden kierteen, jossa suomalainen maksaa aina.
Suomen on opeteltava noudattamaan eduskunnan tahtoa, joka yksiselitteisesti sanoo, että EU:ta ei saa kehittää velka- ja tulonsiirtounioniksi. EU:n nykyinen politiikka rankaisee niitä maita, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin, ja palkitsee ne, jotka ovat laiminlyöneet vastuullisuuden. Perussuomalaiset eivät hyväksy tämänkaltaista vastuuttomuutta. Maamme on opeteltava sanomaan tiukasti ei kaikkiin Suomelle haitallisiin esityksiin. EU ei noudata omia sääntöjään Viimeisten seitsemän vuoden kriisit, kuten siirtolaiskriisi, Brexit, koronapandemia ja nyt viimeisimpänä Ukrainan sota ja sen myötä pahentunut energiakriisi, ovat koetelleet koko Eurooppaa. Liittovaltiokehityksen kannattajat ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen ja ajaneet kriisien varjolla integraatiota sellaisilla sektoreilla, jotka heikentävät Suomen budjettivaltaa ja jo valmiiksi olematonta taloudellista liikkumavaraa. Ehdotukset entistä laajemmista taloudellista yhteisvastuista ja velasta ovat herättäneet keskustelun myös perussopimusten avaamisesta. EU:sta onkin muodostunut yhteisö, joka ei noudata omia sääntöjään, ja jossa sääntöpohjaisuus on alkanut menettää merkityksensä.
Velkaelvytys ei voi jatkua loputtomiin EU:ssa läpiviety elpymispaketti loi Suomelle miljardivastuut ja sitoi Suomen tukitoimien rahoittamiseen
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 vuosikymmeniksi. Rahastossa oli kyse tulonsiirrosta paremmin taloutensa hoitaneilta mailta huonommin hoitaneille maille. Samalla paketti loi mahdollisuuden hyvän taloudenpidon vuosikymmenet laiminlyönneille Etelä-Euroopan maille jatkossakin turvautua Pohjois-Euroopan tukilahjoihin. EU:n suurin ongelma ovat talouskysymykset. Velkaantumisesta on tullut liian helppoa ja solidaarisuusperiaatetta käytetään verukkeena jäsenmaiden välisille tulonsiirroille. Lisäksi Etelä-Euroopan niin sanotut ongelmamaat saavat liikaa ääntänsä kuuluviin. Näiden maiden holtiton taloudenpito etäännyttää muitakin jäsenmaita terveestä taloudenpidosta ja vie niitä yhä kauemmaksi EU:n perussopimuksia kunnioittavasta linjasta.
Energiapoliittiset virheet Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan on EU kärvistellyt vakavan energiakriisin kourissa. Kriisiä helpottaakseen Euroopan komissio julkisti REPowerEU-ohjelman, jonka rahoitus kanavoidaan elpymis- ja palautumistukivälineen kautta. EU:n tavoite irrottautua venäläisestä energiasta on kannatettava ja tärkeä, mutta on kuitenkin enemmän kuin kyseenalaista, että elpymis- ja palautumistukivälinettä käytettäisiin muuhun kuin mihin väline on alun perin luotu. Tästäkin komission luomuksesta muodostuu vaikutelma, että se pyrkii määräämään yhden jäsenmaan maksamaan toisen jäsenmaan energialaskut. Samaan aikaan EU:n jäsenmaat Ranska ja Italia ovat vaatimassa jälleen uutta EU-maiden yhteisvelkapakettia. Etelä-Eurooppa onkin valmis ulkoistamaan muille EU-maille ne massiiviset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet energiapolitiikassa tehdyistä virheistä ja riippuvuudesta venäläiseen maakaasuun. Euroopan komissio yrittää saada haltuunsa Suomen metsät Tällä kaudella Euroopan komissiolta on tullut useita esityksiä, joilla pyritään joko suoraan tai välillisesti vaikuttamaan metsiimme. Sen viimeisin esitys luonnon ennallistamiseksi on jatkumoa tälle säännöseh- 15
dotusten tulvalle, jonka avulla komissiolle siirretään laajasti toimivaltaa antaa delegoituja säädöksiä. Ehdotettu Euroopan unionin ennallistamisasetus asettaa jäsenvaltioille sitovat luonnon ennallistamistavoitteet. Ehdotuksessa esitetään ennallistettavaksi heikentyneistä elinympäristöistä 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja loput vuoteen 2050 mennessä. Kaikki Suomen metsät ovat indikaattorien kautta välillisesti mukana asetuksessa. Komission arvion mukaan asetuksen toimeenpano voi maksaa Suomelle vuosittain lähes miljardi euroa. Lisäksi Metsäkeskuksen alustavan arvion mukaan pelkästään metsäisten alueiden puunkäytön rajoituksista syntyisi metsänomistajille 50–100 miljoonan euron vuosittaiset tappiot. Ennallistamista koskevan EU-asetusehdotuksen merkitys on Suomelle valtava ja sen vaikutukset suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle voivat olla tuhoisat. Perussuomalaisten kanta ennallistamisasetukseen on yksiselitteisesti kielteinen ja perussuomalaisten mielestä Suomen tulee tehdä kaikkensa, jotta metsäpolitiikka pysyy kansallisen päätäntävallan piirissä eikä Suomen tule hyväksyä asetusta lievempänä sen enempää kuin vahvana: sitä ei tule hyväksyä lainkaan. Suomi elää metsästä ja metsiemme varaan on vahvasti nojannut myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen.
Rajojen avoimuus ei toimi Unionin jäsenvaltiot ovat havahtuneet siihen, että hallitsematon maahanmuutto on pysäytettävä. Muun muassa Afrikan maiden väkiluvun moninkertaistuminen ja Lähi-idän jatkuvat konfliktit tulevat kasvattamaan maahanmuuttopainetta. Tähän mennessä jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission kesken ei ole kuitenkaan löytynyt yhteisymmärrystä sellaisesta turvapaikkapolitiikasta, joka vastaisi tämän ajan haasteisiin. Tulevien uudistusten tarkoituksena pitäisi olla ensisijaisesti rajakontrollin ja palautusten tehostaminen ja hallitsemattomien siirtolaisvirtojen täydellinen estäminen. EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan
16 Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 uudistamisen lähtökohdaksi ei voi ottaa enää vain siirtolaisten ihmisoikeuksien suojelua, vaan jokaisen kansallisvaltion tehtävänä tulee olla ensisijaisesti omien rajojen turvaaminen ja kansalaistensa suojelu. maan tehokkaasta ennakkovaikuttamisesta, jolla ne saavat intressejään ja tavoitteitaan läpi. Suomen tulee myös ajaa kansallisia etujaan määrätietoisesti ja keskittyä ensisijaisesti siihen, mikä on meille tärkeää, nyt ja tulevaisuudessa. Suomen EU-vaikuttaminen vaatii täyskäännöksen Jatkossa Suomen tulee keskittyä unionin jäsenenä EU:n integraation syventämisen torjumiseen ja pyrkiä purkamaan aiempaa liittovaltiokehitystä. Yksimielisyysvaatimus tulee säilyttää kaikessa ja käyttää sitä kansallisen edun ajamiseen. Määräenemmistöpäätösten laajentamiseen ei tule suostua. Ihanteellisessa tilanteessa EU palaisi kohti alkuperäistä yhteismarkkina-aluetta.
Suomen EU-vaikuttamista leimaa linjattomuus. Siinä, missä kaikki muut maat asettavat oman etunsa ja tavoitteensa etusijalle vaikuttamisessaan, on Suomen pyrkimys hyväksynnän hakuun sekä miellyttämiseen. Suomen EU-vaikuttaminen vaatii täyskäännöksen. Suomen on otettava aktiivisen vaikuttajan rooli ja panostettava huomattavasti enemmän ennakkovaikuttamiseen. Suomen tulee ottaa mallia monen muun EU:n joukkovoimaa tulisi käyttää laittoman maahanmuuton torjuntaan, kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamiseen lähtömaihin sekä Kiinan ja Venäjän kaltaisten autoritääristen toimijoiden vaikutusvallan laajenemisen estämiseen.
8. Suomalaisten rahojen on riitettävä normaaliin elämiseen Energiaa on saatava ja sen on oltava kohtuuhintaista Euroopan riippuvuus venäläisestä tuontienergiasta, monien maiden huono kansallinen energiapolitiikka ja Venäjän sota- ja hybriditoimien uhka on luonut tilanteen, jossa energia on kallista eikä sen tarjonta lähivuosina riitä tyydyttämään kysyntää. Korkeat maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat myös asiansa hyvin hoitaneiden maiden kansalaisten arkeen ja esimerkiksi sähkön eurooppalainen yhteismarkkina nostaa Suomen hintoja muun Euroopan mukana. Energian hintaa voidaan laskea monella tapaa Perussuomalaiset on esittänyt pitkään erilaisia toimia energiahintojen alentamiseksi ja vaatinut muun muassa liikenne- ja lämmityspolttoaineiden sekä sähkön verotuksen madaltamista. Tällaisia toimenpiteitä voi toteuttaa perussuomalaisten esittämästä kriisivarasta ja turhia menoja vähentämällä.
Kaikki energiatoimenpiteet eivät vaikuta valtiontalouteen kielteisesti. Esimerkiksi maailman kirein hiilineutraalisuustavoite on siirrettävä vuodesta 2035 vuoteen 2050, joka sekin EU:n tavoitevuotena luisuu energiakriisissä käsistä, sillä etenkin Saksassa on lisättävä kivihiilienergian tuotantoa. Päästökaupasta on väliaikaisesti luovuttava kokonaan ja kaikki EU:n tai kansallisen tason polttoaineen päästökaupat on unohdettava kokonaan. Vaihtoehtoisesti päästöoikeuksien määrää on lisättävä. Päästökaupan aiheuttaman rasitteen keventäminen vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti ilman, että EU:n tyylin mukaisesti pohjoisen maat pääsevät maksumiehiksi tukipakettien ja rahastojen kautta. Suomalainen sähkö on jo yli 80-prosenttisesti päästötöntä. Yhden kilowattitunnin tuottamisessa syntyvät CO2-päästöt ovat huomattavasti alemmat kuin EU:ssa keskimäärin, muusta maailmasta puhumattakaan. Tämä ei kuitenkaan näy kuluttajan maksa-
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 massa hinnassa. Kun sähkön markkinahinta ei ole määräytynyt todellisten tuotantokustannusten mukaan, kuluttaja ei pääse hyötymään päästöttömästä sähköntuotannosta. Sähkömarkkinan rakennetta tulisi uudistaa, sillä nykymalli on luotu vihreän siirtymän nimissä tukemaan uusia energiamuotoja, mutta käytännössä tämän seuraus on, että sähköyhtiöt nettoavat yhä suurempia voittoja ja kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi. Energiayhtiöiden kohtuuttomia voittoja on ehdotettu verotettavaksi niin sanotulla windfall-verotuksella, joka saattaisi olla perusteltu keino kierrättää energiasektorin ylituotot ja niille valtiolta myönnettävät tuet takaisin energian kuluttajille.
Kotimainen maatalous turvattava Maatalous on ajautunut EU:n, kotimaisen politiikan, Venäjän hyökkäyssodan ja poikkeuksellisen voimakkaan kustannusten nousun johdosta vakavaan kriisiin. Jos vahvoihin toimenpiteisiin ei nopeasti ryhdytä, maatalouden ongelmat ajavat tuhansia tiloja vararikkoon. Tämän seurauksena myös kymmenet tuhannet elintarvikeketjun työpaikat ovat vaarassa. Kehitys uhkaa kansallista turvallisuutta, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kotimaisen maa- ja metsätalouden turvaaminen vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja alueellista tasa-arvoa ja kehitystä. Koulutus ja tutkimus turvattava Perussuomalaiset pitää tärkeänä, että kasvatus, koulutus ja tutkimus turvataan suomalaisten sivistystason ja osaamisen nostamiseksi takaisin korkealle tasolle. Tämä on mahdollista määrärahojen kohdentamisella uudelleen muun muassa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen ja luopumalla pakollisesta ruotsin ja kymmenien pienten vieraiden kielten opettamisesta. Hallituksen oppivelvollisuuden pidentäminen on näennäisesti hyvä uudistus, mutta maksuttoman opetuksen takaaminen kaikille 17
on huonosti kohdennettua sosiaalipolitiikkaa ja hanke on alirahoitettu. Koulujen oppimisrauhan parantamiseen ja turvallisuuteen panostaminen parantaa oppimistuloksia ja vähentää lasten ja nuorten lisääntyneitä ja vakavia mielenterveys- ja muita ongelmia. Ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa keskitytään nykyisen ja tulevan työvoimatarpeen tyydyttämiseen ja luovutaan ideologiapainotteisesta politiikasta. Kotimaista kulttuuria edistämällä vahvistetaan suomalaista elämäntapaa ja arvoja.
Työllisyyden ja yrittämisen edellytykset on turvattava Korkea hintataso asumisesta liikkumiseen ja energiaan aiheuttaa yrityksillemme kilpailukykyongelmia ja työnteolle kannustinloukkuja. Palkalla on aina tultava toimeen ja työnteon on oltava tuilla elämistä kannattavampaa. Yrittämisen ja investointien kannustamiseksi Viron yritysveromallin suuntaan siirtymistä tulisi selvittää. Yrittäjän kohtaamaa byrokratiaa tulisi entisestään pyrkiä vähentämään, ja tässä digitalisaatiolla ja viranomaisten palveluilla voi olla suuri merkitys. Kokonaisveroasteen pitäminen maltillisena on tehokasta työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa. Kotimaista omistajuutta ja kansankapitalismia on perusteltua edistää, jotta kotitalouksien säästämisaste nousisi ja varallisuus loisi taloudellisia puskureita. Tämä vähentäisi myös suhdannevaihteluiden kielteisiä vaikutuksia. Perussuomalaiset ovat toistuvasti puhuneet energiaverotuksen ja liikenteen kustannusten madaltamisen puolesta. Nämä kulut päätyvät viime kädessä kaikkien suomalaisten maksettavaksi välttämättömän liikkumisen ja kauppojen hintatason kallistumisen myötä. Maantieteellisen sijaintimme takia lähes koko ulkomaankauppamme tapahtuu meritse, ja lisäksi tuotteita joudutaan kuljettamaan maanteitse pitkiä matkoja.
18 Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023
9. Muut julkisen talouden sopeutustoimet Ministeriömenot tärkeysjärjestykseen Toissijaiset hankkeet ja menot, jotka eivät ole kansalaisten tai turvallisuuden kannalta oleellisia, on keskeytettävä. Samalla on huolehdittava, että tärkeimpiin menokohteisiin kohdennetaan riittävät varat. Esimerkiksi ympäristöministeriön menot ovat räjähtäneet vaalikauden aikana. Vuonna 2019, jolloin elettiin viimeinen kokonainen vuosi ennen korona- ja sota-aikaa, ministeriön talousarvion loppusumma oli 199,3 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle summa on jo 336,6 miljoonaa euroa. Tavoitteena tulee olla menojen kasvun pysäyttäminen ja sen jälkeen menojen saattaminen laskuun. Ruotsin uusi oikeistohallitus lopetti ympäristöministeriön. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tulee yhdistää niin, että esimerkiksi asuntoasiat voidaan siirtää ympäristöministeriöstä sisäministeriön osastoksi. Näin saadaan merkittävää säästöä ja tehokkuutta. Tärkeistä kohteista, kuten puolustusmenoista, poliisista, perusopetuksesta ja hoivasta ei tule tinkiä. Ministeriökohtaisissa menoissa on tingittävä hallinnollisista kuluista ja ideologinen puuhastelu on laitettava jäähylle. Menojen priorisoinnin ohella tärkeässä roolissa ovat toiminnan jatkuva parantaminen, ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen sekä päätöksenteon voimakas automatisointi ja menokehysmenettelyn kurinalaisuuden palauttaminen valtionvarainministeriön ehdotusten mukaisesti.
Oppia aiemmasta tasapainotus- ohjelmasta Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä vuonna 2017 päätettiin “JTS-miljardista”. Sillä oli tarkoitus vuoteen 2029 mennessä vähentää valtion menoja miljardilla eurolla, ministeriökohtaisesti ja monivuotisesti. Alkuperäisen päätöksen mukaan säästöjä tuli etsiä muun muassa kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisella, mutta suuri osa säästöistä toteutettiin maanpuolustuksen ja liikennehankkeiden saralla. Aiemmista kokemuksista on otettava opiksi erityisesti tehtävänasettelun ja toteutuksen osalta siten, että suomalaisten etu ja peruspalveluiden turvaaminen otetaan aiempaa paremmin huomioon. Vastaavaa ylivaalikautista menettelyä tarvitaan julkisen talouden tasapainottamisen aikaansaamiseksi myös jatkossa.
Työttömyysturvan kehittämisen kautta säästöjä Perussuomalaiset pitävät selvittämisen arvoisena ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista siten, että työttömyysjakson alkuvaiheessa työttömyyskorvaus olisi suurempi ja laskisi työttömyyden pitkittyessä. Tällöin kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät laskisi yhtä rajusti työttömyysjakson alussa, mikä ylläpitäisi kotitalouksien ostovoimaa, mutta samalla voimistaisi kannustimia työllistyä kohtuullisessa ajassa.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2023 19