1 Keskustan talouslinjaus 2030 Onko maallamme rohkeutta uudistua?
2 Onko maallamme rohkeutta uudistua? 3 Keskustan Keskustan talouslinjaus 2030 politiikkalinjaukset 2021-2023 Tammikuu 2023 Keskusta tiivistää ja prio- Sisältö risoi politiikkalinjauksistaan eduskuntavaaliohjelmansa tavoitteet. Ne sovitetaan talouden raameihin.
Yhteenveto ja ydinviestit..................................................................................................................... 4 Johdanto - Suomi uudistuu koko maan vahvuuksia hyödyntäen ............................................. 6 Keskustan talousvisio Suomesta 2030............................................................................................ 11 Keskustalainen talouspolitiikka.........................................................................................................13 Keskustan talouspoliittiset tavoitteet Suomelle. .........................................................................15 Strateginen tavoite 1: Yhteiskunta kannustaa työntekoon, yrittäjyyteen, vastuunkantoon ja jatkuvaan oppimiseen...........................................................16 Kannustava työelämä ....................................................................................................................16 Jatkuva oppiminen . .......................................................................................................................19
Kannustava verotus .......................................................................................................................20 Strateginen tavoite 2: Suomen talous ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ovat kestävällä pohjalla ja Suomi on varautunut tuleviin kriiseihin. ........................ 22 Strateginen tavoite 3: Vähähiilinen talous luo hyvinvointia ympäri Suomen . ...................24 Uusiutuva energia ja vetytalous .................................................................................................26 Mineraalisektori ja akkuteollisuus .............................................................................................. 27 Biotalouden uudet innovaatiot . .................................................................................................28 Kiertotalous .....................................................................................................................................29 Uutta kasvua startupeista. ...........................................................................................................29 Strateginen talouspolitiikka ja valtionyhtiöt .
..........................................................................30 Strateginen tavoite 4: Suomi kasvaa kaikkien alueiden vahvuuksia hyödyntäen. ............32 Kannen kuva :Adobe Stock Tämän sivun kuva: Kuvapankki Rodeo
Yhteenveto ja ydinviestit Talous on Keskustalle väline, ei itseisarvo. Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan takia maailman ja Suomen taloudessa vallitsee epävarmuus. Samaan aikaan luontokato ja ilmastonmuutos pakottavat ihmiskuntaa etsimään uutta tasapainoa luonnon kanssa ja luovat samalla talouden kasvun mahdollisuuksia. Suomen taloutta haastaa erityisesti syntyvyyden alenemasta johtuva huoltosuhteen muutos. Jos Suomi ei kykene uudistumaan, on hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitus uhattuna. Sekä talouden että ympäristön suhteen meidän on kannettava vastuumme tulevia sukupolvia kohtaan. Suomi tarvitsee sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää kasvua, joka ottaa kaikki mukaan ja jonka tuloksista jokainen saa osansa. Keskeinen tehtävämme on pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja vahvistaa kestävää kasvua tuomalla talous luonnon kantokyvyn rajoihin. Emme voi tyytyä Suomelle tälle vuosikymmenelle ennakoituun noin yhden prosentin kasvuun vaan tavoitteeksi on asetettava vähintään sen kaksinkertaistaminen. Nykytasoinen hyvinvointi on mahdollista vain, mikäli yhä useampi suomalainen tekee työtä ja työn määrä yhteiskunnassamme kasvaa. Siksi jokaisen työikäisen ja työkykyisen on tehtävä osansa maamme hyväksi. Tarvitsemme myös nopeasti toimia, joilla työikäisen väestön määrä saadaan kasvuun.
Strateginen tavoite 1: “Yhteiskunta kannustaa jatkuvaan oppimiseen, työntekoon, yrittäjyyteen ja vastuunkantoon.” Suomi tarvitsee tekijäreformin. Esitämme työuran pidentämisen verokannustinta sekä työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä työllisten määrä 18-70 vuotiaissa on noussut 150 000:lla kannusteiden ja työperäisen maahanmuuton avulla. Turhan sääntelyn purkamista ja hallinnon pullonkaulojen poistamista on jatkettava. Ansioturvaa ja työmarkkinatukea on uudistettava ja paikallista sopimista lisättävä. Suomalaisten työkykyä on parannettava ja työkyvyttömyyttä ennaltaehkäistävä. Tasa-arvoiset kouluttautumisen mahdollisuudet ovat edelleenkin suomalaisen yhteiskunnan mahtivoima. Se on samalla paras tie syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toisen asteen oppilaitosten on sijaittava kohtuullisen matkan päässä kotoa kaikille suomalaisille ja jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi korkeakoulu. Valtion velan nollakoron aika on ohi ja velalla on taas hinta. Poikkeusolojen vaatimista erityistoimenpiteistä on siirryttävä normaaliin taloudenpitoon ja kehysmenettelyyn. Valtiovarainministeriön virka-arvion mukaan kahden seuraavan vaalikauden aikana julkista taloutta on vahvistettava vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla. Keskustan mielestä valtiovarainministeriön ehdotus on vaativa toteuttaa, mutta perusteltu.
Strateginen tavoite 2: “Suomen talous ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ovat kestävällä pohjalla ja Suomi on varautunut tuleviin kriiseihin.” Valtion talouden tasapainotustarve vuoteen 2030 mennessä on 9 miljardia euroa. Vaalikauden 2023-2027 tasapainotustavoitteen tulee olla 4,5 – 5,5 miljardin euron haarukassa: - Menoleikkauksilla 2,5-3 miljardia euroa, - Työllisyyttä ja talouskasvua vahvistamalla 1,5 miljardia euroa ja - Verotuksella 0,5-1 miljardia euroa. Jäljelle jäävät 3-5 miljardia euroa katetaan sitä seuraavalla vaalikaudella 2027-2031. Vuoteen 2030 mennessä Suomi on vahvistanut omavaraisuuttaan energian ja elintarvikkeiden tuotannon sekä jalostamisen osalta.
Strateginen tavoite 3: “Vähähiilinen talous luo hyvinvointia ympäri Suomen. Vuoteen 2030 mennessä tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat nousseet 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja Suomessa on saatu liikkeelle kymmenien miljardien eurojen mittaiset lisäinvestoinnit vauhdittamaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Kohteina ovat muun muassa uusiutuva energia, vetytalous, mineraalisektori, akkuteollisuus, bioenergia ja kiertotalous. Keinoina ovat muun muassa investointien joustava luvitus, investointeja tukevan infrastruktuurin rakentaminen sekä strategisten valtionyhtiöiden valjastaminen vihreän uusteollistamisen moottoreiksi. Keskustan mielestä Suomen talous tarvitsee edelleen kaikkia kansalaisiaan ja yrityksiä kokoon ja postinumeroon katsomatta. Suomi on läpi historiansa menestynyt inhimillistä pääomaansa hyödyntäen ja koko Suomen vahvuuksiin nojaten. Meillä on lähes äärettömät mahdollisuudet kehittyä ja olla kokoamme suurempi ratkaisujen keksijä aikamme suuriin globaaleihin ongelmiin - jos me itse näemme tuon potentiaalin ja uskomme siihen.
Ikääntyvässä maassa kasvu ja yrittäjyys ovat parhaita lääkkeitä talouden tasapainottamiseen. Tarvitsemme kotimaista tuotantoa ja tervettä isänmaallisuutta, jota voidaan kuvata: ”Suunniteltu Suomessa, valmistettu Uudistuminen vaatii Suomessa, omistettu Suomessa” , rohkeutta ja tavoit- teellisuutta. Onko Strateginen tavoite 4: “Suomi kasvaa kaikkien alueiden vahvuuksia hyödyntäen.” Vuoteen 2030 mennessä kaikkialla Suomessa voidaan hyvin ja Suomessa on useita toimivia erityistalousalueita, jotka luovat hyvinvointia koko Suomeen.
Meidän on siirrytSuomella rohkeutta tävä vähähiiliseen talouteen, mutta uudistua? Keskustan tehtävä se tavalla, mielestä on. joka luo hyvinErityistalousalueille tulee kanvointia, työtä ja nustimia, kuten määräaikainen toimeentuloa koko vapautus elinkeinoverotuksesSuomelle ja kaikkien Suomen alueiden ta, opintolainojen hyvitys, muuttoavusvahvuuksia hyödyntäen. Tämä edellyttus, porrastettu sähköverotus, alennetut tää tavoitteellisempaa talouspolitiikkaa sosiaaliturvamaksut, poistojen vapaa perinteisen edellytysten luonnin rinnalle. käyttöönotto, ohituskaista luvituksille, Tavoitteena ei ole suurempi valtio, vaan työvoiman saatavuusharkinnasta luostrategisempi kumppani. puminen sekä TKI:hin ja osaamiseen panostamista. 5
6 Johdanto - Suomi uudistuu koko maan vahvuuksia hyödyntäen Suomi on tienhaarassa ja suurten valintojen edessä seuraavien kahden hallituskauden aikana. Ilman uudistumista olemme näivettymisen tiellä. Tälle tielle meitä vievät väestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys yhdistettynä matalaan työn tuottavuuteen ja velkaantuvaan julkiseen talouteen. Hopeamyrskyn muokkaama Suomi, ikääntyvä maamme, ei muuta vain taloutta vaan myös arkeamme. Samalla ikääntyvät, osaavat ja aktiiviset suomalaiset ovat valtava potentiaalimme. Suomen vahvuutena ovat luottamuspääoma, vakaa yhteiskunta ja hyvä hallinto. Olemme myös Maailman onnellisin maa. Koulutusjärjestelmämme sekä yhteiskunnan ylläpitämä infrastruktuuri mukaan lukien energiasektorimme luovat erinomaisen pohjan ratkoa edessämme olevia talouden ongelmia.
Suomea ovat tällä vuosituhannella koetelleet jatkuvat kriisit. Ensin finanssi- ja eurokriisi ja sen jälkeen kotimaiset kriisit: kustannuskilpailukyvyn ja huoltosuhteen nopea heikkeneminen, matkapuhelinliiketoiminnan romahdus, paperiteollisuuden rakennemuutos sekä maatalouden kannattavuuskriisi. Uusimmat kriisit ovat koronapandemia ja Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa ja sen seurauksena vielä energiakriisi. Omavaraisuus muun muassa ruoan ja energian tuotannossa on noussut yhä tärkeämmäksi, huoltovarmuus suorastaan elinehdoksi. Geopoliittinen asemamme on murroksessa. Nato-Suomi voi olla osa vakaata Pohjolan linnaketta, mutta talousmaantieteellisesti entisestä portista idän ja lännen välillä uhkaa tulla geopoliittinen pussinperä.
Samaan aikaan ympäristökysymykset pakottavat ihmiskuntaa etsimään uutta tasapainoa luonnon kanssa. Luonnonvarat oletettiin ehtymättömiksi ja luonnon ekosysteemit kaiken kestäviksi, kun talouden pelisäännöt luotiin teollistumisen alkuaikoina. Päästöille tarvitaan hinta ja luonnon monimuotoisuudelle arvo. Ilmastonmuutos ja luontokato on pysäytettävä. Tarvitsemme talouden kasvua selvitäksemme yhteiskunnallisista ongelmistamme ja rahoittaaksemme hyvinvointiyhteiskuntamme. Tuon kasvun tulee kuitenkin olla oikeudenmukaista, kestävää ja luonnonvarojen ylikulutuksesta irti kytkettyä. Inhimillinen pääoma, teknologian hyödyntäminen ja näistä seurannut työn tuottavuuden kasvu ovat mahdollistaneet hyvinvointimme. Tuottavuutemme on syntynyt osaamisesta. Tämän päivän nuorilla on kuitenkin ensimmäistä kertaa historiassamme vanhempiaan heikompi koulutus.1 Emme voi tyytyä tähän. Lähtö1 Lähde: Suomen Pankki. https://www.eurojatalous.fi/ fi/2019/artikkelit/vaikka-koulutus-kannattaa-suomalaisten-koulutustason-kasvu-pysahtymassa/#:~:text=Nuorten%20aikuisten%20koulutustason%20kasvu%20 on,on%20silti%20edelleen%20taloudellisesti%20 kannattavaa.
kohdista riippumatta jokaisen on jatkossakin voitava kasvaa täyteen potentiaaliin - käden taitojen huippuosaajaksi tai tohtoriksi asti. Suomi tarvitsee myös lisää työtä. Halukkaiden on voitava työskennellä pidempään ja osaajia on houkuteltava myös ulkomailta. Vuoteen 2030 mennessä työikäisiä on Suomessa noin 270 000 vähemmän kuin huippuvuonna 2009. Eläkeikää lähestyvien työllisyysasteen nostamisessa Suomella on suuri käyttämätön mahdollisuus. Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa ja sen vauhdittamiseksi on työperäisen maahanmuuton edistäminen ja siihen liittyvät lupa-asiat siirrettävä pois Maahanmuuttovirastosta. Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä vähintään 15 000 henkilöllä vuodessa aiemmin ennakoidusta. Myös opiskeluperäistä maahanmuuttoa on lisättävä. Suomi on historiassaan käynyt läpi useita murroksia, kriisejäkin. Tästäkin selvitään. Nyt tarvitsemme kuitenkin yhteistä tilannekuvaa - ja yhteisen tehtävän. 7
Keskeinen tehtävämme on pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Samalla meidän on tunnettava vastuumme tulevista sukupolvista ja tuotava talous luonnon kantokyvyn rajoihin. On siirryttävä vähähiiliseen talouteen, mutta tehtävä se tavalla, joka luo hyvinvointia koko Suomelle ja kaikkien Suomen alueiden vahvuuksia hyödyntäen. Samalla riippuvuutemme venäläisestä energiasta katkeaa lopullisesti ja huoltovarmuutemme sekä kriisinkestävyytemme paranee. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen ja vihreään teollisuuteen tarkoittaa uutta työtä ja toimeentuloa ympäri Suomen. Suomeen on synnyttävä uutta, korkean jalostusasteen työtä. Suomi ei ole, eikä saa olla tulevaisuudessakaan pelkkä uusiutuvan energian raaka-ainereservaatti. Kaikki riippuu siitä, minkälaisia valintoja teemme tässä ajassa, kun kilpailu investoinneista ja osaajista kiihtyy. Korkeamman jalostusasteen työ vaatii investointeja ja riskinottoa. Osa teknologiasta on vasta kehittymässä. Naapurissamme Pohjois-Ruotsissa on käynnissä Ruotsin historian suurimpiin kuuluva investointiaalto, suuruusluokaltaan noin 100 miljardia euroa, jota julkinen sektori tukee vahvasti. Suomen on vauhditettava omaa investointiaaltoansa. Muuten korkeamman jalostusasteen työpaikat syntyvät muualle, osaavin työvoima muuttaa työn perässä ulkomaille ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja heikkenee entisestään. Suomella on hyvät mahdollisuudet päästä kehitykseen mukaan, mutta se vaatii päättäväisiä ja pikaisia toimia. Viimeiset pari vuosikymmentä olemme pyrkineet luomaan talouteen dynamiikkaa perinteisellä politiikalla, edellytyksiä luomalla. Edellytysten luontia tarvitaan jatkossakin, mutta se ei yksin riitä taikka toimi riittävän nopeasti tässä ajan hetkessä. Vakaa lainsäädäntö, osaava työvoima ja kohtuullinen verotus ovat perinteisiä keinoja mahdollistamaan yritysten
Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy Kuva: Adobe Stock
innovaatiot ja investoinnit. Näitä toimenpiteitä on käytetty viimeiset pari vuosikymmentä, mutta tarvitsemme aiempaa vahvempaa ja kestävämpää kasvua. Tarvitsemme uusia keinoja parempien tulosten saavuttamiseksi. Meillä on oltava rohkeutta uudistaa talouspoliittista ajatteluamme ja keinovalikoimaamme tavalla, jota voisi kuvata yhdellä sanalla: strategisuus. Tämän lähestymistavan ytimessä ovat strategiset panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin (TKI), investointien vauhdittaminen ja työvoiman houkuttelu Suomeen. Panostuksia on kohdennettava tavalla, joka mahdollistaa Suomen uudistumisen kohti yhteistä visiota. Strategisuus ei tarkoita valtion velaksi tekemiä investointeja. Strategisuus tarkoittaa, että koko julkinen sektori käyttää olemassa olevaa työkaluvalikoimaansa ja resurssejaan kohdennetusti, yksityisiä panostuksia vivuttaen. Tavoitteena ei ole suurempi valtio, vaan strategisempi kumppani. Valtion on sitouduttava TKI-rahoituksen kasvattamiseen ja kohdentamiseen strategisille aloille, strategisten investointihankkeiden joustavaan luvitukseen, investointeja tukevan infran rakentamiseen, osaamisen vahvistamiseen, rahoitusjärjestelyiden tukemiseen, julkisten hankintojen hyödyntämiseen sekä valtion strategisen omistuksen ja erityistehtäväyhtiöiden hyödyntämiseen. Strategiset alat on valittava vuoropuhelussa tiedeyhteisön, yritysten, valtiovallan ja alueiden toimijoiden kanssa, eri alueiden vahvuuksia täysimääräisesti hyödyntäen. Samaan aikaan valtion taloudessa on sitouduttava kehysmenettelyyn ja taitettava velkaantuminen. Menokehysten tulee olla mahdollisimman kattavat siten, että ne pitivät sisällään myös investointimenot aiempaan tapaan. Vaalikauden 20232027 aikana julkista taloutta on vahvistettava 4,5 – 5,5 miljardin euron edestä.
Siitä menoleikkausten osuus on 2,5 - 3 miljardia euroa. Työllisyyttä ja talouskasvua vahvistamalla saamme 1,5 miljardia euroa ja veronkorotusten osuus on 0,5-1 miljardia euroa. Nykyinen hallitus on joutunut reagoimaan kriiseihin poikkeuksellisilla toimilla: pandemiassa kuntia, yrityksiä ja kansalaisia oli tuettava. Venäjän hyökättyä Ukrainaan on Suomen puolustukseen ja huoltovarmuuteen ollut pakko panostaa ja kansalaisten kohtuuttoman nopeasti nousseisiin elinkustannuksiin reagoida. Pahimman kriisin väistyttyä vastuullisten puolueiden on kuitenkin pystyttävä myös menojen tarkistamiseen osana julkisen talouden kestävyyden palauttamista. Kriisiaikojen jälkeen jokaisen kansalaisen ja yrityksen oma vastuu korostuu. Meidän tulee saavuttaa uusi, aiempaa korkeampi, kestävän kasvun taso. Nykyinen matalan kasvun, kutistuvan työvoiman ja laskevan koulutustason tie on näivettymisen tie. Näivettyminen tarkoittaisi julkisen talouden sopeuttamista leikkausten ja veronkorotusten noidankehässä tai kiihtyvää velkaantumista. Mittavat veronkorotukset veisivät hapen taloudelta ja suuret leikkaukset tuntuisivat ihmisten arjessa. Lopulta meillä ei olisi varaa nykyisiin julkisiin palveluihin. Tuntemamme hyvinvointiyhteiskunta olisi vaarassa. Suomi pystyy vielä saamaan velkaa markkinoilta, mutta olisi vastuutonta ajatella, että velalla ei ole väliä. Nollakoron aika on ohi ja velalla on taas hinta. Korkomenot ovat pois jostain muualta. Velan määrän jatkaessa paisumistaan joutuisi Suomi muiden armoille. Meillä on vaihtoehto, uudistumisen tie, mutta se vaatii rohkeutta ja strategisuutta. Onko Suomella rohkeutta uudistua? Suomen Keskustan mielestä on. Toisen maailman sodan jälkeen vuonna 1952 Urho Kekkonen julkaisi strategisen ohjelmansa Suomen uudistamiseksi
nimeltään ”Onko maallamme malttia vaurastua?”. Tuolloinkin Suomi joutui pohtimaan omaa geopoliittista asemaansa. Käytiin keskustelua siitä, pitäisikö valtion panostuksia keskittää vai uskommeko koko Suomen potentiaaliin. Keskittäjillä oli vahvoja argumentteja, olivathan merkittävät yliopistot vain Helsingissä ja Turussa ja agraarivetoinen talous alikehittynyt. Suomi valitsi toisin kuin keskittäjät halusivat. Koko Suomeen uskottiin, siihen investointiin ja rakennettiin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Hyvinvointiyhteiskunta ei olisi syntynyt ilman, että koko Suomen potentiaaliin uskottiin ja siihen panostettiin. Keskustan mielestä Suomen talous tarvitsee edelleen kaikkia kansalaisiaan ja yrityksiä kokoon ja postinumeroon katsomatta. Suomi on läpi historiansa menestynyt inhimillistä pääomaansa hyödyntäen ja koko Suomen vahvuuksiin nojaten. Suomen talouden tukijalka, metsäteollisuus, on tästä esimerkki. Se ei toimi ilman insinöörejä, metsänomistajia, maanviljelijöitä, metsureita, sahureita, sellunkeittäjiä- ja kaikkia heitä ympäröivän yhteiskunnan julkisia ja yksityisiä palveluita, jotka ovat välttämättömiä toimiville yhteisöille, kuten hyvä kuntahallinto, opettajat, sairaanhoitajat, myyjät ja majoitus- ja ravitsemusala. Olemme siirtymässä vähähiiliseen talouteen. Suomessa velvollisuutemme on tehdä osamme. Samalla meillä on mahdollisuus tuottaa niitä ratkaisuja, joita koko maailma nyt etsii. Taitomme ratkaista asioita käytännönläheisesti voi palvella koko ihmiskuntaa. Meillä on lähes äärettömät mahdollisuudet kehittyä ja olla kokoamme suurempi ratkaisujen keksijä aikamme suuriin globaaleihin ongelmiin jos me itse näemme tuon potentiaalin ja uskomme siihen.
Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy
Keskustan talousvisio Suomesta 2030 Suunniteltu Suomessa. Valmistettu Suomessa. Omistettu Suomessa. Keskusta haluaa, että Suomi säilyy korkeaan osaamiseen, teknologiaan ja luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjaavana hyvinvointiyhteiskuntana. Keskustan visiossa Suomessa ihmiset nukkuvat yönsä rauhassa ja toivo on aina pelkoa suurempi. Se on maailman vakain ja turvallisin maa, joka varautuu poikkeusoloihin ja varmistaa huoltovarmuuden. Meillä erilaiset perheet luottavat tulevaisuuteen omia valintoja tehden. Kaikki kokevat itsensä arvokkaiksi ja osallistuvat isänmaan rakentamiseen voimavarojensa mukaan. Suomalaiset ovat säilyttäneet luottamuksen toinen toisiinsa ja yhteiskuntaan. Suomessa uskalletaan perheellistyä ja syntyvyys on kääntynyt nousuun. Suomen talous uudistuu vihreässä investointiaallossa. Tämä luo toimeentuloa ympäri Suomen. Työ tuo omanarvontuntoa ja merkityksellisyyttä, kokemusta siitä, että minunkin panostani tarvitaan, että minunkin kotiseutuni on arvokas. Työpaikkoja luovat rohkeat yrittäjät ja omistajat, joilla on tulevaisuuden uskoa, julkisen vallan toimiessa mahdollistajana ja strategisena kumppanina. Pienen, kansainvälisestä kaupasta riippuvaisen maan hyvinvointi syntyy
Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy siitä, että tavoittelemme mahdollisimman suurta Suomeen jäävää lisäarvoa. Korkean osaamisen palvelut ovat vientimme tukijalka. Kun vauhditamme siirtymää vähähiiliseen talouteen ja nostamme jalostusastetta, samalla pelastamme suomalaisen työn ja varmistamme hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan. Ikäluokkien pienentyessä eläkeiän ylittäneiden on kannattavaa halutessaan jatkaa työntekoa. Globaalit kriisit ja alueelliset epävakaudet voivat olla pikemminkin uusi normaali kuin, että voisi tuudittautua niiden väistyvän. Tämä korostaa erilaisen varautumisen ja riskienhallinnan merkitystä. Tähän tarvitaan koko Suomen resursseja ja osaamista. Sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisin keinoin katkaisemme riippuvuutemme fossiilisesta energiasta. Sähkön osalta saavutamme netto-omavaraisuuden. Suomalaiset luonnonvarat, teknologia ja osaaminen tarjoavat ratkaisuja siirryttäessä vähähiiliseen talouteen. Hiilikädenjälkemme2 on merkittävä. Suomalaisia ratkaisuja hyödynnetään maailmanlaajuisesti. 2 Tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyödyt eli päästövähennyspotentiaali käyttäjälle. Lähde: Sitra 11
12 Suomi ei kasva ja uudistu keskittämällä. Keskustalainen talouspolitiikka Suomi menestyy ja toimii houkuttelevana investointiympäristönä parhaiten, kun sen kaikkien alueiden vahvuuksia hyödynnetään täysimittaisesti. Suomalaiset asuvat, yrittävät ja tekevät työtä monipaikkaisesti. Alueiden elinvoimaa vauhdittavat erityistalousalueet luovat elinvoimaa ja työtä ympäri Suomen. Hyvinvointipalvelut toimivat koko maassa mahdollistaen yritysten kasvua. Keskustalaisen talouspolitiikan perusperiaatteita ovat ylisukupolvisuus ja taloudellisesti, sosiaalisesti sekä ekologisesti kestävä talouskasvu. Suomi on tasa-arvoisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen kärkimaa, jossa kaikki pysyvät mukana. Tutkimus tukee alueellisia, kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneita uutta luovia yrityskeskittymiä. Ratkaisuja viedään maailmalle ja Suomeen syntyy useita miljardiluokan arvoisia kasvuyrityksiä. Talous ei ole Keskustalle päämäärä, vain ja ainoastaan väline. Keskusta on aina nojannut sivistykseen, kohtuuteen ja suurempiin henkisiin arvoihin kuin materian voima. Keskustan ajatus on perustunut aina kolmen kestävyyden yhteensovittamiseen. Ihmisen, luonnon ja talouden sovintoon.
Suomeen investoidaan ja tullaan töihin. Luomme positiivisen kehän, jossa kasvuodotukset houkuttelevat maahamme uusia yrittäjiä, työntekijöitä, riskipääomaa ja TKI - toimintaa. Suomeen halutaan muuttaa töihin ulkomailta ja tähän liittyvä hallinto tapahtuu sujuvasti ja nopeasti. Työelämämme myös joustaa ihmisten elämäntilanteiden mukaan. Hyvä koulutus on kilpailukykytekijä. Ulkomaisten opiskelijoiden maksullista koulutusta Suomessa on lisätty ja maassamme tutkinnon suorittaneiden töihin jääminen Suomeen on yleistä. Talouden pitää olla sovitettu luonnon kantokykyyn. Se on elinehtomme. Suhtaudumme ympäristön tilaan ja ilmaston muutokseen erittäin vakavasti. Samalla tiedämme, että luonnonvaroja osataan yhä hyödyntää kestävällä tavalla. Lisäksi taloudenpidon pitää olla sellaista, että kaikki pysyvät mukana. Keskusta muistaa yhteiskunnan heikoimmat. Se on suomalaisen yhteiskunnan liima. Keskusta puolustaa yrittäjyyttä, työtä ja jatkuvaa oppimista, sillä Keskustan mielestä nämä ovat taloutemme ja sen kasvun perusta. Meillä jokaisella suomalaisella on oikeuksiemme vastapainona vastuu itsestämme sekä osallistumisesta yhteiskuntaan kykyjemme mukaan.
Taloutemme kriisinkestävyyttä vahvistetaan kääntämällä velkaantuminen laskuun ja tasapainottamalla julkinen talous. Kriisinkestävyyttä tukee myös huoltovarmuutta parantavat energia- ja liikenneinvestoinnit. Huoltovarmuusajattelumme päivitetään ottamaan huomioon laajasti erilaiset yhteiskunnan haavoittuvuustilanteet. Verotuksen ja sosiaaliturvan tulee olla kannustavia, tavoitteena kasvattaa tehdyn työn määrää ja luoda kannustimet yrittäjyyteen sekä omistajuuteen. Uskomme ihmiseen. Vahvistamme vapautta, mutta vaadimme myös vastuuta. Sosiaaliturvan tulee auttaa ihmisiä niinä hetkinä, kun turva on tarpeen, ja samaan Kuva: Adobe Stock
aikaan kannustettava ihmisen omaan aktiivisuuteen sekä yhteiskunnan rakentamiseen kykyjensä mukaan. Ylisukupolvisuus tarkoittaa, että jätämme Suomen tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin sen itse saimme. Ylisukupolvisuuteen kuuluu varojen mukaan eläminen. Emme voi siirtää kohtuutonta taakkaa tuleville ja nykyistä pienemmille ikäluokille. Talous on keskustalaisille väline kansalaisten parempaan elämään. Kestävällä talouskasvulla voimme varmistaa suomalaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävällä tavalla. Talouskasvu ei voi perustua luonnonvarojen tai muun aineellisen pääoman alati kasvavaan käyttöön. Taloutta ja kulutuksen rakennetta on muutettava resurssitehokkuuden ja kiertotalouden avulla. BKT:n kasvu ei ole ihmiselämän tai hyvinvointiyhteiskunnan päämäärä. Se on väline. Keskustan ajattelussa talouskasvu on yhteiskunnallisen uudistamisen väline. Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiotoiminta (TKI) ovat tärkein työn tuottavuuden ja kasvun lähde. Keskustan talousajattelun keskiössä ovat itsestään ja lähiyhteisöstään vastuuta kantavat, toisistaan välittävät ja yritteliäät ihmiset sekä kasvuhakuiset vastuulliset yritykset eri puolilla Suomea. Ympäristön kestokyvyn huomioiva vahva, kestävä kasvu mahdollistaa hyvät julkiset palvelut sekä tulonsiirrot, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja lisäävät luottamusta. Huonosti hoidettu talous vaarantaa kansalaisten hyvinvoinnin ja maan turvallisuuden. Vahva talous vahvistaa kriisin kestävyyttämme.
14 Keskustan talouspoliittiset tavoitteet Suomelle Julkisten menojen ja tulojen tasapainoa voidaan parantaa uudistuksilla, jotka vauhdittavat talouskasvua ja lisäävät sitä kautta julkisen talouden tuloja. Tämä on tärkein keino julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi. Tarvitsemme lisää työtä ja työn tuottavuutta. Suomi kannattaa sääntöpohjaista vapaakauppaa, jotta suomalaiset yritykset voivat viedä tuotteita ja palveluita maailmalle. Samalla kannatamme eurooppalaisen omavaraisuuden vahvistamista strategisilla toimialoilla. Tavoitteena tulee olla kilpailukykyinen ja sosiaalisesti eheä EU. Sisämarkkinat, sääntöpohjainen vapaakauppa sekä laadukas ja ajantasainen sääntely takaavat EU:n yhteisen kilpailukyvyn. Euroopan unionin tulee keskittyä toiminnassaan niihin alueisiin, joilla se voi tuoda lisäarvoa. Tarkoituksenmukainen, kevyempi ja yksinkertaisempi sääntely on Suomelle tärkeää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi ja yrittämisen edellytysten parantamiseksi. Kuvat: Kuvatoimisto Rodeo
Euroalueen valuviat on kohdattava ja korjattava. Tarvitaan uusi, uskottava sääntöjärjestelmä, jolla valtioiden velkaantumista ja julkisen talouden alijäämää rajoitetaan ja kriisit hoidetaan hallitusti. Velkaantuminen voi aiheuttaa systeemikriisin koko euroalueelle, kuten nähtiin finanssikriisin jälkeen. Jäsenvaltioiden tulee olla vastuussa omasta taloudestaan. EU:n ei tule ottaa uutta yhteistä velkaa. Yhteinen velka tai uudet apupaketit eivät ratkaisisi valuutta-alueen valuvikoja. Niiden korjaamiseksi sääntöjärjestelmää on uusittava ja luotava uskottavampi pysyvä mekanismi shokkien varalle, jolloin yksittäisen euromaan ongelmat eivät enää uhkaa koko valuutta-alueen vakautta. Talous voi toimia yhteiskunnallisen uudistamisen voimana vain ollessaan samanaikaisesti sekä iskunkestävä että uudistumiskykyinen. Vahva talous on osa maanpuolustusta. Myös kansallisen turvallisuuden vuoksi Suomen taloudesta on pidettävä huolta. Maanpuolustuksesta sekä ruoka- ja energiahuoltovarmuudesta on huolehdittava kaikissa tilanteissa. Elintarvikkeiden vientiämme pitää yhä kasvattaa.
Keskusta on laatinut seuraavat strategiset tavoitteet. Strategiset tavoitteet ovat kunnianhimoisia pitkän tähtäimen tavoitteita, joiden avulla saavutetaan visio vuodesta 2030. Strateginen tavoite 1: Yhteiskunta kannustaa työntekoon, yrittäjyyteen, vastuunkantoon ja jatkuvaan oppimiseen. Strateginen tavoite 2: Suomen talous ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ovat kestävällä pohjalla ja Suomi on varautunut tuleviin kriiseihin. Strateginen tavoite 3: Vähähiilinen talous luo hyvinvointia ympäri Suomen. Strateginen tavoite 4: Suomi kasvaa kaikkien alueiden vahvuuksia hyödyntäen. 15
16 Strateginen tavoite 1: Yhteiskunta kannustaa työntekoon, yrittäjyyteen, vastuunkantoon ja jatkuvaan oppimiseen Nykytasoinen hyvinvointi on mahdollista vain, mikäli yhä useampi suomalainen tekee työtä ja kouluttautuu. Tekemämme työn tuottavuus perustuu tärkeimpään pääomaamme, suomalaisten inhimilliseen pääomaan. Keskustan mielestä jokaisen työikäisen ja työkykyisen on tehtävä osansa maamme hyväksi. Ikääntyvä Suomi tarvitsee työelämään osaajia myös ulkomailta. Keskusta on valmis jatkamaan määrätietoisella työllisyyttä vahvistavalla linjalla, josta on näyttöjä kahden vaalikauden ajalta. Työllisten määrä oli kasvanut trendiluvulla mitaten reilulla 250 000 henkilöllä marraskuun 2022 loppuun mennessä siitä, kun Keskusta tuli hallitusvastuuseen kesäkuussa 2015 marraskuuhun 2022 loppuun mennessä. Työllisten trendiluku on noussut vajaasta 2,4 miljoonasta jo noin 2,65 miljoonaan. Kahden vaalikauden aikana on painotettu hieman erilaisia keinoja, mutta molempia on yhdistänyt työllisyyttä vahvistavat toimenpiteet.
Kannustava työelämä Ihmiset ovat eläkkeelle jäädessään entistä terveempiä. Verotuksen ja sosiaaliturvan tulee kannustaa ihmisiä jatkamaan työssään oma jaksaminen ja motivaatio huomioon ottaen myös eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Nykyisin valtaosa suomalaisista jää eläkkeelle saavuttaessaan alimman eläkeiän. Merkittävä osa heistä on jäänyt jo tätä ennen eläkkeelle, noin 20 % ikäluokasta osittaiselle vanhuuseläkkeelle.
Osaavan työvoiman saanti on jo nyt suurin kasvun este ja uhka tärkeiden palveluidemme tuottamiselle. Syntyvyyden laskusta johtuen työelämään tulevat ikäluokat ovat yhä pienempiä. Nopein tie työvoiman lisäämiseen on kannustaa eläkeikää lähestyviä työkykyisiä ammattilaisia jatkamaan hiukan nykyistä pidempää työelämässä. Tätä kautta työurien pidentäminen ratkoisi samalla neljää ongelmaa: Työvoimapulaa, eläkejärjestelmän kestävyyttä, laskevaa verokertymää ja yksityisen kulutuskysynnän laskua. Edellisen johdosta esitämme merkittävää kahdenkymmenen prosentin verovähennystä ansiotuloista niille, jotka eivät siirry eläkkeelle saavuttaessaan alimman eläkeiän, vaan jatkavat työelämän palveluksessa. Vähennys laskettaisiin jokaiselta täydeltä kuukaudelta, jonka henkilö jatkaisi työelämän palveluksessa. Tarvitsemme erikseen kannustimen myös eläkkeen ohessa tehtävään työhön. Tarvittavien uusien työntekijöiden määrä on niin suuri, että myös maahanmuuttoa väistämättä tarvitaan. Työperäistä maahanmuuttoa onkin lisättävä. Lisäksi osaajia voidaan saada koulutuksen avulla, jos yhä useampi Suomessa opiskeleva ulkomaalainen jää tänne töihin. Uudistamalla ja vahvistamalla puitteet paikalliselle sopimiselle kaikissa yrityksissä luodaan joustavuutta vastata muuttuviin suhdanteisiin. Luodaan tavat henkilöstölle osallistua paikalliseen sopimiseen, jos luottamusmiestä ei ole valittu. Vahvistetaan henkilöstön osallistumista yritysten päätöksentekoon. Myös työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien, ja osatyökykyisten työllistäminen on tärkeä keino vähentää työvoimapulaa.
Kuva: Adobe Stock Vuonna 2030 • Työllisten määrä 18-70 vuotiaissa on noussut 150 000:lla muun muassa kannusteiden ja työperäisen maahanmuuton avulla. • Välitavoitteena tulevan hallituskauden 2023-2027 lopussa on 78 %:n virallinen työllisyysaste. • Puolet suomalaisista jatkaa työntekoa alimman eläkeiän saavutettuaan. • Kaikki suomalaiset ovat kannustavan ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä.
Vaalikauden tavoitteet 2023-2027 Suomeen luodaan voimakas verokannustin jatkaa työelämässä alimman eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Vaalikauden lopulla vähintään 25% jatkaa työelämässä saavutettuaan alimman eläkeiän. Ϥ Työllisyysasteen laskentakaavaa muutetaan nykyisestä 15-64-vuotiaista 18-70-vuotiaisiin ja vaalikauden aikana työllisten määrä nousee ja on sillä uralla, että vuoden 2030 tavoite (150 000) saavutetaan. Ϥ Tehdään kansallinen ohjelma työvoimapulan ratkaisemiseksi. Ohjelma rakennetaan tuottavuuden parantamisen, työkyvyttömyyksien vähentämisen, koulutuksen uudelleen suuntaamisen ja ammattivaihtoja helpottavan aikuiskoulutuksen, jatkuvan oppimisen ja työperäisen maahanmuuton lisäämisen ja kielikoulutuksen sekä eläkeläisten työelämään osallistumisen pohjalle. Ϥ Sekä ansioturvaa että työmarkkinatukea uudistetaan niin, että työttömyysjaksot lyhenevät ja avoimien työpaikkojen täyttyminen nopeutuu. 17
Ansioturvan kestoa porrastetaan kannustavammaksi siten, että kestoon vaikuttaa työssäolon pituus. Lyhyemmällä työssäololla saa nykyistä lyhyemmän ansioturvan, mutta turvaa voisi saada nykyistä useampi. Työmarkkinatuki kytketään aiempaa tiiviimmin yksilöllisiin palveluihin tarpeen mukaan. Aloitetaan siirtymä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ϥ Lisätään paikallista sopimista. Lisätään sopimisen mahdollisuuksia järjestäytyneissä ja järjestäytymättömissä yrityksissä. Näin sopeutuminen maailman ja kysynnän muutoksiin on helpompaa. Paikallinen sopiminen mahdollistaa myös perheystävällisen työn. Ϥ Toteutetaan erityisosaajien voimakkaat kannustimet Suomeen tulolle yhteistyössä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen kanssa. Ϥ Ulkomaisille erityisosaajille ja heidän perheilleen tulee tarjota ja varmistaa kahden viikon palvelulupaus. Tämän toteutumista tulee mitata systemaattisesti siitä hetkestä, kun hakija jättää hakemuksensa järjestelmään. Tämän tulee pitää sisällään tunnistautuminen, työluvan saaminen ja kaikki muut käytännön toimet pankkitilin avaamisesta sosiaaliturvatunnukseen. Ϥ Suomessa opiskeleville ja täällä valmistuville opiskelijoille tulee automaattinen oleskelu- ja työlupa Suomeen, millä kasvatetaan työvoiman määrää. Ulkomailta saapuvien opiskelijoiden lupaprosesseja tulee nopeuttaa ja sujuvoittaa. Ϥ Otetaan käyttöön kotouttamistyön malli, jolla tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä ja mukaan pääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan. Kuntien ja kolmannen sektorin roolia vahvistetaan ja lupaprosesseja lyhennetään. Työn ohessa on kielenopetusta ja esimerkiksi
ammatillista koulutusta työnantajan kanssa sovituin ehdoin. Työnantajan kustannuksia madalletaan palkkatuen tyyppisellä julkisella rahoitusosuudella. Malli valmistellaan yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa. Ϥ Kotona lapsia pidempään hoitaneiden vanhempien työllistymistä vauhditetaan tuomalla TE-palvelut sekä työllistymisen ja opintoihin ohjauksen tuki perhekeskusten yhteyteen ja tuomalla kotona lapsia hoitaville maahanmuuttajaäideille oikeus suomen kielen koulutukseen. Ϥ Lisätään koulutuksen velvoittavuutta osana kotoutumissuunnitelmaa lisäämällä avointa varhaiskasvatusta ja lisäämällä työpaikkojen perheystävällisyyttä ja osa-aikatyön mahdollisuuksia.
Jatkuva oppiminen Ihmisten henkinen kasvu ja inhimillinen pääoma on aina uudistamisen lähtökohta. Toisen asteen koulutusta ja oppisopimuskoulutusta vahvistetaan niin, että toisen asteen oppilaitokset sijaitsevat kohtuullisen matkan päässä kotoa ja yritysten ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyön tuloksena ammatillinen koulutus on työelämälähtöistä ja vastaa työelämän tarpeita. Jokaisessa maakunnassa pitää olla vähintään yksi korkeakoulu. Opiskelupaikkoja korkeakouluihin on lisättävä eri puolilla Suomea erityisesti niillä aloilla, joilla on pulaa työvoimasta. Vuonna 2030 • 2020-luvulla peruskoulun aloittavien ikäluokkien, jotka siirtyvät työelämään 2030-luvulla, tulee olla maailman koulutetuimpia, tavoitteena että yli puolet ikäluokasta on suorittanut korkeakoulututkinnon. Myös ammatillisella koulutuksella ja sen laadulla on merkittävä rooli.
Vaalikauden tavoitteet 2023-2027 Ϥ Toisen asteen oppilaitokset sijaitsevat kohtuullisen matkan päässä kotoa kaikille suomalaisille. Ϥ Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi korkeakoulu. Ϥ Oppisopimuskoulutuksen määrä tuplataan. Työpaikalla opettamisesta maksetaan yrityksille kohtuullinen korvaus. Oppisopimuskoulutusta on kohdennettava entistä enemmän ammatinvaihtajille. Ϥ Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi tarvitaan työntekijää kannustava ja työnantajan riskiä vähentävä Työelämän portaat -malli: Ensimmäisten kuukausien aikana työntekijän sosiaalitukia ei leikata. Vastaavasti työnantajalle palkkakustannukset ovat työ- ja virkaehtosopimusten vähimmäispalkkoja pienemmät. Tavoitteena on, että vuoden aikana aiempi pitkäaikaistyötön olisi pysyvässä työsuhteessa, eikä sosiaalitukia enää tarvita. Ϥ Siirtymä vähähiiliseen talouteen tulee tarkoittamaan uusia investointeja ja yritystoimintaa ja myös uusia osaamistarpeita. Nämä osaamistarpeet huomioidaan kaikissa koulutusohjelmissa strategisen talousohjelman tavoitteiden mukaisesti. Strategiset alat valitaan tiiviissä vuoropuhelussa alueiden, koulutuksen järjestäjien, yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja julkisen vallan välillä.
Ϥ Osatyökyisten työllistymiseen avoimille työmarkkinoille vakiinnutetaan ja vahvistetaan kansallisen toimijan Työkanava Oy:n roolia mahdollistamaan osatyökykyisten henkilöiden saaminen mukaan työyhteisöihin normaalisti työsuhteisessa, palkkatuen turvin. Uusi toimija vuokraa työntekijöitä yrityksille, valtiolle ja kunnille. Jatketaan uudistuksia työkyvyttömyyseläkkeen ja palkan yhteensovituksen mahdollistamiseksi vammaisilla henkilöillä ja osatyökykyisillä. Ϥ Teknologian käyttöönoton edistäminen: Edistetään tekoälyn, robotiikan ja muiden digitaalisten teknologioiden koulutusta ja soveltavaa tutkimusta. Ϥ Työehtojen valvontaa työvoiman hyväksikäytön ehkäisyksi tehostetaan. Kuva: Adobe Stock 19
20 Kannustava verotus Kahden viimeisen vaalikauden aikana veroastetta on onnistuttu maltillisesti keventämään. Vuonna 2015 veroaste oli 43,5 prosenttia, kun vuoden 2023 arvio on 41,2 prosenttia. Veroasteen ennakoidaan lisäksi laskevan edelleen 40,8 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Kokonaisveroasteen laskun syynä lähivuosina on valmiste-, auto- ja ajoneuvoverotulojen pienentyminen, kun siirtymä puhtaampien teknologioiden käyttöön etenee. Lähivuosien automaattinen kokonaisveroasteen lasku tuo Keskustan näkemyksen mukaan pientä liikkumatilaa veronkorotuksille, suuruusluokaltaan 0,5 - 1 miljardin euron verran. Ne on kohdistettava muualle kuin yrittäjien ja yritysten sekä työn verotukseen. Vuonna 2030 • Verotusta voidaan korottaa 0,5-1 miljardia euroa ensi vaalikaudella. Taloustilanteen salliessa työn verotusta alennetaan kaikissa tuloluokissa vuoteen 2030 mennessä. • Verotus kannustaa yrittäjyyteen, investointeihin, kasvuun ja työntekoon •
Liikenteen verouudistus on valmisteltu ja toteutettu: on siirrytty polttoaineiden verotuksesta kilometriperusteiseen verotukseen. Siinä autoilu on suhteellisesti edullisempaa siellä, missä ei ole toimivaa joukkoliikennettä ja henkilöauton käyttö on välttämätöntä ja etäisyydet pitkiä. Vaalikauden tavoitteet 2023-2027 Kokonaisveroastetta ei nosteta nykyisestä. Yritysten, yrittäjien ja työnteon verotusta ei kiristetä. Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus säilytetään erillisenä listatuista yhtiöistä. Ϥ Verotusta uudistetaan strategisesti mahdollisimman kannustavaksi investoinneille ja työllistämiselle. Muutetaan elinkeinoverolain tutkimustoiminnan vapaata poisto-oikeutta koskemaan myös tutkimustoiminnassa käytettäviä koneita, laitteita ja muuta irtainta omaisuutta 21 löauton käyttö on välttämätöntä ja etäisyydet pitkiä. Ϥ Kotimaiseen omistamiseen ja sijoittamiseen kannustamiseksi osakesäästötilin ylärajaa nostetaan esimerkiksi 100 000 euroon ja tilin sallittujen sijoitustuotteiden joukkoa laajennetaan.
Ϥ Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan kannustetaan verotuksessa pysyvällä lisävähennyksellä, joka sisältää alihankintalaskujen ja palkkakulujen lisäksi muut suoraan TKI-toimintaan liittyvät kulut kuten TKI-standardointi-, hyväksyntä- ja viranomaismaksut, sekä patentointikulut. Ϥ Korotetaan yhden aikuisen kotitalouksien kotitalousvähennystä. Ϥ Kasvuyritysten riskirahoitus vahvistetaan yksityisen pääoman saatavuutta parantamalla uudistamalla yleishyödyllisten yhteisöjen verokohtelua sijoitettaessa pääomarahastoihin. Luodaan Suomeen isompia pääomasijotusrahastoja, jotka tukevat yritysten kasvua niiden elinkaaren eri vaiheissa. Ϥ Dieselautojen käyttövoimavero poistetaan, koska sille ei enää nykyhinnoin ole perusteita. Ϥ Alkoholi- ja tupakkaverotusta kiristetään ja säädetään terveysperustainen vero. Ϥ Säädetään perintöveroille 10 vuoden koroton maksuaika. Ϥ Ammattiliikenteeseen otetaan käyttöön kevyemmin verotettu ammattidiesel.
Ϥ Yhdistetään varainsiirtoverokannat tuottoneutraalisti siten, että kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verokanta on yhtenevä (noin 2,7 prosenttia). Ϥ Verotuksessa huomioidaan myös yhden hengen taloudet. Työasuntovähennyksen tulee olla mahdollinen myös yhden henkilön talouksille. Ϥ Suomessa syntyvästä tulosta on maksettava verot Suomeen. Suomi edistää aktiivisesti EU:ssa ja OECD:ssä veronvälttelyä estäviä toimia. Ϥ Aloitetaan liikenteen verouudistus, jossa siirrytään vaiheittain polttoaineiden verotuksesta tieluokkien mukaiseen kilometriperusteiseen verotukseen. Siinä autoilu on suhteellisesti edullisempaa siellä, missä ei ole toimivaa joukkoliikennettä ja henki- Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy
Strateginen tavoite 2: Suomen talous ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ovat kestävällä pohjalla ja Suomi on varautunut tuleviin kriiseihin Meidän on parannettava varautumistamme tuleviin kriiseihin. Omavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme tasoa on nostettava. Tähän meitä velvoittavat etenkin ulkoiset uhat, turvallisuusympäristön muutos ja ilmastonmuutos. Suomalaisen ja eurooppalaisen tuotannon on oltava entistä riippumattomampaa muusta maailmasta. Keskeisten toimialojen, kuten energiasektorin ja elintarviketuotannon, riippuvuutta tuonnista on vähennettävä. Lisäksi tuotannon pitkiä logistisia ketjuja on lyhennettävä. Suomalaisen alkutuotannon kannattavuudesta on huolehdittava. Siitä vastuu kuuluu koko elintarvikeketjulle, myös kuluttajille. Elinvoimainen maaseutu on tärkeä osa myös poikkeusoloihin varautumisessa. Varautuminen kriiseihin edellyttää myös kotimaisen omistajuuden vahvistamista. Kotimaista energian- ja ruuantuotantoa on lisättävä. Se tarkoittaa luopumista ulkomaisesta fossiilienergiasta sekä kotimaisten ja vähäpäästöisten energialähteiden suosimista. Myös julkisen talouden kestävyyttä on vahvistettava. Vahva talous on keskeinen kriiseistä selviämisen edellytys. Aiemmissa kriiseissä valtio ja kunnat ovat velkaantuneet, mikä on auttanut tasaamaan kriisin vaikutuksia. Valtion velka on kuitenkin kaksinkertaistunut vuosikymmenessä. Kriisipuskurimme on kohta syöty loppuun.
Vuonna 2030 • • • Kahden vaalikauden aikana julkista taloutta vahvistetaan yhteensä 9 miljardilla eurolla. Toimet on tehtävä lähtökohtaisesti etupainotteisesti ensi vaalikaudella, mutta niissä on samalla otettava huomioon kansantalouden suhdannetilanne. Suomi on saavuttanut netto-omavaraisuuden sähkössä ja lämmössä. Korkean jalostusasteen teknologian, tuotteiden ja palveluiden omavaraisuus ja nettovienti pohjautuu muun muassa vetytalouden, tuulivoiman ja aurinkoenergian lisärakentamiseen, pienydinvoimaan ja bioenergiaan. Kotimainen turve on osa energiapalettia huoltovarmuuden turvaamiseksi. Tuulivoiman sosiaalisesta hyväksyttävyydestä on huolehdittu.
Vaalikauden tavoitteet 2023-2027 Ϥ Vaalikauden 2023-2027 nettomääräinen 4,5 – 5,5 miljardin euron julkisen talouden vahvistamisurakka voidaan jakaa seuraaviin kokonaisuuksiin: - Valtion menojen priorisointi, rahankäytön tehostaminen ja tuottavuustoimet sekä säästöt 2,5-3 miljardia euroa. - Työllisyyden ja talouskasvun vahvistaminen 1,5 miljardia euroa. - Verojen korottaminen 0,5-1 miljardia euroa. Ϥ Kuntien ja hyvinvointialueiden tuottavuuden parantamisella hillitään menojen kasvua. Ϥ Julkisessa taloudessa on palattu kattavaan kehysmenettelyyn. Ϥ Huoltovarmuusvarastointi ja varautuminen on päivitetty uudenlaisten kriisien varalle, esimerkiksi pandemiat ja pitkäaikaiset häiriöt logistiikassa ja tietoliikenteessä. Elintarvikkeiden perusraaka-aineiden tuottamisen ja jalostamisen osalta Suomi on omavarainen. Kasvaneen viennin myötä omavaraisuusaste koko elintarviketuotannossa on vähintään 80%:ssa. Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy
Ϥ Kotimaisen elintarviketuotannon vahvistamiseksi on käynnistetty alan kasvua, työllisyyttä, investointeja ja innovaatioita tukeva muutosohjelma ja toimenpiteiden tiekartta. Työtä varten nimitetään oma ministeritason strateginen ohjausryhmä. Tavoitteena on varmistaa elintarviketuotannon strategista omavaraisuutta ja varmistaa koko arvoketjun kannattavuus ja irtipääsy alan uudistumista estävistä rakenteista, jotka estävät esimerkiksi reagoinnin nopeasti kohoavan inflaation luomiin kohtuuttomuuksiin. Ϥ Strategisen autonomian vahvistamiseksi on luotu oma strategia, jossa vahvistetaan kriittisten teknologioiden, infrastruktuurin ja puolustusteollisuuden kotimaista omistajuutta ja edesautetaan Nato-kilpailutuksissa pärjäämistä. Ϥ Arktisen alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja riippuvuuden vähentämiseksi Itämeren kuljetuksista on käynnistetty Pohjois-Atlantin ratahankkeen suunnittelu (esim. Tornionjokilaaksosta Kolarin kautta Kiirunaan ja Narvikiin). Ϥ Suomeen luodaan teollinen konsortio kotimaisen pienydinvoimateknologian kehittämiseksi, valmistamiseksi ja käyttöönottamiseksi. Tehtävää varten perustetaan tarvittaessa valtion erityistehtäväyhtiö toimijoita koordinoimaan ja ulkomaisia investointeja houkuttelemaan.
Strateginen tavoite 3: Vähähiilinen talous luo hyvinvointia ympäri Suomen Suomen tulee siirtyä vähähiiliseen talouteen ja tehdä se koko Suomen ja kaikkien sen alueiden vahvuuksia ja potentiaalia hyödyntäen. Strategisten alojen löytäminen ja alueiden vahvuuksien tunnistaminen edellyttää tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja tiivistä vuoropuhelua alueiden, elinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen, koulutuksen järjestäjien, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin välillä. Strategisiin aloihin lukeutuvat ainakin uusiutuva energia, vetytalous, mineraalien kestävä hyödyntäminen, akkuteollisuus, kiertotalous ja biopohjaiset materiaalit. Tavoitteena on mahdollistaa strategisesti tärkeiden alueiden korkean jalostusasteen työn syntymistä Suomeen. Politiikkaa voidaan kuvata sanonnalla: “Suunniteltu Suomessa, valmistettu Suomessa, omistettu Suomessa.” Talouspolitiikka tavoittelee siis uusia, alallaan johtavia osaamiskeskittymiä, joihin kuuluvat tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja yritykset. Niiden avulla Suomeen syntyy myös yritystoiminnan keskittymiä, joiden tavoite on olla alallaan johtavia maailmassa, aina tutkimuksesta valmistukseen ja palveluihin. Tässä voidaan käyttää esimerkkinä vetytaloutta, jolla voi olla keskeinen osa Suomen korkean jalostusasteen teollisuuden ja energiaturvallisuuttamme koskevissa strategioissa. Kyseessä on myös ala, joka edellyttää suuria panostuksia. Sillä on suuret etupainotteiset kustannukset, koska teknologiat ovat vielä kehittymässä ja tuotot kertyvät pitkällä tähtäimellä. Kuitenkin maailman historiassa ne maat, jotka ovat etujoukossa uskaltaneet panostaa uusiin teknologioihin, ovat menestyneet parhaiten.
TKI-panostusten vaikuttavuutta on parannettava suuntaamalla niitä strategisesti. Suomesta on tehtävä myös houkuttelevampi maa TKI-investoinneille. Rahoitusjärjestelmien tulee tukea perustutkimuksen tulosten siirtymistä soveltavaan tutkimukseen ja edelleen yritysten innovaatioiksi. Kansallinen rahoitus EU-hankkeisiin (vastinrahoitus) turvataan niin, että suomalaisille toimijoille on riittävästi kansallista rahoitusta EU:n rahoitusohjelmiin pääsemiseksi. Talouden laskusuhdanteessa yksityinen pääoma kanavoituu helpommin korkean riskin aloille kun valtio toimii strategisena kumppanina. Alla käytetään esimerkkinä vetytaloutta: Vuonna 2030 • • Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat nousseet 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. • Suomessa on saatu liikkeelle suuruusluokaltaan kymmenien miljardien eurojen mittaiset lisäinvestoinnit, jotka vauhdittavat siirtymistä vähähiiliseen talouteen.3 •
Koordinaatio ja viestintä: Vihreän vedyn tuotanto sähköllä vaatii muutoksia monilla eri aloilla energian tuotannosta, jakeluun ja muutoksiin teollisissa prosesseissa. Nämä muutokset on koordinoitava. Alan strategisuuden sanoittaminen itsessään luo positiivista investointiympäristöä. Osaaminen: Esimerkiksi vetytalouden syntymiseen tarvittavien uusien osaamisalueiden priorisointi koulutuspolitiikassa. Työvoiman houkuttelu strategisille aloille. • Luvituksen nopeuttaminen • Infran rakentaminen. • Rahoitus: Esimerkiksi Business Finlandin ja Ilmastorahaston resurssien suuntaaminen strategisesti. • Julkiset hankinnat: uusien teknologioiden referenssihankinnat. • Valtion täysin omistamat erityistehtäväyhtiöt, kuten nykyisin esimerkiksi Suomen Malminjalostus Oy, joka on onnistunut houkuttelemaan investointeja Suomeen. • Strategisten valtionyhtiöiden valjastaminen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vaalikauden tavoitteet 2023-2027 Ϥ Suomessa on tunnistettu strategiset alat vuoropuhelussa alueiden, koulutuksen järjestäjien, yritysten, työmarkkinajärjestöjen, tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa ja luotu kunnianhimoinen talouspoliittinen ohjelma. Ϥ Koulutuspolitiikassa on tunnistettu strategisten alojen osaamistarpeet ja näiden toteuttaminen on huomioitu yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa toisen asteen ja korkean asteen opetuksessa sekä alan tutkimuslaitosten kanssa. 3 Tarvittavien investointien suuruusluokka on linjassa Euroopan komission ilmastotavoitteen vaikutusarvioinnin sekä verrokkimaiden ja historiallisten esimerkkien kanssa. Ks. luku 6.4.1.3 Investment challenge, jonka mukaan pelkästään vihreä siirtymä tulee tarvitsemaan noin 2,3%/BKT investoinnit per vuosi. URL: https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:749e04bb-f8c5-11ea-991b-01aa75ed71a1.0001.02/ DOC_1&format=PDF
Ϥ Turvataan pitkäjänteinen TKI-rahoitus rahoituslain mukaisesti. Julkisen TKI-rahoituksen vaikuttavuuden nostamiseksi suunnataan lisääntyvää rahoitusta etenkin perus- ja soveltavaa tutkimusta yhdistäviin teknologiaohjelmiin. EU-hankkeiden vastinrahoitus turvataan. TKI-kannustinta kehitetään TKI-panostusten vivuttamiseksi. Kehitetään innovaatioita tukevaa sääntelyä mahdollistamalla erilaiset kokeilut. Ϥ Business Finlandin resursseja suunnataan strategisille aloille. Ϥ Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä edistetään hallituskauden alussa tehtävällä suunnitelmalla ja sen toimeenpanolla. Samaten vienninedistämistä tekevät organisaatiot fokusoivat erityisesti strategisten alojen investointeja. Ϥ Strategisten alojen investointeja on vauhditettu ympäri Suomen kaavoitusta ja luvitusta nopeuttamalla. Säädetään lupaprosessin enimmäiskestosta. Luodaan ympäristölupaprosessiin ennakkoluvitus. Maankäyttö ja rakennuslakia uudistetaan. Valitusaikoja lyhennetään. Strategisten alojen edellyttämien infrainvestointeja priorisoidaan. Strategisille aloille mahdollistetaan avoimet testiympäristöt uusien ratkaisujen testaamiseksi siellä missä ne eivät synny markkinaehtoisesti. Ϥ Innovatiiviset julkiset hankinnat on vakiinnutettu osaksi julkisen sektorin toimintaa ja panostuksia suunnataan strategisille aloille. Ϥ Suomeen on tehty oikeudenmukaisen siirtymän strategia huomioimaan siirtymä vähähiiliseen talouteen ja sen toteutumista seurataan valtioneuvostossa.
26 Uusiutuva energia ja vetytalous Tavoitteena on kiihdyttää vetytalouden kehittymistä koko sen arvoketjussa koulutuksesta, tutkimuksesta ja uusiutuvan energian tuotannosta aina sähkön avulla valmistettuun vetyyn ja vedyn jalostamiseen fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen muualla teollisuudessa. Kyse on energiajärjestelmämme historiallisesta muutoksesta, joka tarjoaa mahdollisuuksia uusien ratkaisujen kehittäjille ja toteuttajille kaikkialla Suomessa. Vedyn käytön vahva lisääminen on keskeisellä sijalla myös Euroopan teollisuusstrategiassa. Vihreän vedyn tuotanto edellyttää investointeja ja osaamista uusiutuvaan energiaan, erityisesti tuulivoimaan. Sähköverkkoon tarvitaan merkittäviä investointeja ja uudella tavalla optimoituja laitteita. Vihreän vedyn tuotanto vaatii uutta infrastruktuuria. Vety voi toimia monien teollisten prosessien raaka-aineena ja uusiutuvan sähköntuotannon puskurina. Vetytalous mahdollistaa maakaasun korvaamisen useissa teollisissa prosesseissa kuten hiilivapaan teräksen tuotannossa. Vety voidaan jalostaa Suomessa polttoaineiksi edistämään vähähiilistä liikennettä. Vedystä voidaan tehdä lannoitteita yhdessä kotimaisen fosforin kanssa. Vuonna 2030
Panostus Suomen vetyinfrastuktuuriin ja sen eri osa-alueiden tutkimukseen luo uutta työtä ja uusia vientituotteita. Valtiolla on koordinaatiorooli siinä, että kansalliset energia-alan toimijat, mukaan lukien strategiset valtionyhtiöt, käynnistävät vetytalouden vaatimia energiansiirron ja varastoinnin infrahankkeita. Ϥ Tuulivoiman rakentaminen rannikko- ja rajaseudulle mahdollistetaan aikaisempaa laajemmin. Aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamiseen rannikko- ja rajaseuduilla on etsittävä ratkaisuja, jotka eivät heikennä puolustustamme. Käytännössä esimerkiksi Itä-Suomessa voidaan käyttää kompensaatioita, joissa tuulivoiman rakennuttaja korvaa puolustusvoimille häiriöstä aiheutuvat kustannukset ja hankinnat. Samalla vahvistetaan tuulivoimahankkeiden paikallista ja alueellista hyväksyttävyyttä tukemalla tuulivoiman ympärille syntyvää huolto- ja logistiikkaosaamista. Tavoitteena on, että vetytaloudesta kehittyy merkittävä talouden osa. • Vetytalouden tutkimukseen, teknologiaan, tuotantoon ja jatkojalostukseen on investoitu suhteessa eniten Euroopassa ja siitä on kehittymässä metsäteollisuuteen verrattavissa oleva teollinen kompleksi.
Vaalikauden tavoitteet 2023-2027 Ϥ Suomeen rakennetaan kunnianhimoinen vetystrategia investointien ja uusien työpaikkojen synnyn edistämiseksi. Ϥ Tarvittaessa perustetaan Valtion erityistehtäväyhtiö koordinoimaan ja vauhdittamaan vetytalouden syntymistä sekä houkuttelemaan ulkomaisia investointeja. Mineraalisektori ja akkuteollisuus Suomen malmivarat ovat merkittävät koko EU:n mittakaavassa. Monet kaivokset ovat tärkeässä roolissa muun muas- Kuva: Adobe Stock
sa sähköautokehityksessä. Nykyisessä akkuteknologiassa litium ja koboltti ovat tärkeitä alkuaineita. Akkuteollisuus on tärkeää tulevaisuuden yhteiskunnissa sekä liikenteen päästöjen vähentämiseksi liikenteen sähköistämisellä että uusiutuvan energian varastoinnin kannalta. Valmistelemme hallituskauden alussa mineraalistrategian, jossa määritellään kaivostoiminnan ympäristölliset ja sosiaaliset reunaehdot. Teemme Suomeen maailman vastuullisimman mineraalisektorin alkaen malminetsinnästä ja päätyen valmiiseen tuotteeseen. Huolehdimme jäljitettävyydestä, jotta vastuullisen kaivostoiminnan tuoma lisäarvo näkyy lopputuotteen hinnassa. Huolehdimme oikeudenmukaisista korvauksista maanomistajille ja sidosryhmille sekä jätteiden hyödyntämisestä raaka-aineeksi. Euroopan komission arvion mukaan akkumarkkina on yksin Euroopassa ensi vuosikymmenellä jo 250 miljardin euron markkina. Sähköautossa akku ja sen hallintajärjestelmä voivat muodostaa neljänneksen auton arvosta. Suomen Malminjalostus Oy:stä tulee merkittävä sijoittaja ja toimija uusien kaivosten käynnistämisessä Suomessa. Vuonna 2030 •
Suomeen on luotu elinvoimainen akkuteollisuuden ekosysteemi, joka kattaa sen koko arvoketjun aina akuissa käytettävistä raaka-aineista valmiisiin tuotteisiin ja niiden kierrätykseen asti. • Suomessa on maailman vastuullisin mineraalisektori alkaen malminetsinnästä päätyen valmiisiin tuotteisiin. Kaivostoiminnan tuotot jakautuvat oikeudenmukaisesti eri sidosryhmien kesken mukaan luettuna kuntasektori. 27
28 Vaalikauden tavoitteet 2023-2027 Vahvistetaan Suomen Malmijalostuksen resursseja niin, että Suomen Malmijalostus voi osallistua laajasti erilaisten kaivosprojektien rahoitukseen. Kaivosteollisuuden investointeja pyritään aktiivisesti vauhdittamaan ympäristövaikutukset huomioiden. Näistä esimerkkeinä ovat Keski- Pohjanmaan litium-kaivos, Terrafamen kobolttituotanto Kainuun Sotkamossa, akkukemikaalien tuotanto Satakunnan Harjavallassa ja Sodankylän Sakatti-kaivos. Ϥ Ympäristöarvojen huomioimista kaivostoiminnassa on tehostettava niin, että kaivospaikkojen ennallistamiskustannukset varmuudella kyetään keräämään kaivoksen elinkaaren aikana. Kaivosverotuksella on huolehdittava, että kaivos vahvistaa myös sijaintipaikkakunnan ja välittömässä kaivoksen vaikutuspiirissä olevien kuntien suoria verotuloja. Uudistetaan kaivoslainsäädäntöä niin, että esimerkiksi akkualan ympärille syntyvä kaivostoiminta on kestävää ja kannattavaa. Ϥ Suomen Malminjalostus Oy panostuksia kasvatetaan myös suomalaisen akkuteollisuuden ekosysteemin vauhdittamiseksi. Lisätään akkualan investointi- ja kehittämistukia sekä koulutusta.
Biotalouden uudet innovaatiot Metsäteollisuus biotalouden merkittävänä osana on yhä Suomen talouden selkäranka. Metsäsektori perustuu vahvasti alkutuotantoon ja kotimaiseen jalostukseen ja sen vaikutukset alueiden taloudelle ovat merkittävät. Vihreä siirtymä on Suomen metsäsektorille mahdollisuus eikä uhka. Metsäteollisuuden on päästävä kiinni uusiin korkeamman jalostusasteen toimintoihin. Uudet puupohjaiset materiaalit muun muassa pakkaus- ja tekstiiliteollisuuteen sekä bioteollisuuden innovaatiot polttoaineissa luovat rajattomia mahdollisuuksia. Jäsenvaltioille on jätettävä liikkumatilaa siinä, kuinka EU:n tavoitteet päästövähennyksistä toteutetaan, koska niiden lähtötilanteet ja luontaiset ominaispiirteet eroavat toisistaan. Esimerkiksi Suomen näkökulmasta biomassalla ja metsillä on merkittävä rooli uusiutuvan energian tuotannossa. Vuonna 2030 • • Metsäteollisuuden uusien innovaatioiden ansiosta metsäteollisuuden kotimainen jalostusarvo on kääntynyt vahvaan nousuun. Metsäteollisuuden toimintaedellytykset on pysyvästi turvattu Suomessa.
Vaalikauden tavoitteet 2023-2027 Ϥ Nostetaan biotalouden jalostusarvoa tukemalla demolaitoksia ja tki-toimintaa. Ϥ Mahdollistetaan teollisuuden bio- ja kiertotalousratkaisuihin keskittyviä investointeja energiatukien ehtoja tarkistamalla. Ϥ Biokaasusta potkua: Tuetaan biokaasun tuotantoa investointituilla ja lisätään biokaasu uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteeseen. Vauhditetaan biokaasu-tankkausasemien rakentamista eri puolille Suomea. Luodaan Suomeen tutkimushankkeita- ja pilottikokeiluja koordinoiva biokaasuklusteri.
Kiertotalous Talouden uusiutuminen edellyttää toimivaa kiertotaloutta kaikilla talouden osa-alueilla. Kiertotalous ei ole vain mahdollisuus - se on elinehto. Meillä on vain yksi maapallo ja sen raaka-aineet eivät kerta kaikkiaan riitä alati kasvavaan ja neitseellisiin materiaaleihin perustuvaan aineelliseen kulutukseen. Tuotteiden käyttöikää tulee pidentää, materiaaleja tulee käyttää uudestaan ja hyödykkeiden käyttöastetta tulee nostaa esimerkiksi “tuote palveluna” -tyyppisillä konsepteilla. Älykkäät ratkaisut, datan parempi hyödyntäminen ja palvelullistuminen ovat kiertotalouden keskiössä. Kiertotaloudesta voi muodostua merkittävä vientiala, jonka tuotteiden ja palveluiden kansainvälinen kädenjälki kasvaa nopeasti. Vuonna 2030 • Resurssien tuottavuus on kaksinkertaistunut. • Suomi on maailman johtava kiertotalouden osaaja ja kiertotalous tuottaa myös merkittävää vientiä.
Vaalikauden tavoitteet 2023-2027 Valtioneuvoston kanslian kiertotaloutta koskevan strategisen ohjelman toimenpiteitä vauhditetaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja sen koordinaatiota valvotaan oman valtiosihteerin alaisuudessa. Ϥ Suomesta tulee digikiertotalouden kärkimaa. Vauhditamme materiaalivirtojen jäljitettävyyttä ja dataan perustuvaa päätöksentekoa, liiketoimintaa ja palveluja ottamalla käyttöön digitaalisen tuotepassin laajasti eri aloilla. Ϥ Julkinen sektori vauhdittaa kiertotaloutta suosimalla ja hankkimalla rakentamisessa, liikkumisessa sekä energiaja infrastruktuurihankkeissa vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja. Ϥ Kuntien ja tärkeimpien yritysten kanssa solmitaan luonnonvarojen tehostamiseen tähtäävä sopimus. Ϥ Kiertotaloutta edistetään ja siihen kannustetaan verotusta muuttamalla. Esimerkiksi nykyinen verohuojennuslaki, joka koskee käyttöomaisuuden korotettuja poistoja, tulee sovellettavaksi vain uutena hankittavaan käyttöomaisuuteen ja tämä tulee muuttaa siten, että kannustetaan myös käytettyjen ja kunnostettujen koneiden ja kalustojen hankintaan.
Uutta kasvua startupeista Suomesta tulee luoda maailman paras paikka parhaille osaajille ja Piilaaksoa houkuttelevampi paikka perustaa ja kasvattaa startup-yritys. Uskomme, että tulevien vuosien aikana startup- ja kasvuyritykset nousevat Suomen talouden uudeksi kivijalaksi viennin arvolla mitaten. Seuraavien 20 vuoden aikana tullaan rakentamaan tuhansia ja taas tuhansia merkittäviä startup-yrityksiä, jotka ratkovat globaaleja ongelmia. Ilmastonmuutokseen liittyvän yrittäjyyden lisäksi meillä on valtavan suuret mahdollisuudet mm. terveysteknologian, modernin ruuantuotannon, kvanttiteknologian, uusien materiaalien ja peliteollisuuden aloilla. Suomeen perustetaan vuosittain keskimäärin 16 syväteknologia-alan yritystä ja niiden liiketoiminnan skaalaaminen kestää keskimäärin 5-15 vuotta. Tällaisten yritysten kykyyn kasvaa Suomessa tarvitaan lisää vauhtia muun muassa myöhemmän vaiheen pääomasijoitusten tarjontaa lisäämällä. Tässä 29
30 tarvitaan myös julkisen vallan vetoapua etenkin, jos kyseessä on suuren kokoluokan sijoitus teknologiaan, jonka tuotot nähdään vasta pidemmän aikavälin kuluessa. Suomesta pitää tehdä näiden yritysten perustusmaa ja koti. Näin maailmassa pian syntyvästä arvosta iso osa päätyisi nimenomaan Suomeen ja suomalaisten hyväksi talouskasvun välityksellä. Uusiin kasvualoihin satsaaminen varmistaa samalla hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden. Suomessa on jo nyt vahva globaali pelialan keskittymä ja ekosysteemi, joka on tuonut maahan osaajia ja kasvua. Samaan ekosysteemiajatteluun tulee tähdätä myös muiden alojen osalta. Menestys ruokkii menestystä. Jotta tavoitteet saavutetaan, meidän on erityisesti huolehdittava osaajien entistä sujuvammasta saamisesta Suomeen, sekä entistä vahvemmasta ja kohdennetummasta T&K-panoksista. Vuonna 2030 • Suomi on maailman houkuttelevin paikka perustaa startup-yritys ja erityistalousalueet houkuttelevat startup-yrityksiä ulkomailta. Suomi houkuttelee globaalisti osaajia ja työperäinen maahanmuutto ja siihen liittyvät prosessit toimivat. • Startupit muodostavat Suomen kolmannen suuren viennin talouden kivijalan metsä- ja metalliteollisuuden rinnalle. •
Suomessa on kehittynyt pelialan rinnalle useita muita globaaleja eri kasvualojen ekosysteemejä, vähintään kolme kappaletta. Vaalikauden tavoitteet 2023-2027 tärkeiden investointien vauhdittamiseen esimerkiksi infran tai testilaitosten rakentamiseen. Ϥ Suomeen työhön tuleville erityisosaajille on toimiva 2 viikon palvelulupaus. Tämä pitää sisällään tunnistautumisen, työluvan, pankkitilin avaamisen Suomessa sekä sosiaaliturvatunnuksen. Toimiva infrastuktuuri, tiet, rautatiet, lentokentät ja vesireitit sekä uudet kunnianhimoiset hankkeet, kuten Pohjois-Atlantin rata, tarvitsevat uudenlaista ajattelua hankkeiden suunnitteluun ja rahoitukseen. Perustetaan valtion infrayhtiö, joka yhdessä yksityisen rahan kanssa käynnistää ja toteuttaa hankkeita nopeasti ja kustannustehokkaasti. Ϥ Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on tarpeeksi englanninkielisiä koulupaikkoja ja ne ovat saatavilla välittömästi perheille, jotka tulevat maahan erityisosaajan statuksella. Vuonna 2030 •
Valtionyhtiöt on jaettu strategisiin ja ei-strategisiin. Strategiset valtionyhtiöt on valjastettu tukemaan siirtymää vähähiiliseen talouteen ja uuden korkeamman jalostusasteen työn ja osaamisen syntymiseen Suomeen. • Strategisia infrastruktuuri-investointeja on vauhditettu valtion infrayhtiön avulla. Ϥ Suomessa lisäämme teknisen alan koulutuksen aloituspaikkoja sekä tuomme koodauksen oppiaineena alaluokille.
Strateginen talouspolitiikka ja valtionyhtiöt Strategiset valtionyhtiöt, kuten Fortum, on valjastettava vihreän teollistamisen moottoreiksi. Valtion on entistä selvemmin jaettava yhtiöomaisuutensa strategisiin ja ei-strategisiin sijoituksiin. Jos valtion ja muiden osakkeenomistajien intressit ovat ristiriidassa keskenään, ei strategisen valtionyhtiön paikka välttämättä ole pörssissä. Valtion on ohjattava strategisia yhtiöitä omistajan keinoin ja hallitustyöskentelyn kautta tavoitteena aktiivinen osallistuminen vihreän teollistamisen hankkeisiin ja omavaraisuuden turvaamiseen Suomessa. Valtion ei-strategisista sijoituksista, jotka ovat erityisesti Solidiumin salkussa, voidaan tarvittaessa luopua. Yhtiöiden myyntituloja ei tule käyttää valtion juokseviin menoihin, vaan niitä voidaan käyttää vihreän teollistamisen kannalta
Vaalikauden tavoitteet 2023-2027 Ϥ Strategisten valtionyhtiöiden omistajaohjausta vahvistetaan. Tarvittaessa ne voidaan vetää pois pörssistä. Ei-strategisten valtionyhtiöiden osakkeita voidaan myydä vaiheittain ja myyntituloja kanavoida vihreän teollistamisen hankkeisiin. Ϥ Valtion infrayhtiön perustamista selvitetään ja valmistellaan. Yhtiön avulla voitaisiin hakea mahdollisuuksia tehokkaammin hyödyntää EU:n, Euroopan investointipankin, eläkeyhtiöiden ja yksityisen sektorin osallistumista välttämättömiin liikenneinvestointeihin. Ϥ Julkista rahaa kanavoidaan uusiin kasvurahastoihin, jotka parantavat oman pääoman ehtoisen rahoituksen saata- vuutta korkean riskin kohteisiin, kuten vetytalouteen. Ϥ Vahvistetaan kotimaista omistajuutta kasvattamalla kotimaisia pääomasijoituksia ja osakesäästäjien määrää kehittämällä osakesäästötiliä. Ϥ Potkua sukupolven- ja omistajanvaihdoksiin: nostetaan Finnveran omistajanvaihdoslainojen enimmäismäärää. Ϥ Henkilötunnuksen lisäksi jokaiselle suomalaiselle luodaan yrittäjätunnus yritystoiminnan kynnyksen alentamiseksi. 31
32 Strateginen tavoite 4: Suomi kasvaa kaikkien alueiden vahvuuksia hyödyntäen Keskusta haluaa keskittämisen sijaan väljemmän, hajautetun Suomen. Maassamme on varmistettava edellytykset jokaisen alueen menestykselle niiden omien vahvuuksien pohjalta. Perinteisesti koetaan, että Suomen talouskasvu syntyy suurimmissa kaupunkikeskuksissa. Finanssikriisin jälkeen vuosina 2008-2019 BKT:lla mitattu kasvu on kuitenkin ollut suurinta Lapissa, Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Keski-Pohjanmaalla. Myös työn tuottavuus on kehittynyt saman suuntaisesti. Samalla Helsingin metropolialue kilpailee muiden pääkaupunkiseutujen kuten Tukholman ja Kööpenhaminan kanssa. Tilastot kertovat, etteivät suurimpiin kaupunkeihin muuttaneet ole työllistyneet halutusti ja että uudet työpaikat ovat syntyneet matalamman tuottavuuden aloilla. Työnteon murros on nopeasti myös muuttamassa työntekoa niin, että perinteisen työnteon rinnalle on nousemassa etätyö ja monipaikkainen työ. Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy
2020-luvulle tultaessa on monilla aloilla paheneva työvoimapula. Keskustan visiossa Suomeen syntyy uusia hankkeita strategisille aloille, kuten akkuklusteriin ja vetytalouteen, jotka tulevat tarvitsemaan paljon uusia osaajia ympäri Suomen. Parhaista osaajista käydään myös globaalia kilpailua. On välttämätöntä huolehtia työvoiman ja työn liikkuvuudesta niin alueellisesti kuin eri alojen välillä. Kannusteet muuttaa etenkin harvaan asutuille alueille ovat olleet vähäisiä. Keskusta esittää kunnianhimoista strategista ohjelmaa, jolla kaikkien Suomen alueiden vahvuudet saadaan maksimaaliseen käyttöön. Vuonna 2030 • Suomessa on useita toimivia erityistalousalueita, jotka luovat hyvinvointia koko Suomeen. • Suomi on monipaikkainen yhteiskunta, jossa on mahdollista tehdä joustavasti etätyötä ja olla kahden eri kunnan asukas. Vaalikauden tavoitteet 2023-2027 Ϥ Vahvistamme Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kilpailukykyä kansainvälisessä metropolialueiden kilpailussa. Ϥ Suomeen on hallituskauden aikana luotu erityistalousalueet, jotka luovat kasvua kunkin alueen vahvuuksia hyödyntäen.
Ϥ Toteutetaan Norjan mallin mukainen opintolainojen hyvitys, vähintään 10% vuodessa, mikäli henkilö työskentelee valmistumisensa jälkeen harvaan asutuissa seutukunnissa. Ϥ Valituilla erityistalousalueilla työnantajat saavat esimerkiksi alennetut sosiaaliturvamaksut, poistojen vapaan käyttöönoton, ohituskaistan luvituksille, työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisen sekä TKI:hin ja osaamiseen panostamista. Ϥ Erityistalousalueille tulee kansainvälisten esimerkkien mukaisesti kannuste yritystoiminnalle seuraavaksi 10 vuodeksi, kuten alennus elinkeinoverotuksesta, joka tarkoittaa yrityksille alennusta yhtiöverosta ja henkilöyrittäjille (esimerkiksi toiminimi) alennusta tuloverosta. Ϥ Muiden kuin teollisuuden sähköveroluokassa olevien yritysten sähköverotus porrastetaan alueittain siten, että erityistalousalueilla verotus on matalampi. Ϥ Vaalikauden aikana on valmisteltu lainsäädäntö kaksoiskuntalaisuudesta. Ϥ Osana erityistalousaluehanketta tehdään aktiivista vienninedistämistä. . 33