Parempi vaihtoehto Uusi suunta Suomelle Keskustan vaihtoehto Orpon hallituksen politiikalle Marraskuu 2025 2
Sisältö 1. Alkusanat 5 2. Tavalliset ihmiset etusijalle 6 Veronalennukset ja vähennykset Veronalennusten painottaminen keskituloisten työnverotukseen 3. Töitä suomalaisille - tuplataan talouskasvu 11 Uudistetaan yritysten verotusta kasvua tukevaksi Rakentaminen nopeasti käyntiin koko Suomessa Ikääntyneiden veroporkkana ja maksuja keventävät sosiaaliturvauudistukset Yritysten rahoitus kuntoon Tuottavuusloikka - tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta kasvun kannattelijaksi Ihmisten ja yritysten arjen sujuvoittaminen Ripeästä luvituksesta Suomen kilpailuvaltti Inhimillinen pääoma reippaalle kasvu-uralle Työllisyyspalveluihin lisärahoitusta ja työnteko kannattavaksi Kasvualoille tarvitaan tiekartat Alueiden elinkeinoelämän erityispiirteet on huomioitava Muita kasvutoimenpiteitä 4. Pelastetaan palvelut 20 Sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon 5. Vaihtoehdon rahoittaminen 21 3
Alkusanat Parempi vaihtoehto Hyvä lukija, Suomi on vakavassa paikassa. Yhä useammalla ihmisellä on vaikeuksia pärjätä arjessaan. Talous ei kasva, työttömyys pahenee ja velkaantuminen jatkuu. Samaan aikaan terveysasemia, sairaaloita ja muita lähipalveluja ajetaan alas kautta maan. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Suomi ei nouse vain leikkaamalla ja veroja korottamalla. Oikeiston ja vasemmiston politiikalle on parempi vaihtoehto. On aika laittaa tavalliset, työtä tekevät suomalaiset etusijalle. Siksi Keskusta alentaisi keskituloisten verotusta tuntuvasti, jotta rahat riittäisivät paremmin. Näin myös talouteen saataisiin osaltaan vauhtia. Ihmisille pitää saada töitä. Talouden kasvu tulee vähintään kaksinkertaistaa. Työpaikat syntyvät ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin eri puolilla Suomea. Siksi Keskusta parantaisi niiden toimintaedellytyksiä. Talouden kasvu ja työpaikat ovat tärkein ratkaisu myös velkaantumisen kuriin saamiseen sekä huolenpitoon isänmaan turvallisuudesta. Maailma on niin arvaamaton, että Suomen puolustusta pitää edelleen vahvistaa. Ihmisten hoitoon pääsyä pitää helpottaa ja pelastaa lähipalvelut neuvoloista hoivakoteihin. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee turvata tasa-arvoisesti koko maassa. Siksi Keskusta mahdollistaisi omalääkärin jokaiselle suomalaiselle ja antaisi hyvinvointialueille paremmin aikaa saada taloutensa tasapainoon. Suunnanmuutos tarkoittaa myös uutta johtajuutta.
Vastakkainasettelun sijaan tarvitaan sopimista ja yhteistyötä. Talouteen pitää palauttaa luottamus ja luoda koteihin ja työpaikoille koko Suomeen toivoa. Asiat voivat tulevaisuudessa olla paremmin. Rakennetaan yhdessä uusi suunta Suomelle! Antti Kaikkonen Keskustan puheenjohtaja Antti Kurvinen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 5
Tavalliset ihmiset etusijalle Suomi nousee, kun laitamme tavalliset, työtä tekevät suomalaiset etusijalle. Näin rahat riittävät arjessa paremmin. Samalla maamme talouteen saadaan vauhtia. Toteutamme keskituloisille, lapsiperheille ja kotitalousvähennykseen lähes 1,1 miljardin euron veroalen hallituksen esitykseen verrattuna ostovoiman tukemiseksi. Kokonaisuudella lasketaan keskituloisten verotusta lähemmäs Ruotsin tasoa. Veroero Ruotsiin on suurimmillaan 55 000 euroa vuodessa tienaavilla, jotka maksavat Suomessa 6,6 prosenttiyksikköä korkeampaa veroa vuonna 2025. Pienituloiset maksavat Suomessa puolestaan selvästi Ruotsia kevyempää veroa. Keskustan kokonaisuus pitää sisällään seuraavat ratkaisut: 1. Kevennetään keskituloisten 30 000–75 000 euroa vuodessa (2 400 euroa/kk - 6 000 euroa/kk) ansaitsevien verotusta uudella lisätyötulovähennyksellä. Kevennykseen kohdistetaan 500 miljoonaa euroa. 2.
Lisäksi siirretään keskituloisten veronalennukseen sitä liikkumatilaa, joka syntyy hallitusta selvästi pienemmästä kevennyksestä verotaulukkoon suurituloisille. Hyvätuloisten veroasteikkoa kevennetään hieman. Nykyistä vuonna 2025 voimassa olevaa yli 88 200 euroa ansaitsevien asteikkoa laskettaisiin 2 prosenttiyksikköä 39,75 prosenttiin ja yli 150 000 euroa tienaavien asteikkoa samoin 2 prosenttiyksikköä 42,25 prosenttiin. Hallitus poistaa verotaulukosta kokonaan nämä kaksi ylintä porrasta. Keskustan vaihtoehdossa on erikseen esitetty keinot paremmin ansaitsevien verotuksen helpottamiseksi uudistamalla sosiaaliturvaa. Ylimääräisen työtulovähennyksen myötä keskituloisten palkansaajan nettotulot kasvavat 480 eurolla vuodessa hallituksen esitykseen verrattuna. 3. Kotitalousvähennykseen palautetaan vuonna 2024 voimassa olevat ehdot ja lisäksi tuplataan yksinasuvien ja yksinhuoltajien vähennysoikeuden enimmäismäärät (-175 milj. euroa).
Keskustan esityksessä kotitalousvähennys on kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä 60 prosenttia yritykseltä ostettaessa ja vähennyksen enimmäismäärä 3 500 euroa. Remonttityöstä vähennys on vastaavasti 40 prosenttia ja enimmäismäärä 2 250 euroa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa. Yksinasuville ja yksinhuoltajille enimmäismäärä kaksinkertaistetaan. Maksetusta palkasta ja sivukuluista palautetaan vastaavasti vuonna 2024 voimassa olleet korvaukset. Hallituksen leikkauksen jälkeen kotitalousvähennyksen korvausprosentti on 35 prosenttia, enimmäismäärä 1 600 euroa ja vähennyksen omavastuu 150 euroa. Kotitalousvähennystä hyödyntää noin puoli miljoonaa suomalaista vuosittain. 6
4. Ei kiristetä etätyön verotusta, vaan säilytetään työhuonevähennys myös palkkatuloista (-57 milj. euroa). Muutos vaikuttaisi noin 360 000 verovelvolliseen. Tällä hetkellä työhuonevähennyksen määrät ovat huoneen käytön määrästä riippuen 960 euroa, 480 euroa ja 240 euroa. Verovuoden 2026 työhuonevähennys vahvistetaan vuoden 2025 lopussa. Keskusta jatkaisi työhuonevähennyskäytäntöä. Veroasteen mediaanimuutoksen arvioidaan keskimäärin olevan noin 0,2 prosenttiyksikköä, ja mediaani veron keskimääräinen muutos noin 158 euroa vuodessa. 5. Ei kiristetä tavallisten työntekijöiden verotusta, vaan säilytetään työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeus ennallaan. (-171 milj. euroa + yritykset 20 milj. euroa = -191 milj. euroa)
Työntekijäjärjestöjen osalta muutos vaikuttaisi noin 1,98 miljoonan verovelvollisen verotukseen. Muutoksen piirissä olevien osalta käytettävissä oleva tulo kasvaisi keskimäärin 91 eurolla naisilla ja 93 eurolla miehillä hallituksen esitykseen verrattuna Esimerkiksi henkilö, jonka vuosittainen jäsenmaksu on 300 euroa, on voinut aiemmin vähentää maksun verotuksessa marginaaliveroprosentin (esimerkiksi 47 prosenttia) mukaan. Tämä on tarkoittanut verotuksen keventymistä noin 141 eurolla. Työnantajien osalta esimerkiksi yhteisö, jonka vuosittainen jäsenmaksu on ollut 1 000 euroa, on voinut vähentää maksun verotuksessa yhteisöveroprosentin (20 prosenttia) mukaisesti. Yrityksen saama verohyöty on tällöin ollut 200 euroa. 6. Ei kiristetä liikkumisen ja työnteon verotusta, vaan säilytetään polkupyörien vähennysoikeus ennallaan (-50 milj. euroa).
Siirtymäkauden aikana verotulojen arvioidaan lisääntyvän vuonna 2026 yhteensä 15 miljoonalla eurolla hallituksen esityksessä. Työsuhdepolkupyöräetu otettiin käyttöön vuonna 2021 ja työsuhdepolkupyörien käyttö on lisääntynyt selvästi veroedun käyttöönoton jälkeen. Noin 115 000 henkilön arvioidaan saavan työsuhdepolkupyöriin liittyvää verotukea vuonna 2026. Polkupyöräedussa on pääsääntöisesti hyödynnetty verohuojennus kokonaisuudessaan, eli noin 100 euroa kuukaudessa työntekijää kohden. Työsuhdepolkupyörän verovapauden poistuessa verotus kiristyisi työntekijän marginaaliveroprosentin verran edun suuruudesta. Jos veroetu on ollut täysimääräinen eli 1 200 euroa vuodessa ja marginaaliveroprosentti ilman palkansaajamaksuja olisi esimerkiksi 40 prosenttia, kiristyisi henkilön verotus 480 euroa vuodessa. 7. Perhepaketti: vanhempainvapaat osittain verovapaiksi (-100 milj. euroa), opintotuen huoltajakorotus jokaisesta lapsesta (-10 milj. euroa), korotettu opintolainahyvitys perheille (-5 milj. euroa). Yhteensä lähemmäs 1,1 miljardin euron lisäys työtä tekevälle keskituloisille, kotitalousvähennykseen ja lapsiperheille hallituksen esitykseen verrattuna. 7
Veronalennusten painottaminen keskituloisten työnverotukseen Suomen talouskasvua on jarruttanut kuluvana vuonna EU:n komission mukaan etenkin kotitalouksien heikko luottamus. Tämä on tapahtunut tilanteessa, jossa keskituloinen palkansaaja on maksanut vuonna 2025 tuloistaan ja kulutuksestaan enemmän veroa kuin kertaakaan viimeisten kymmenen vuoden aikana, kuten Elinkeinoelämän valtuuskunnan Verokoneen laskelmista käy ilmi. Taustalla ovat muun muassa hallituksen päättämät rajut korotukset arvonlisäverotukseen. Keskusta kiinnittää huomion tämän vuoksi keskituloisiin, joiden kohdalla veroero Ruotsiin on erittäin suuri. Veronalennuksia on syytä painottaa keskituloisille. Taulukko 3. Palkansaajien veroprosentit Suomessa ja Ruotsissa 2025. Lähde: Veronmaksajien Keskusliitto. 9
Tästä lähtötilanteesta huolimatta veroaste Suomessa kevenee ensi vuonna kuitenkin lähinnä vain suurituloisilla. Asia selviää Veronmaksajain Keskusliiton taulukosta, jossa esitetty hallituksen ansiotuloveromuutosten ja suurtyöttömyydestä johtuvan työttömyysvakuutusmaksun korotuksen yhteisvaikutus. Veronmaksajien Keskusliiton taulukossa ei kuitenkaan ole huomioitu sitä, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden poisto ja kaavamaisen työhuonevähennyksen poisto heikentävät tilannetta monilla palkansaajista. Osalla palkansaajista kokonaisuus kääntyy jopa verotusta kiristäväksi, kun myös vähennysten karsimiset otetaan huomioon. Taulukko 4. Arvioita palkansaajien veroprosentin muutoksesta 2025-2026 Orpon hallituksen toimilla ja huomioiden työttömyysvakuutusmaksun korotuksen. Lähde: Veronmaksajien keskusliitto.
Alla olevassa kuviossa on esitetty Keskustan esittämän uuden keskituloisten työtulovähennyksen ja ansiotuloverotaulukon muutosten sekä sosiaaliturvakertymää koskevien uudistusten vaikutus nettotuloihin suhteessa hallituksen esitykseen. Näiden muutosten lisäksi Keskustan vaihtoehdossa ansiotulojen verotusta keventää mm. työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja, työhuonetta ja polkupyöriä koskevan vähennysoikeuden säilyttäminen. Taulukko 5. Keskustan ylimääräisen työtulovähennyksen, verotaulukkomuutosten sekä sosiaaliturvamaksujen muutosten vaikutukset eri tulotasoilla suhteessa hallituksen esitykseen. 10
Töitä suomalaisille — tuplataan talouskasvu Suomi nousee, kun saamme ihmisille töitä. Siksi Keskustan tavoite on vähintään kaksinkertaistaa talouden kasvu ennustetusta siten, että kasvu olisi vähintään 2 prosenttiyksikköä vuodessa. Työpaikat syntyvät ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kautta Suomen. Niiden toimintaedellytyksiä pitää parantaa. Keskusta varaa kasvutoimenpiteiden ja palveluiden pelastamisen rahoittamiseen yhteensä noin 1,5 miljardia euroa. Tästä talouskasvun tuplaamiseen tähtääviin toimiin kohdistuu noin 1,4 miljardia euroa ja loput suomalaisten lähi– ja peruspalveluiden pelastamiseen ja budjetin pieniin täsmäkohdennuksiin. Toimenpiteitä toteutetaan vuosien 2026–2027 aikana tämän raamin puitteissa. Yhden prosenttiyksikön nousu työllisyydessä vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä 0,4 prosenttiyksiköllä. 11
Uudistetaan yritysten verotusta kasvua tukevaksi 1. Toteutetaan yhteisöverotuksen uudistus. • Lasketaan yhteisövero 15 prosenttiin. • Osinkoja maksettaessa veroa kuitenkin täydennetään siten, että uudistus on kokonaisuudessaan lähtötilanteeseen nähden suunnilleen verotuottoneutraali. Yhteisöveron täydennys voisi olla tällöin noin 10 prosenttiyksikköä siltä osin, kun voittovaroja jaetaan omistajille. Uudistuksen myötä verotus kevenisi tuntuvasti silloin, kun tulos jätetään yritykseen kasvun, TKI:n, investointien ja työllisyyden tueksi. 2. Yrittäjävähennys korotetaan 5 prosentista 7 prosenttiin, jotta myös muut kuin osakeyhtiömuotoiset yritykset huomioidaan (-54 milj. euroa). 3. Lasketaan puhtaan siirtymän verohyvityksen alaraja 1 miljoonan euron investointeihin hallituksen käyttämästä 50 miljoonasta eurosta, jotta myös pienten ja keskisuurten yritysten on mahdollista hyödyntää tätä. Rakentaminen nopeasti käyntiin koko Suomessa 4. Rakennusalan vivuttaminen kasvuun valtion 570 miljoonan euron paketilla. •
Toteutetaan asuntopolitiikan voimakas uudistus lopettamalla vuokraasuntojen rakentamisen valtiontakaukset. Lopetetaan myös niiden vuotuiset korkotukivaltuudet. Jatkossa korkotukea myönnetään vain erityisryhmärakentamiseen (opiskelijat, vammaiset, ikäihmiset) ja asuntotuotannon merkittävimmät panokset suunnataan omistusasumiseen. Tällä tavoin annetaan ihmisille mahdollisuus asumisen haaveiden toteuttamiseen ja saadaan käyntiin merkittävä pientalorakentaminen ja kotitalouksien talletukset liikkeelle. Valtion kannusteet suunnataan omakotitalojen tai pientaloasuntojen rakentamiseen ja peruskorjauksiin. Tämä toteutetaan rakentamalla yhdessä pankkien kanssa malli, jossa valtiontakauksella mahdollistetaan oman kodin rakentaminen tai ostaminen. Jo budjetoitujen valtiontakausten lisäksi kohdennetaan tappiovarauksina 50 miljoonaa euroa, jolla saadaan vivutettua vähintään 1 miljardin euron rakentaminen. • Otetaan taloyhtiöille käyttöön 10 % korjausavustus (vrt. finanssikriisin malli). 100 milj. euroa valtiolta + 900 milj. euroa yksityistä rahaa = 1000 milj. euroa rakentamiseen • Käynnistetään homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten korjausohjelma.
100 milj. euroa valtiolta + 400 milj. euroa kunnilta yms. = 500 milj. euroa rakentamiseen • Toteutetaan perusväylänpidon, siltojen, raiteiden, kävely- ja pyöräteiden sekä yksityisteiden korjausohjelma. 200 milj. euroa valtiolta + 100 milj. euroa muualta = 300 milj. euroa rakentamiseen 12
• Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmien toteuttamiseen valtiolta 100 miljoonaa euroa. • Vahvistetaan nettiyhteyksien toimivuutta koko maassa sekä tehdään junien nettiyhteyksistä toimivia. 20 milj. euroa valtiolta + 80 milj. euroa yksityistä rahaa = 100 milj. euroa • Uudistetaan taloyhtiöiden perusparannuslainan takauksen ehdot, jotta sillä voidaan tarkoituksensa mukaisesti taata muuttotappioalueilla asuntoosakeyhtiöiden peruskorjausremontteja. Tähän oleva budjettivaltuus on budjetissa joka vuosi olemassa, mutta sitä ei käytetä toimimattoman lainsäädännön vuoksi. • Kokonaisuus rahoitetaan perumalla valtionrahoitus Turun tunnin junalta ja Vantaan ratikalta, koska ne ovat liian kalliita hankkeita suhteessa hyötyihinsä. Eri puolille Suomea yhteensä 3 miljardilla eurolla rakentamista = noin 30 000 henkilötyövuotta. 5. Varainsiirtoveron tilapäinen alentaminen kiinteistöjen ja asunto-osakeyhtiöiden kaupoissa, 6 kuukautta vero 0 % (n. 200 miljoonaa euroa, kertaluonteinen). 6.
Suhdannetoimenpiteenä kymmenen vuoden korkotukilainoituksella eli niin sanotulla välimallilla aloitettiin finanssikriisin aikaan yhteensä 7 400 uuden vuokra-asunnon rakentaminen. Uudistetaan tämä ratkaisu rakentamisen nopeaksi elvyttämiseksi. Välimallin vuokra-asuntoja ryhtyivät rakentamaan muun muassa työeläke- ja vakuutusyhtiöt, jotka eivät investoi perinteiseen ARA-tuotantoon. Lisäksi välimalli edisti asuntoihin sijoittavien kiinteistörahastojen perustamista ja laajentumista. Malli antoi mahdollisuuden rakentaa valtion tuella vuokra-asuntoja ilman vuokraan ja asukasvalintaa liittyviä rajoituksia. Jos ARA-välimallin avulla saataisiin vuosina 2009-2010 tapaan 7 400 asuntoa liikkeelle, tämän vaikutus julkisen talouteen voisi olla noin 500-600 miljoonaa euroa veroina ja veronkaltaisina tuloina, kun arvioidaan, että 45 m2 keskikoolla rakentuisi 330 000 asuinneliötä. Tämän mittaluokan rakentamisinvestointi olisi noin 1,3 miljardia euroa. Siitä veroina ja muina maksuina palautuisi julkiselle sektorille 40–46 prosenttia. Rakentamisen ollessa 1,3 miljardia euroa, tuotto on noin 13 000 henkilötyövuoden verran työpaikkoja rakennusalalle. Hallitus ei ole huomioinut, mikä vaikutus julkiseen velkaantumiseen on ollut sillä, että rakennusala on vajonnut lamaan.
Tavoiteltu yhteisvaikutus rakennusalan toimenpiteillä on yhteensä 4,3 miljardia euroa rakentamiseen ja 43 000 henkilötyövuotta. 13
Ikääntyneiden veroporkkana ja maksuja keventävät sosiaaliturvauudistukset 7. 8. Tuntuva veronalennus eläkeiän täyttäneille työuran jatkamiseksi ja veroale myös eläkkeeltä töitä tekeville. • Alimman eläkeiän täyttäneille annetaan 20 % työtuloista verovapaasti, jos henkilö jatkaa työelämässä, eikä siirry vielä eläkkeelle. Esimerkki: Jos eläkeiän täyttäneen veronalaiset kokonaisansiotulot olisivat esimerkiksi 50 000 euroa vuodessa, niin hän saisi 10 000 euron ikävähennyksen, jolloin verotus tapahtuisi 40 000 euron mukaisesti. Verotus kevenisi nykyisestä 15 057 eurosta 10 218 euroon, jolloin käteen jäävät tulot kasvaisivat lähes 5000 eurolla vuodessa. • Kannustetaan myös eläkkeelle siirtyneitä työskentelemään antamalla 5 % työtuloista verovapaasti. Hyvätuloisten progressiota kevennetään uudistamalla sosiaaliturvaa ja pienellä taulukkotarkistuksella. • Kevennetään hieman myös hyvätuloisten veroasteikkoa kohdistamalla kahden prosenttiyksikön alennus nykyisen verotaulukon kahteen ylimpään portaaseen. Selkeästi pienempi kevennys kuin mitä hallitus tekee.
Yli 88 200 euroa ansaitsevien asteikkoa laskettaisiin 2 prosenttiyksikköä 39,75 prosenttiin ja yli 150 000 euroa tienaavien asteikkoa samoin 2 prosenttiyksikköä 42,25 prosenttiin. (Hallitus poistaa kaksi ylintä porrasta kokonaan ja ylin porras on jatkossa 52 100 euroa (37,5 %). • Progression keventämiseksi asetetaan maksukatto työttömyysturvan ja sairauspäivärahojen vakuutusmaksuille sekä porrastetaan eläkevakuutusmaksuja. Samalla lisätään hyvätuloisten ihmisten omaa vastuuta sosiaaliturvastaan. Uudistuksen myötä yli 4000 euron kuukausituloista ei perittäisi enää 0,87 prosentin sairausvakuutuksen päivärahamaksua eikä 0,89 prosentin työttömyysvakuutusmaksua. Tämän myötä yli 4000 euron tulojen verotus keventyisi 1,76 prosenttiyksikköä. Vastaavasti puolestaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja sairauspäivärahaa ei kertyisi yli 4000 euron ansiotuloista. Uudistus rahoittaa osin itsensä siten, että uudistus keventää veroja ja maksuja 295 miljoonalla eurolla ja vähentää päivärahoja 140 miljoonalla eurolla, jolloin nettovaikutus on -155 miljoonaa euroa. Valtion tuloveroa uudistus kuitenkin kasvattaa 115 miljoonalla eurolla ja kuntien 20 miljoonalla eurolla.
Lisäksi palkansaajien Tyel-maksua perittäisiin kevennettynä yli 50 000 euron vuositulojen jälkeen siten, että maksutaso olisi 83,3, % täydestä maksutasosta, jolloin maksutaso tippuisi 7,3 prosentista 6,08 prosenttiin eli 1,22 prosenttiyksikköä. Yli 100 000 euron tuloista maksutaso laskisi edelleen 66,7 prosenttiin täydestä maksutasosta. Tämän myötä maksutaso laskisi 4,87 prosenttiin eli 2,43 prosenttiyksiköllä. Vastaavasti puolestaan eläkekertymää muutettaisiin niin, että 50 000 euron vuosituloihin saakka eläkettä kertyy nykyiseen tapaan 1,5 % vuodessa vuosiansioista, tulovälillä 50 001–100 000 euroa 1,25 % ja yli 100 000 euron ylittävistä tuloista kertymä olisi 1 %. Porrastus nostaa verotuloja 145 miljoonalla eurolla, koska verotettava tulo kasvaa, mutta kun maksettujen eläkemaksujen määrä vähenee 315 miljoonalla eurolla, toimenpide kokonaisuudessaan heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa 170 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasossa. 14
Koska maksu madaltuu heti vuonna 2028, mutta eläkemenot pienenevät oleellisesti vasta 2040luvun loppupuolella, jää TyEL-varojen määrä vuoteen 2050 mennessä 6,9 prosenttia pienemmäksi suhteessa palkkasummaan kuin nykylakilaskelmassa. Pitkällä aikavälillä muutos vähentää eläkemenoja enemmän kuin maksutuloa, mikä mahdollistaa sen, että TyEL-maksua ei tarvitse nostaa niin voimakkaasti kuin nykylakilaskelmassa. Pitkällä aikavälillä TyELmaksu jää 1,2 prosenttiyksikköä nykylakilaskelmaa matalammaksi. Nämä kaksi sosiaaliturvareformia ovat yhteisvaikutukseltaan merkittävä kevennys suurituloisimpien marginaaliveroihin lisäten kuitenkin samalla ihmisten omaa vastuuta sosiaaliturvasta: Yhteensä yli 50 000 euron tuloista (4000 euroa / kk) palkansaajan maksutaso laskisi 1,76 + 1,22 prosenttiyksikköä eli yhteensä 2,98 prosenttiyksikköä. Yli 100 000 euron tuloista maksutaso laskisi jo 4,19 prosenttiyksiköllä. Yritysten rahoitus kuntoon 9. Valjastetaan eläkevarallisuus kiihdyttämään Suomen kasvua kanavoimalla pääomaa kasvuyrityksiin. •
Ohjataan seuraavan 10 vuoden aikana eläkeyhtiöiden sijoitusvarallisuudesta 4 % suomalaisten startup- ja kasvuyritysten rahoittamiseen siten, että toiminta on tuottavaa niin eläkerahastojen kuin Suomen kasvunäkymienkin kannalta. Yhteensä tämä mahdollistaa sijoitusvarallisuuden nykytasolla yli 10 miljardin euron rahoitusohjelman (1 miljardi euroa / vuosi). 10. Perintö- ja lahjaveroon 10 vuoden aito maksuaika. Hallitus on antanut korollista maksuaikaa ainoastaan perintöverotukseen, mutta ei sukupolvenvaihdosten kannalta oleelliselle lahjaverotukselle. Keskusta käyttäisi korkona pelkkää valtion viitekorko ja veron voisi maksaa vuotuisissa 1/10 tasaerissä kymmenen vuoden aikana. 11. Lisätään Finnveran tappiovarauksia, jotta se voi lisätä riskinottoaan rahoituksen antamisessa. Kasvatetaan Finnveran enimmäistakauksien prosenttimäärää ja otetaan käyttöön 100 %:n lainatuote Finnveralle. 12. Käydään läpi pankkien sääntely-ympäristö tarkastellen, onko siinä jotain kansallisia rajoitteita yritysrahoituksen saatavuudelle ja hinnalle. 13.
Vahvistetaan pääomamarkkinoiden toimivuutta Suomessa. Toteutetaan yleishyödyllisten yhteisöjen ky-muotoisten pääomarahastojen veroneutraalisuus muuhun sijoittamiseen verrattuna. 14. Suomalaisten pitkäjänteisen vaurastumisen kiihdyttämiseksi toteutetaan sijoitustili, jollainen avataan jokaiselle syntyvälle lapselle ja jonne valtio kanavoi alkupääoman. Laajennetaan samalla nykyinen osakesäästötili sijoitussäästötiliksi sisällyttämällä valikoimaan mm. listaamattomat osakkeet, ETF:t ja sijoitusrahastot. 15
Tuottavuusloikka - tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta kasvun kannattelijaksi 15. 16. Perustetaan alueelliset kasvutehtaat, jotka kokoavat osaajat yhteen vauhdittamaan innovaatioita, koulutusta ja kestävää talouskasvua. Kasvutehtaat ovat uusi toimintatapa, joka kokoaa olemassa olevia organisaatioita ja osaamista yhteen. Vahvistetaan samalla elinvoimakeskusten roolia pienten ja keskisuurten yritysten kasvun mahdollistamisessa. • Tarjoavat alustan paikallisten yritysten TKI-toimintaan ja toimisivat yhteistyöfoorumeina, joissa alueen koulutus, tutkimus ja elinkeinoelämä yhdessä suunnittelevat rahoitettavia kokonaisuuksia. • Tuodaan starttirahoitus osaksi korkeakouluyhteisöjen toimintaa. Tekoälyn hyödyntämisohjelma yrityksille ja startup– yritysten huomioiminen. Tehdään tuottavuusloikka tekemällä Suomesta tekoälyn hyödyntämisen ja soveltamisen suurmaa. Tavoitteena on näyttää muulle maailmalle mallia tekoälyn eettisessä hyödyntämisessä. • Varmistetaan, että T&K-verovähennys ja T&K-tuet tukevat hyvin tekoälyn käyttöönottoa ja hyödyntämistä yrityksissä. •
Varmistetaan, että myös startup- ja kasvuyritykset voivat hyödyntää TKIvähennystä, kun yritys on voimakkaan kasvun vuoksi vielä tappiollinen. 17. TKI-ketju kuntoon ja myös pienten ja keskisuurten yritykset huomioivaksi. Kiinnitetään erityistä huomioita myös pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoiminnan rahoitukseen tutkimuksen ja tuotekehityksen ohessa sekä siihen, että myös pk-yritykset voivat ponnistaa maakunnista maailmalle. Toimeenpannaan määrätietoisesti TKI-Satsausten lisäämisiä. Lisätään tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi 20 miljoonaa euroa innovaatiotoimintaan, jotta kehitystyön tuloksia saadaan kaupallistamalla konkretisoitua kasvuksi. 18. Suunnataan T&K-rahoituksesta nykyistä merkittävämpi osa pienille ja keskisuurille yrityksille. 19. T&K-satsauksia suunnataan murrosteknologioiden soveltamiseen eri aloille, kuten vety, uusiutuvat energialähteet ja kiertotalous, kvantti, bioteknologia, tekoälyn hyödyntäminen ja avaruus. Varataan rahoitusta demojen ja pilottien tukemiseen. 20. Hyödynnetään julkisia hankintoja osana innovatiivista kasvupolitiikkaa. 21.
Kohdistetaan kustannustehokkaasti tutkimuksen ja kehityksen avulla T&K-rahoitusta suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmien ratkaisemiseen hyvinvointialueilla ja varmistetaan ratkaisujen käyttöönotto ympäri Suomen. 22. Varmistetaan, että Business Finlandilla on käytössä Innovaatioseteli ja Group Explorer – rahoituspalvelujen kaltaisia etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattuja mahdollisuuksia käynnistää innovaatiotoimintaa TKI-toiminnan rahoituksen puitteissa. Ihmisten ja yritysten arjen sujuvoittaminen 23. Sujuvoitetaan ihmisten ja yritysten arkea helpottavaa sääntelyä kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtiolla. Asetetaan tavoitteet palveluille, mutta annetaan suuri toimintavapaus niihin pääsemiselle. 16
23. Yksi sisään – kaksi ulos -periaate käyttöön yritysten sääntelyssä. Sääntelyn määrää ja vaikutuksia on kyettävä vähentämään. 24. Käynnistetään yrityselämää koskevan lainsäädännön perkaaminen siten, että kahden vaalikauden aikana puretaan Suomen lainsäädännöstä EU:n minimitason ylittävät lisävaatimukset. Suomen sääntely-ympäristö ei voi sisämarkkinoilla poiketa muusta Euroopasta merkittävällä tavalla. Ripeästä luvituksesta Suomen kilpailuvaltti 26. Otetaan tavoitteeksi, että Suomessa on Euroopan nopein luvitus – takuuajat yrityksille ja toimiva yhden luukun palvelumalli. 27. Otetaan käyttöön kynnysraha valituksille, jollei valituksen tekijä ole suoraan asianosainen. Inhimillinen pääoma reippaalle kasvu-uralle 28. Tehdään puolueiden välinen vastaava parlamentaarinen sopimus kuin mitä TKIsatsausten osalta on tehty. 29. Lisäpanostuksia nuorten ikäluokkien koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. 30. Koulutusinvestointien rahoittamiseksi voidaan myös osin luopua valtion muusta kuin strategisesta omaisuudesta, kun sille arvioidaan saatavan koulutuksen kautta parempaa tuottoa pitkällä aikavälillä. 31.
Vahvistetaan peruskouluissa perustaitojen opiskelua sekä nostetaan luonnontieteen ja matematiikan osaamistasoa. Toimeenpannaan LUMA-strategia 2030 toimenpiteitä. Toteutetaan yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutustasoilla mm. ottamalla mukaan yrittäjyyskummit koulun toimintaan. 32. Valmistellaan lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle välittömästi uudenlainen kannustin aikuisopiskeluun. Arvioidaan osaamistilin käyttöönottoa jatkuvan oppimisen edistämiseksi, jolloin kertyvän pääoman avulla voisi hankkia koulutusta (50 milj. euroa). 33. Vahvistetaan yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta kaikilla oppiasteilla. Näin lisätään suomalaisen yhteiskunnan yrittäjämyönteisyyttä sekä tuetaan yrittäjyyttä uravaihtoehtona. 34. Otetaan käyttöön maahanmuuton pisteytysmalli varmistamaan, että maahanmuutto on julkista taloutta vahvistavaa. Maahanmuuttajien tulee työllistyä yhtä hyvin, samanlaisiin tehtäviin ja samanlaisella palkalla kuin kotimaankielisten. 35.
Ulkomaisille erityisosaajille ja heidän perheilleen tulee tarjota ja varmistaa kahden viikon palvelulupaus siitä hetkestä, kun hakija jättää hakemuksensa järjestelmään. Lupaus sisältää tunnistautumisen, työluvan saamisen ja kaikki muut käytännön toimet. 36. Rakennetaan Suomeen tuleville opiskelijoille kannustimet jäädä opintojen jälkeen Suomeen työskentelemään. 17
Työllisyyspalveluihin lisärahoitusta ja työnteko kannattavaksi 37. Vastaantulo kunnille työttömyysturvan ja nuorten toimeentulotuen sakkomaksuihin, koska työttömyys johtuu valtakunnallisesta tilanteesta (100 milj. euroa). • Osoitetaan lisärahoitusta kunnille, jotta kunnat voivat kohdistaa rahoitusta omalla alueellaan työllisyyden vahvistamiseen, muun muassa yritysten yhteishankintakoulutukseen, oppisopimuskoulutuksiin, starttirahoihin ja palkkatukeen. Paikallisesti tiedetään parhaiten, mikä toimii. 38. Otetaan työttömyysturvan suojaosa käyttöön uudistettuna siten, että työnteko on aina kannattavaa (50 milj. euroa). 39. Työnantajamaksujen keventäminen pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien palkkaamiseksi. (Vähentää maksukertymää nyt, mutta parantaa tilannetta pidemmällä aikavälillä, koska ehkäisee rakenteellista työttömyyttä.) Kasvualoille tarvitaan tiekartat 40.
Tehdään parlamentaarisesti kasvualojen pitkän tähtäimen tiekartat, jotta kasvualojen ekosysteemien toimijat voivat luottaa julkiseen taustatukeen ja yli vaalikausien ulottuvaan tahtotilaan alojen vauhdittamiseksi. Yrityskehittämistä on vaivannut vaalikausittain vaihtuva ohjelmatyö ja samalla jo toimivaksi havaittujen yhteisöjen hajoaminen sekä työn valuminen hukkaan. 41. Laaditaan kunnianhimoinen matkailualan kasvustrategia. Tavoitteeksi asetettava matkustustaseen saaminen tasapainoon 2030 mennessä, jolloin matkailusta tulisi tuloja Suomeen saman verran kuin mitä suomalaiset vievät matkailueuroja maailmalle. Suomen matkustustaseen alijäämä oli lähes 1,9 miljardia euroa vuonna 2024 ja alijäämä kasvoi edellisvuodesta. Mahdollistetaan halukkaille kunnille pienen yökohtaisen matkailumaksun tai -veron käyttöönotto matkailun tarvitseman infran kehittämiseksi. (Varataan 5 miljoonaa euroa matkailualan edistämiseen.) 42.
Vahvistetaan elintarvikealan vientiedellytyksiä. Tällä hetkellä panostukset vientiin ovat sekä euromääräisesti että toimenpiteiden osalta liian vaatimattomia. Keskusta edellyttää hallitusohjelman mukaista rahoitusta vientiponnisteluihin sekä vaatii vientitoiminnan uudelleenorganisointia ja tehostamista. Paremman sisäisen koordinoinnin lisäksi maamme lähetystöt ja konsulaatit ulkomailla pitää valjastaa vientitoimiin, kuten on menestyksekkäästi toimittu esimerkiksi Irlannissa ja Tanskassa. (Varataan 5 miljoonaa euroa elintarvikeviennin edistämiseen.) 43. Käynnistetään puurakentamisen ja erityisesti hirsirakentamisen kasvuohjelma, koska näin saadaan kasvavaa vientiteollisuutta Suomeen. Rakennusalan vähäpäästöisyyden tavoittelussa edetään kuitenkin teknologianeutraalisuutta tavoitellen. Mahdollistamalla 10 000 hirsitalon lisärakentaminen Suomeen voisi julkinen talous saada jopa 2 miljardin euron verotuoton. 44. Toteutetaan luovien alojen tiekarttaa ja vaikutetaan EU:ssa järkevään sääntelyyn, jotta myös pienet eurooppalaiset yritykset pärjäävät markkinoilla kilpailussa isoja monikansallisia yrityksiä vastaan. 18
Alueiden elinkeinoelämän erityispiirteet on huomioitava 45. Otetaan käyttöön itäisen Suomen erityistalousalue. Keskusta esittää kymmenen vuoden erityistalousaluekokeilua itäiseen Suomeen, koska alue kärsii Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista. • Erityisalueen työkaluja olisivat esimerkiksi määräaikainen vapautus investoivalle yritykselle yhteisöverosta, opintolainojen hyvitys, muuttoavustus osaavan työvoiman houkuttelemiseksi, alueellisesti kevennetty sähköverotus, sosiaaliturvamaksujen huojentaminen, luvitusten ohituskaista sekä TKI:n ja koulutuspaikkojen lisäpanostusten painottaminen aivan erityisesti itäiseen Suomeen. 46. Itäisen Suomen vaikutusten arviointi. Keskusta tarkastelisi myös jokaista eri hallinnonalojen päätöstä, jotta ne eivät heikennä yhdessä tai erikseen itäisen Suomen asemaa suhteessa muuhun Suomeen. 47.
Tavoitteeksi aluetalousmalli. Itäisen Suomen erityistalousalue on pilotti, jolla valinnanvapautta ja vastuuta annetaan vastuuta lähemmäs alueen ihmisiä ja yrityksiä. Jatkossa talousalueet voivat itse paikallisesti sopia ja räätälöidä elinvoimaansa vahvistavia ratkaisuja. TE-palveluiden siirto pois valtiolta on askel kohti elinvoimaisten talousalueiden ajattelua. Tavoitteena on aluetalousmalli esimerkiksi Sveitsin itsehallinnollisten maakuntien mallia mukaillen siten, että alueilla on mahdollisuus esimerkiksi omanalaiseensa yritysverotuksen kokonaisuuteen. 48. Otetaan käyttöön seutukuntakohtaiset kasvusopimukset korvaamaan ainoastaan muutamien kaupunkiseutujen kanssa tehtävät MAL-sopimukset. Silloin valtio osallistuisi tasapuolisemmin koko Suomen kehittämiseen. 49. Toteutetaan alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu. (6 milj. euroa) 50. Keskusta ei hyväksy leikkausta alueelliseen kuljetustukeen, koska tämä vaikeuttaisi pitkien etäisyyksien maassa vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä kasvattamalla kuljetuskustannuksia (1,6 milj. euroa). 51. Biokaasutuotantoa vauhditettava ja varmistettava, että sähköverkot mahdollistavat hajautetun uusiutuvan energiantuotannon koko maassa.
Muita kasvutoimenpiteitä 52. Ultrapikamuoti ja halpatavarakrääsä verolle. Selvitetään pikamuodille (Ranskan malli) ja Kiinan halpatavaratuonnille ympäristöveroa (ns. krääsävero tai Temu-vero) ja vastaavasti kevennetään uudelleenkäytettävien tuotteiden verotusta, kuten vaatteiden ja kenkien korjauspalveluiden sekä käytettyjen tuotteiden arvonlisäveroa. Lisäksi rajoitetaan ultrapikamuotiyritysten, kuten Sheinin ja Temun, mainontaa. Tavoitteena on suojella suomalaista vaateteollisuutta ja edistää vastuullisempia kulutusvalintoja. Nämä toimenpiteillä pyritään rajoittamaan pikamuodin haitallisia vaikutuksia ympäristölle ja kotimaan taloudelle. 53. Kiinnitetään erityistä huomioita ja tukitoimenpiteitä lapsiperheellisiin yrittäjiin ja yrittäjyyden aloittamiseen pienten lasten kanssa. 54. Varmistetaan julkisen hallinnon sinänsä perusteltujen säästöjen toimeenpanossa, ettei niiden vuoksi aiheudu millään sektorilla viivästyksiä tai muuta haittaa yritysten toimintaan. 55. Uudistetaan yrittäjien eläkejärjestelmää paremmin toimivammaksi ja joustavammaksi heti 19
Pelastetaan palvelut Hallituksen politiikan vuoksi terveysasemia, sairaaloita ja muita lähipalveluja ajetaan kautta Suomen alas. Sosiaali- ja terveyspalvelut pitää turvata tasa-arvoisesti koko maassa. Ihmisten pitää päästä hoitoon nykyistä nopeammin. Sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon 1. Parlamentaarinen yhteistyö käyntiin suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien hyvinvointialueiden toimintaedellytysten turvaamiseksi. 2. Tasa-arvoinen hoito ja hoiva varmistettava koko Suomessa. Annetaan tämän osana lisäaikaa kaikille alueille talouden tasapainottamiseen. 3. Omalääkäri jokaiselle. 4. Ikäihmisten palvelut kuntoon, seniorineuvolat käyttöön koko Suomessa. 5. Lastensuojelun kokonaisuudistus ”Imatran mallilla”. Investoidaan kaikkien lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluihin, kuten kotiapuun. 6. Vähennetään sairauksien ylidiagnosointia käynnistämällä sairauksien kriteerien arviointityö. Tavoitteena on hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen tähtäävä valtakunnallinen toimintaohjelma. 7.
Vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuutta teknologiaa hyödyntämällä ja vapautetaan resursseja ihmisten kohtaamiseen ja peruspalveluihin. Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuutta onnistuttaisiin parantamaan 0,5 prosenttiyksiköllä vuosittain, vahvistuisi julkisen talouden kestävyys 1 prosenttiyksiköllä. 8. Luovutaan yksityislääkäreiden Kela-korvauksiin tehdyistä lisäyksistä ja käytetään lisäsatsaukset sen sijaan omalääkärijärjestelmän käyttöönottoon koko maassa. Kela-korvausten perusrahoitus kohdistetaan suunterveyteen, naistentauteihin ja hedelmöityshoitoihin. 9. Siirretään Kela-kyytien rahoitus alueille osaoptimoinnin välttämiseksi. 10. Vammaispalvelulain muutoksen ja hoitajamitoituksessa teknologian hyödyntämisen vuoksi ei hallituksen tapaan vähennetä alueilta ensi vuonna 55 miljoonaa euroa. 11. Turvataan kattava apteekkiverkosto (30 milj. euroa). 12. Levitetään tutkitusti tehokkaaksi todettu terapiat etulinjaan -toimintamalli jokaiselle hyvinvointialueelle, jotta mahdollisimman moni mielenterveysongelmista kärsivä saisi Suomessa heti hoitoa.
Budjettivastalauseen täsmätoimenpiteiden rahoittamiseen varataan 80 miljoonaa euroa (mm. sisävesien suojeluun Pelastusopistolle, toimeentulotuen säästöjen pienentämiseen, järjestösäästöjen puolittamiseen, kertausharjoituksiin, maanpuolustus- ja veteraanijärjestöille ja puolustusvoimien henkilöstön lisäämiseen, II asteen lukukausimaksujen käyttämättä ottamiseen, iltapäivätoiminnan maksujen korottamatta jättämiseen, pienten koulujen lisään). 20
Vaihtoehdon rahoittaminen • Ei toteuteta yhteisöveron alennusta (830 milj. euroa) • Perutaan Turun tunnin juna ja Vantaan ratikka (570 milj. euroa, kertaluonteinen uudelleenkohdennus, joka käytetään rakennusalan kasvupakettiin) • Yleinen asumistuki kaipaa kokonaisuudistamista (240 milj. euroa) • Otetaan käyttöön krääsävero tai pienten tuontipakettien käsittelymaksu (150 milj. euroa) • Työmarkkinajärjestöjen ja suurten yleishyödyllisten toimijoiden sijoitustuottojen osittainen verollepano (100 milj. euroa) • Liikenteen tasapuolisempi verotus ja ulkomaisten rekkojen tienkäyttömaksu (115 milj. euroa) • Alkoholiveron lisäkorotus sisältäen olutveron alennuksen perumisen (100 milj. euroa) • Tupakkaveron lisäkorotus (100 milj. euroa) • Harmaan talouden torjunta (100 milj. euroa) • Hallinnon lisäsäästöt (keskusvirastoja painottaen) (100 milj. euroa) • Työkyvyttömyyden ikäsidonnaisten erityissääntöjen poistaminen (80 milj. euroa) • Keinomakeutettujen virvoitusjuomien (pl. vedet) ja energiajuominen verotuksen korotus (25 milj. euroa) • Romutuspalkkion toteuttamatta jättäminen (20 milj. euroa) • Turvapaikanhakijoiden majoituskustannuksista säästäminen (20 milj. euroa)
Yhteensä n. 2,6 miljardia euroa 21