Kotimaa kutsuu PERUSSUOMALAISTEN 9+1 MILJARDIN SOPEUTUSOHJELMA 2028-2031 PERU S SUO M A L A ISE T
PERUSSUOMALAISTEN 9+1 MILJARDIN SOPEUTUSOHJELMA 2028-2031 u u s t u k a Kotima Pelastamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan
Haluamme jättää seuraaville sukupolville menestyvän ja hyvinvoivan Suomen, jonka talous on kestävällä pohjalla. Suomen tulevaisuus on rakennettava korkean teknologian, vahvan osaamisen, työn ja yrittäjyyden varaan. Katsomme, että krooninen velkaantuminen, Suomen toiminta globaalina sosiaalitoimistona ja laajamittainen kehitysmaaperäinen maahanmuutto ei ole kestävää. Jatkamme Suomen maahanmuuttopolitiikan kokonaisvaltaista remontointia. Korotamme halpatyövoimalta edellytettävää tulorajaa, kiristämme ulkomaalaisten oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan, tavoitellen kansalaisuuteen sidottua sosiaaliturvaa. Lakkautamme pakolaiskiintiön ja poistamme valtion rahoituksen kotoutumiselle. Tavoittelemme humanitaarisen maahanmuuton lopettamista kokonaan. Perussuomalaisten talouspolitiikka on vastuullista, kasvuhakuista ja ennen kaikkea suomalaisen työntekijän ja yrittäjän edun mukaista. Valtiovarainministeriön virka-arvion mukaan ensi kauden julkisen talouden sopeutustarve on 8–11 miljardia euroa. Olemme rakentaneet tulevalle vaalikaudelle merkittävän sopeutusohjelman, jolla tavoitteet voidaan saavuttaa. Emme kohdista veronkorotuksia työhön tai yrittämiseen. Katsomme, että suuret veronkiristykset vaarantaisivat Suomen viennin kilpailukyvyn ja lisäksi heikentäisivät liikaa tavallisen työssäkäyvän suomalaisen ostovoimaa.
PERUSSUOMALAISTEN 9+1 MILJARDIN SOPEUTUSOHJELMA 2028-2031 Suorat menosäästöt yhteensä: 8 056 miljoonaa euroa vuoden 2031 tasolla Maahanmuuttajien sosiaaliturva ja kotouttaminen varsinaisen kehitysyhteistyön kokonaan vuoteen 2031 mennessä. Uusia sitoumuksia ei tehdä vuodesta 2028 alkaen. Humanitaarinen apu tehdään harkinnanvaraiseksi. Ukrainan tuki säilyy. 690 miljoonaa euroa Toteutamme sosiaaliturvan uudistamisen asteittain kansalaisuusperusteiseksi. Toteutamme tulevalla vaalikaudella perusetuuksien rajauksen 10 vuoden asumisaikaedellytyksellä. Rajaus koskee keskeisiä etuuksia, kuten yleistä asumistukea, lapsilisää, opintotukea, kotihoidon tukea, vanhempainpäivärahoja, sairauspäivärahaa, yleistukea sekä kuntoutus- ja sosiaalipalveluita. Takuueläke ja eläkkeensaajan asumistuki sidotaan jatkossa asumisaikaan kansaneläkkeen tavoin. Lisäksi toimeentulotuen eri osat leikataan puoleen alle 10 vuotta maassa oleskelleilta, ja toimeentulotuelle asetetaan kuukausittainen katto, tarvittaessa perustuslakimuutoksin. Yleisradio, suora menoleikkaus ja indeksijäädytys 200 miljoonaa euroa
Leikkaamme Yleisradion rahoitusta suoraan noin viidenneksellä ja perumme indeksikorotukset koko vaalikaudelta. Laista puretaan Ylen rahoituksen indeksisidonnaisuus eikä rahoitus jatkossa enää kasvaisi automaattisesti. Yleisradio ohjataan takaisin ydintehtäviensä äärelle rajaamalla ja karsimalla sen toissijaisia tehtäviä Yle-laista. Ulkomaisille sarjoille, tosi-tv:lle ja virikkeelliselle viihteelle löytyy jo kaupallisia korvaajia. Asetetusta asumisaikavaatimuksesta on kuitenkin mahdollista joustaa tekemällä työtä, osoittamalla kielitaitonsa sekä saavuttamalla riittävän tulotason. EU-oikeuden suojaamat ryhmät rajataan näiden ehtojen ulkopuolelle. Sosiaaliturvan maksaminen ulkomaille lopetetaan ja samalla maassa oleskelevien tosiasiallisen asumispaikan valvontaa tehostetaan. Vastaava uudistus tulee Ruotsissa voimaan vuoden 2027 alusta, ja Tanskassa sosiaaliturva on ollut vastaavalla tavalla eriytettynä jo vuosikymmeniä. Valtionhallinnon uusi säästöohjelma 1 300 miljoonaa euroa
Säästämme lisää valtionhallinnosta leikkaamalla toimintamenoista, tuottavuutta nostamalla sekä tekoälyä hyödyntämällä. Kaikkia eläkkeelle jäävien tehtäviä ei täytetä, jolloin paine irtisanomisiin jää pienemmäksi. Kohdennukset päätetään hallitusneuvotteluissa. Katsomme, että turvallisuuskriittisiä toimijoita tulee suojata. Lakkautamme pakolaiskiintiön ja poistamme kuntien kotoutumiskorvaukset, kumoamme vastaavat velvoitteet. Veronmaksajien tehtävä ei ole rahoittaa nykymuotoista aikuisia ihmisiä paapovaa ja heikosti vaikuttavaa kotouttamisrahoitusta. Maahanmuuttajan tulee itse huolehtia kielitaidostaan ja sopeutumisestaan. Opetushallituksen lakkauttaminen 10 miljoonaa euroa Lakkautamme Opetushallituksen ja sulautamme sen tehtävät muuhun valtionhallintoon 1.1.2029 alkaen. Tehtävät siirtyvät opetus- ja kulttuuriministeriöön ja muille virastoille. Virastopaketti: lakkautukset ja sulautukset Kehitysyhteistyö lakkautetaan kokonaan 150 miljoonaa euroa 500 miljoonaa euroa
Lakkautamme ympäristöministeriön, ja sulautamme sen tehtävät soveltuvin osin maa- ja metsätalousministeriöön sekä muihin ministeriöihin. Lakkautamme myös Luonnonvarakeskuksen (Luke), ja sulautamme sen tehtävät muuhun valtionhallintoon. Kehitysapua ei tule maksaa velkaantumalla lisää. Kehitysapu johtaa kohdemaan riippuvuuteen ulkomaisesta avusta, ja iso osa rahasta menee korruptioon. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Lakkautamme 3/7
PERUSSUOMALAISTEN 9+1 MILJARDIN SOPEUTUSOHJELMA 2028-2031 Lakkautamme ja sulautamme tarpeen mukaan myös muita ministeriöitä ja virastoja säästötavoitteen aikaansaamiseksi ja hallinnon virtaviivaistamiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun virat henkilöstöineen yhdistetään. Poistamme tutkinnoista ja työttömyysjaksoista kertyvät eläkkeet vuodesta 2029 alkaen, ja Työllisyysrahaston eläkeosuuden ohjaamme valtiolle. Ratkaisussa alennamme palkansaajan (työ-)eläkemaksua niin, että valtion tuloveroa voidaan kiristää vastaavasti ilman, että palkansaajan kokonaisverotus kiristyy. Ratkaisu edellyttää kanavointia valtiontalouteen. Toimen toteuttamiseksi työmarkkinajärjestöille asetetaan toimeksianto ja aikaraja. Valtionavustukset 380 miljoonaa euroa Kokoamme valtionavustukset yhden katon alle ja leikkaamme niiden tasoa noin viidenneksellä, muun muassa STEA ja OKM. Veronmaksajilla ei ole varaa näissä oloissa avustaa valtion ydintehtäviin nähden toissijaista toimintaa nykyisessä mitassa. Aito kansalaisjärjestö elää kansalaisten tuen varassa, ei valtion. Rälssitalouden on loputtava. Korkeakoulujen valtionrahoitus 340 miljoonaa euroa
Jäädytämme korkeakoulutuksen valtionrahoituksen indeksikorotukset vaalikaudeksi 2028–2031. Jäädytys ei koske perusopetusta eikä toista astetta. Kuntahallinto Sosiaaliturva Jäädytämme kuntien peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukset vuosiksi 2028–2031 ja lisäksi kevennämme kuntakentän velvoitteita ja vähennämme kuntien valtionrahoitusta vastaavasti. Toteutamme keskeneräisen VOS-uudistuksen vaalikaudella 2027–2031. Toteutamme sosiaaliturvan indeksisäästöt vaalikauden ajaksi: yleistuen, yleisen asumistuen ja opintorahan indeksijäädytystä jatketaan vuosina 2028–2031. Uudistamme suomalaisen sosiaaliturvan mallia kannustavammaksi siten, että aidosti sairaista ja vähävaraisista pidämme huolta jatkossakin. 630 miljoonaa euroa 250 miljoonaa euroa Hyvinvointialueet 1 000 miljoonaa euroa Eduskunnan jakovara ja kehystason alentaminen 200 miljoonaa euroa Toteutamme osittaisen indeksijäädytyksen: Jätämme tekemättä noin kolmanneksen indeksikorotuksista, mutta rahoitus kasvaa silti joka vuosi. Vastaavasti uudistamme rahoituslakia kannustavammaksi, muutamme muun muassa jälkikäteistarkistusta. Jatkamme tehtävien karsimista ja vahvistamme toiminnan tehokkuutta.
Luovumme eduskunnan joululahjarahoista ja tarkistamme valtiontalouden menokehystasoa. T&K-rahoitus ja yritystuet 580 miljoonaa euroa Avaamme T&K-lainsäädännön ja perumme valtion rahoituksen kasvu-uran niin, että valtion T&Kmenot ovat vuonna 2031 noin 500 miljoonaa euroa nykyuraa pienemmät. Säästö koskettaa esimerkiksi Suomen Akatemian rahoitusta. Pyrimme turvaamaan talouskasvulle keskeisiä tutkimusalueita ja rahoituskohteita. Lisäksi leikkaamme muun muassa varustamotukia ja suoria energiatukia yrityksille noin 75 miljoonaa euroa. Eläkejärjestelmä 1 620 miljoonaa euroa Emme kannata eläkeiän erillistä lisänostoa. Eläkeikä nousee jo nyt elinajanodotteen mukana. Asetamme vaalikauden ajaksi indeksijarrun: vuosina 2028–2031 kenenkään eläke ei laske euroissa. Emme tee säästöjä pieniin eläkkeisiin, sillä alle 2 000 euron kokonaiseläkkeet saavat täyden korotuksen. 4/7
PERUSSUOMALAISTEN 9+1 MILJARDIN SOPEUTUSOHJELMA 2028-2031 Kulttuurin valtionosuudet jälkeen aloittavilta. Ensimmäinen tutkinto pysyy maksuttomana. 50 miljoonaa euroa Tarkistamme kulttuurin rahoituksen tasoa, ja jäädytämme indeksikorotukset. Velkainen valtio ei voi rahoittaa varakkaiden huvituksia, kuten balettia ja oopperaa nykyisessä mitassa. Puoluetuki ja poliittisten nuorisojärjestöjen tuet 10 miljoonaa euroa Leikkaamme neljänneksen vähentämällä puoluetukea, lakkauttamalla nuorisojärjestöjen tuet ja siirtämällä niiden rahoitus puolueiden vastuulle. Vankeinhoito 30 miljoonaa euroa Alennamme kustannuksia vangeista muun muassa suuremmilla selleillä. Tehostamme ulkomaalaisvankien siirtämistä lähtömaiden vankiloihin tuomioitaan kärsimään. Ulkomaalaisia vankeja on jo liki tuhat eli lähes 25 % kaikista vangeista. Valtion tase: Sitran lakkauttaminen 1 040 miljoonaa euroa kertaluonteisesti Lakkautamme Sitran ja käytämme vapautuvan noin miljardin euron omaisuuden kasvutoimien rahoittamiseen ja perusopetuksen panostuksiin tai velan lyhentämiseen. Kelan etuushallinnon yhdistäminen sekä sosiaaliturvan väärinkäytösten torjunta 60 miljoonaa euroa Ahvenanmaan erillisrahoitus
Yleistuki, yleinen asumistuki ja perustoimeentulotuki haetaan jatkossa yhdellä hakemuksella. Kelan valvontaa tehostetaan ja toistuvasta väärinkäytöksestä määrätään seuraamusmaksu. 25–30 miljoonaa euroa (ehdollinen) Tasoitusmaksun ja verotasoituksen laskentaperuste tarkistetaan yhdessä maakunnan kanssa. Muutos vaatii maakuntapäivien suostumuksen. Eläkelaitosten hallinnon yhdistäminen 5 miljoonaa euroa Valtionyhtiöiden hallintoneuvostot ja neuvottelukunnat Siirrämme maatalousyrittäjien eläkevakuutuksen Melalta työeläkeyhtiöön YEL-vakuutuksen rinnalle. Eläketurva ei muutu. 0-1 miljoonaa euroa Lakkautamme poliitikoista koostuvat palkkiolliset hallintoneuvostot, neuvottelukunnat ja muut tarpeettomat toimielimet. Maatalouslomitus palveluseteliksi 10 miljoonaa euroa Lomituksen taso ja asiakasmaksut säilyvät. Viljelijä valitsee jatkossa itse lomittajansa palvelusetelillä ja kuntien lomitushallinto puretaan. Maatalouden kokonaisuutta arvioidaan, kun uusi EU:n monivuotinen rahoituskehys on saatu sovittua.
Julkisen taloutemme tiukassa raamissa on tehtävä priorisointia ja arviointia myös suurten väylähankkeiden osalta. Kaikkiin uusiin ratahankkeisiin ei välttämättä ole varaa tilanteessa, jossa puolustusmenot, sote- ja korkomenot syövät valtiontalouden liikkumatilaa vuosi vuodelta enemmän. Toinen tutkinto ja lukukausimaksut 40 miljoonaa euroa Toisesta samantasoisesta korkeakoulututkinnosta peritään lukukausimaksu 2 000 euroa 1.8.2029 5/7
PERUSSUOMALAISTEN 9+1 MILJARDIN SOPEUTUSOHJELMA 2028-2031 Verotoimet, maksu- ja omaisuustulot yhteensä: 1 000 miljoonaa euroa Harmaan talouden torjunta Taajuushuutokaupat Veronumeron käyttöä laajennetaan rakennusalan ja telakoiden ulkopuolelle. Teetämme tehostettua verovalvontaa tutkituilla riskisektoreilla, kuten halpakampaamoissa ja halpapitserioissa. Verovalvontaa tehostetaan laajemminkin. Kiristyksemme matalapalkka- ja humanitaariseen maahanmuuttoon vähentävät harmaata taloutta. Huutokauppaamme uudet taajuuskaistat (5G/6G), ja perimme vuotuiset taajuusmaksut. Pankkivero Maatuulivoiman resurssimaksu 50 miljoonaa euroa 40 miljoonaa euroa Merituulivoima 40 miljoonaa euroa Valtio saa talousvyöhykkeen merituulivoimasta aluevuokria ja huutokauppatuloja. 150 miljoonaa euroa 55 miljoonaa euroa Pankeille tulee uusi 3 prosentin vero korkokatteesta. Pankit saavat windfall-voittoja, kun yleinen korkotaso nousee. Antolainauksen korot nousevat, mutta talletuskorot muuttuvat vain vähän. Näissä julkisen talouden oloissa pankkisektori ALV-vapaana osallistuu yhteisiin talkoisiin. Maatuulivoimalle säädetään Norjan mallin mukainen tuotantovero, 1,50 euroa megawattitunnilta.
Maksupolitiikka 80 miljoonaa euroa Laitamme kaikki valtion maksut aidosti kustannusvastaaviksi. Perimme tuomituilta syyttäjämaksun. Datakeskuksien veronkorotus 100 miljoonaa euroa Datakeskusten verotusta kiristetään uudella sähköveroluokalla, joka kaksinkertaistaa niiden sähköveron. Uusi sähköveroluokka vaatii EU:lta luvan. Datakeskusten tuottama bruttokansantulo on vähäinen. Kansainvälisten kokemusten valossa sähkön hinta tulee nousemaan, ja siksi perimme toiminnasta korotettua sähköveroa. Muovipussivero Säätiöiden verovapauksien rajoitukset Kansanterveyden parantamiseksi asetamme veron (1,20 euroa/sokerikilo) niille elintarvikkeille, joihin on lisätty sokeria. 25 miljoonaa euroa Säädämme muovisille kantokasseille uuden 14 sentin veron vuonna 2029. Sokerivero 80 miljoonaa euroa 350 miljoonaa euroa Panemme säätiöiden sijoitustulon verolle, normalisoimme kiinteistötuloverotuksen ja yritysten kanssa kilpailevan palvelumyynnin siirrämme verotuksen piiriin. Lehtien arvonlisävero 20 miljoonaa euroa Nostamme lehtien arvonlisäveron 10 prosentista 13,5 prosenttiin. Lehdet ovat ainoa erä 10-kannassa. Rahapelien lisenssijärjestelmä 10 miljoonaa euroa
Perimme kilpailluilta rahapelitoimijoilta korotetut lisenssi- ja valvontamaksut. 6/7