1 Työtä, turvaa ja tulevaisuususkoa - kohti kokonaiskestävää yhteiskuntaa Keskustan ilmasto-, energia- ja ympäristöpoliittisia linjauksia
2 Keskustan politiikkalinjaukset 2025-2027 Elokuu 2026 Sisältö Keskusta tiivistää ja priorisoi politiikkalinjauksistaan eduskuntavaaliohjelmansa tavoitteet. Ne sovitetaan talouden raameihin. Elokuu 2026 2 1. Johdanto............................................................................................ 4 2. Kestävää kulutusta, ei kertakäyttöä - kohtuullisuus takaisin kunniaan..............................................6 3. Energiaomavaraisuutta ja -turvallisuutta koko Suomeen. ..............................................8 4. Toimintakykyinen Suomi ilman fossiilitaloutta.................................................................... 10 5. Vihreästä siirtymästä kestävää kasvua, työtä ja hyvinvointia................................12 6. Luonto hyvinvoinnin perustana ja voimavarana...............................................................................13 7. Ylisukupolvisuus edellyttää luontokadon pysäyttämistä. .....................................................15 8. Maailman paras pohjavesi ja vesistöt kansallisaarteenamme..........................................16 Kannen kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy
Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy 3
1. Johdanto Keskusta haluaa rakentaa yhteiskuntaa, jossa kohtuullisuus, turvallisuus sekä luonnon kestävän käytön ja kantokyvyn turvaaminen muodostavat hyvinvoinnin perustan. Menestystä tulisi mitata sillä, miten hyvin voimme ja elämme sopusoinnussa luonnon, toistemme ja tulevien sukupolvien kanssa, ei kulutuksen määrällä. On aika murtaa ylikulutuksen, fossiilitalouden ja luontokadon trilemma reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla. Tämä edellyttää, että valitut politiikkatoimet ovat yleisesti hyväksyttyjä. Yhtä tärkeää on ymmärtää, että toimettomuus ei ole reilua, eikä vastuullista. Planetaariset rajat eivät kestä nykyistä tapaamme kuluttaa ja siksi suunnan on muututtava. Tarvitsemme muutosta kohti kestävämpää elämäntapaa ja ylikulutuksen kulttuurista irtaantumista. Keskusta haluaa kiinnittää hiilijalanjäljen rinnalla huomiota myös hiilikädenjälkeen, eli ratkaisujen hakemiseen ja myönteisten ilmastovaikutusten lisäämiseen, sekä luontojalanjälkeen, joka kuvaa asian tai toiminnan kokonaisvaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Keskusta pitää kiinni kansallisesta vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, tunnistaen samalla, että sen saavuttamiseen liittyy epävarmuuksia. Keskusta korostaa päästövähennysten roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja edellyttää yhteismitallista nielujen mittausta ja laskentaa koko Euroopassa. Tavoitetta kohti on kuljettava huomioiden tasapainoisesti kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistuminen edellyttää yhteisiä ponnisteluja maailman suurten päästölähteiden pienentämiseksi. Keskusta korostaa vahvan ilmastodiplomatian merkitystä. Kansainvälisen ilmastodiplomatian lisäksi meidän tulee vaikuttaa EU:ssa vahvan, erilaiset puhtaat ratkaisut ja jäsenmaiden olosuhteet tunnistavan ilmastopolitiikan puolesta.
5 Hallittu siirtymä puhtaaseen energiaan, bio- ja kiertotalouteen sekä älykkäisiin ratkaisuihin on välttämätön ja kiireellinen. Kestävämpään yhteiskuntaan siirtymiseen liittyy suuria taloudellisia mahdollisuuksia. Suomen tulee ottaa entistä aktiivisempi ote vähäpäästöisten ja päästöttömien ratkaisujen kehittäjänä yhteistyössä yritysten kanssa. Sodat, kriisit ja geopoliittiset jännitteet ovat osoittaneet, ettei fossiilitalouteen nojaava yhteiskunta ole kestävä tai riskitön turvallisuudenkaan näkökulmasta. Myös tästä syystä energiaturvallisuus on otettava tosissaan. Tarvitsemme energiaomavaraisuutta sekä riippuvuuksien purkamista fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden tuottajamaista kriisinkestävän yhteiskunnan turvaamiseksi. Tässä kaikessa onnistuaksemme politiikan ja ohjauskeinojen kehittämisen on oltava ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. Politiikan tempoilevuuden aiheuttamaa epävarmuutta pitää pyrkiä vähentämään, jotta toimien jatkuvuus voidaan taata. Kestävällä ja oikeudenmukaisella ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikalla pidämme huolta myös riittävästä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja varautumisesta, joka ulottuu yhteiskunnan ja elämän eri osa-alueille.
6 2. Kestävää kulutusta, ei kertakäyttöä - kohtuullisuus takaisin kunniaan Keskusta haastaa ylikulutuskulttuurin ja rakentaa kohtuutalouden yhteiskuntaa, jossa kiertotalous, viisas materiaalien käyttö ja tavaroiden korjaaminen tukevat sekä luonnon kantokykyä että ihmisten hyvinvointia. Tarvitsemme kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joilla vähennetään luonnonvarojen ylikulutusta ja siirrytään kohti kohtuutaloutta. Tämä edellyttää sekä kulutustottumusten muuttumista että tuotantotapojen uudistamista. Ultrapikamuoti ja kertakäyttötuotteet kuormittavat ympäristöä ja heikentävät materiaalien kiertoa, minkä vuoksi sääntelyä ja ohjauskeinoja on vahvistettava. Samalla on luotava kannusteita kiertotalouden ratkaisuille, jotka pidentävät tuotteiden käyttöikää ja vähentävät jätteen syntyä. Keskusta on sitoutunut yritysvastuun, vastuullisuuden ja niihin liittyvän raportoinnin edistämiseen maailmanlaajuisesti. Suomella on kierto-, bio- ja vihreässä taloudessa paljon potentiaalia, joka pitää saada hyödynnettyä.
Keskustan ratkaisuja: • Säännellään ultrapikamuotia ja niin sanottua halpatavara- ja krääsätuontia ottamalla käyttöön haittavero tai -maksu sekä markkinointia rajoittamalla. Varmistetaan, että Suomeen tuotavien käyttötavaroiden tulee täyttää EU:n asettamat laatukriteerit. • Vahvistetaan investointiympäristöä, jotta kiertotalousinvestoinnit suuntautuvat Suomeen. • Kevennetään uudelleenkäytettävien tuotteiden verotusta, kuten vaatteiden ja kenkien korjaus-, vuokraus- ja kierrätyspalveluiden arvonlisäveroa. • Vauhditetaan yritysten ja yhteisöjen kiertotalousratkaisuja ja jakamistaloutta käynnistämällä elinkeinoalakohtaisia ohjelmia sekä edistämällä teollisen mittakaavan kiertotaloutta ja liiketoimintaa. Edistetään kierrättämistä ja lahjoittamista romuttamisen ja hävittämisen sijaan.
• Edistetään EU:ssa lainsäädäntöä, jolla parannetaan laitteiden ja koneiden käyttöikää ja korjattavuutta. • Kehitetään EU-tason sääntelyä, joka vähentää fossiiliperäisen muovin käyttöä ja korvaa sitä kestävästi tuotetuilla biopohjaisilla materiaaleilla. • Otetaan elinkaariajattelu pakolliseksi julkisiin hankintoihin - suositaan korjattavuutta, varaosia ja kierrätettäviä materiaaleja. • Edistetään resurssi- ja materiaalitehokasta sekä -viisasta rakentamista, kierrätysraaka-aineiden käyttöä sekä toimivaa jätteiden ja sivuvirtojen sisämarkkinaa kiertotalouden vauhdittamiseksi. • Käynnistetään puurakentamisen ja erityisesti hirsirakentamisen kasvuohjelma.
Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy 7
8 3. Energiaomavaraisuutta ja -turvallisuutta koko Suomeen Osa Euroopan Unionin jäsenmaista on yhä erittäin riippuvaisia fossiilisesta energiasta, jota tuodaan EU:n ulkopuolelta. Muihin EU-maihin verrattuna Suomen vahvuutena on lähes hiilidioksidivapaa sähköjärjestelmä ja kohtuullinen sähkön hinta. Tämä on Suomelle merkittävä kilpailuvaltti investointien, kasvun ja työn houkuttelemiseksi Tilanteemme on eurooppalaisessa mittakaavassa hyvä, mutta tehtävää riittää vielä. Keskustan tavoitteena on Suomen energiaomavaraisuus, joka vahvistaa huoltovarmuutta ja riippumattomuutta. Kotimaiseen uusiutuvaan ja puhtaaseen energiaan perustuva energiajärjestelmä vahvistaa alueiden taloutta ja koko Suomen turvallisuutta. Hajautettu energiajärjestelmä ja sähköistymisen edellytyksistä huolehtiminen parantavat huoltovarmuutta sekä tukevat kasvua ympäri Suomen. Energiaomavaraisuus ei kuitenkaan tarkoita maamme sulkeutuneisuutta, vaan käsittää myös toimivan yhteisen markkinan ja riittävät siirtoyhteydet. Kuva: Adobe Stock
9 Keskustan ratkaisuja: • Perustetaan parlamentaarinen työryhmä muodostamaan yhteistä näkemystä ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisistä kysymyksistä. • Edistetään monipuolista uusiutuvien ja puhtaiden energialähteiden palettia. • Varmistetaan huoltovarmuutta vahvistavien kotimaisten polttoaineiden kuten metsähakkeen ja turpeen saatavuus. • Vahvistetaan energiataloudeltaan hajautettua yhteiskuntaa, tuetaan paikallisia ilmastotekoja ja alan yrittäjyyttä koko Suomessa. • Huolehditaan siitä, että EU hyväksyy ilmasto- ja energiaratkaisuissaan sekä kestävien metsäpohjaisten että muiden kestävien biojakeiden energiakäytön. • Pidetään kiinni siitä, ettei bioenergian verotusta laajenneta. • Vahvistetaan sähköverkkoa ja varmistetaan sen kapasiteetti koko maassa, jotta uusiutuva energia ja teolliset investoinnit saadaan kytkettyä verkkoon.
• Ohjataan energian tuotantoa ja kulutusta lähelle toisiaan niin Suomen kuin EU:n sisällä. • Edistetään asuinaluekohtaisia energiayhteisöjä, aurinkokyliä sekä maatilojen omia ja yhteisiä tuotantolaitoksia. • Varmistetaan energianeuvonnan saatavuus koko Suomessa, energiatehokkuuden ja energiasäästön edistämiseksi. • Varmistetaan luvituksen laatu, sujuvuus, yhtenäisyys ja ennakoitavuus. • Etsitään ratkaisu tuulivoiman mahdollistamiseksi myös itäisessä Suomessa neuvotellen yhdessä Puolustusvoimien kanssa. Hyödynnetään ratkaisun toteutuksessa kansainvälistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden ja EU-itärajamaiden kanssa. • Hyödynnetään aurinkovoiman edistämisessä erityisesti joutomaita, entisiä turvetuotantomaita ja jo rakennettuja ympäristöjä. • Edistetään ydinenergian rakentamista myös lähelle kaupunkialueita sähkönja lämmöntuotannon turvaamiseksi. Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy • Vahvistetaan investointiympäristön ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä, jotta energiaomavaraisuuden vaatimille investoinneille on edellytyksiä.
10 4. Toimintakykyinen Suomi ilman fossiilitaloutta Keskusta rakentaa sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaista siirtymää pois fossiilienergiasta. Siirtymällä on jo kiire ja sitä pitää vauhdittaa. Energiamurros eli energiajärjestelmän vähäpäästöisyyden ja älykkyyden lisääminen onnistuu vain, jos markkinoilla vallitsee luottamus ja ennakoitavuus. Siksi sitoudumme markkinaehtoiseen energiapolitiikkaan ja teknologianeutraaliin siirtymään. Emme valitse voittajia, vaan luomme mahdollisuuksia erilaisille puhtaille ratkaisuille. Markkinat ja kustannustehokkaat ohjauskeinot, kuten päästökauppa, ovat keskeisiä välineitä, mutta niiden rinnalla tarvitaan oikeudenmukaisuutta ja kannustimia, jotka tukevat sekä yrityksiä että kotitalouksia.
Keskustan ratkaisuja: • Rakennetaan investointien edellyttämää luottamusta sitoutumalla energiamarkkinan markkinaehtoisuuteen. • Tehdään siirtymä teknologianeutraalisti: ei valita voittajaa, vaan luodaan mahdollisuuksia kaikille päästöjä vähentäville teknologioille, jolloin kansalaiset ja yritykset voivat valita itselleen sopivimman vaihtoehdon. • Varmistetaan voimalaitosveron kannustavuus ja oikeudenmukaisuus paikallisesta näkökulmasta. • Rakennetaan hiilimarkkinaa, jossa viljelijät, metsänomistajat ja muut maanomistajat voivat hyötyä nykyistä enemmän tekemistään ilmastotoimista. • Edistetään uusiutuvia bio- ja vetypolttoaineita sekä sähköä osana tulevaisuuden liikennettä. Esimerkiksi biometaanin käytöllä on raskaassa liikenteessä ja työkoneissa merkittävä potentiaali, jota tulee edistää. • Selvitetään synteettisten polttoaineiden roolia huoltovarmuuden parantamisessa.
• Jatketaan maltillista asteittaista jakeluvelvoitteen nostoa ja lisätään kustannustehokkaita ja joustavia tapoja velvoitteen täyttämiseen. Näin Suomen liikenteen riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenee, samalla kun kustannuspaine pysyy hallittuna. • Pidetään kiinni vapaaehtoisesta energiatehokkuussopimusjärjestelmästä, jolla on saatu erinomaisia tuloksia teollisuuden energiatehokkuuden parantamisessa, hyödyntäen sitä myös kulutusjoustojen kehittämisessä. • Edistetään älykästä kulutusjoustoa teollisuudessa ja kotitalouksissa sekä varmistetaan sähköjärjestelmän säätökyky joustavalla tuotannolla ja tehokkailla varastointiratkaisuilla. • Luodaan kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuksia hyötyä energiamurroksesta pienempinä energialaskuina ja energian tuottajina. • Kannustetaan kotitalouksia energiaremontteihin ja älykkäisiin energiansäästöratkaisuihin kotitalousvähennyksellä ja energia-avustuksella. Huolehditaan rahoituksen saatavuudesta koko maassa.
• Huolehditaan sähkön siirto- ja jakelumaksujen kohtuullisuudesta. • Huolehditaan energiaverkkorakentamisen yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä. Edistetään osapuolten vuoropuhelua, varmistetaan omaisuudensuoja sekä parannetaan maanomistajien ja kiinteistönomistajien neuvotteluasemaa ja korvauksia. 11 Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy • Otetaan käyttöön kannustimia energiaköyhyyden torjumiseksi esimerkiksi sosiaalisen ilmastorahaston tukien suuntaamisella.
12 5. Vihreästä siirtymästä kestävää kasvua, työtä ja hyvinvointia Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamisesta ja innovaatioista sekä kestävistä investoinneista ja vahvasta viennistä. Tarvitsemme ennakoitavan ja vakaan toimintaympäristön, joka houkuttelee investointeja ja vauhdittaa siirtymää kohti vähäpäästöisyyttä. Teknologinen kehitys ja puhtaat ratkaisut eivät synny itsestään, vaan ne vaativat pitkäjänteistä tutkimusta, yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä sekä osaamista kaupallistaa ja skaalata uusia innovaatioita käytäntöön. Suomi voi olla puhtaan teknologian edelläkävijä. Tämä edellyttää sitä, että pidämme kiinni T&K-panostusten 4 % /bkt-tavoitteesta ja varmistamme rahoituksen ohjauksella riittävät panostukset myös innovaatiotoimintaan ja kaupallistamiseen sekä demonstraatiohankkeiden ja pilottien edistämiseen. Kannusteet tulee ulottaa nykyistä vahvemmin myös pk-yrityksille ja ammattikorkeakouluille. Koulutuksen ja osaamisen vahvistamisesta on huolehdittava kautta linjan. Samalla meidän tulee varmistaa, että siirtymä on sosiaalisesti oikeudenmukainen. Tavoitteena tulee olla myös siirtymän negatiivisten luonto- ja vesistövaikutusten ehkäisy.
Keskustan ratkaisuja: • Varmistetaan ennakoitava, vakaa ja kilpailukykyinen teollisuuden toimintaympäristö investointien houkuttelemiseksi. • Pidetään kiinni TKI-panostusten nousevasta urasta ja korkean tason tutkimuksesta teknologisen kehityksen vauhdittamiseksi. Edistetään yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä sekä ympäristö- ja energiainnovaatioiden kaupallistamista ja skaalaamista käytäntöön. • Vauhditetaan vähäpäästöisen teknologian kehittämistä ja kaupallistamista. Viedään aktiivisesti suomalaisten yritysten puhtaita ratkaisuja maailmalle hiilikädenjäljen kasvattamiseksi.
• Luodaan uudistettu aikuiskoulutustuki turvaamaan siirtymän vaatimaa osaamista. • Helpotetaan kansainvälisten osaajien työllistymistä ja kotoutumista. Huolehditaan myös huippuosaamisesta sekä huippuosaajien saamisesta ja pysymisestä Suomessa. • Edistetään vedyn tuotantoa ja jalostamista korkean jalostusasteen tuotteiksi. • Vauhditetaan bioperäisen hiilidioksidin talteenottoa, varastointia ja hyödyntämistä sekä niihin perustuvia investointeja teollisuudessa. Tämä luo työtä ja hyvinvointia valtakunnallisesti ja paikallisesti. • Puretaan biokaasun ja biometaanin tuotannon hallinnollisia ja taloudellisia esteitä. • Edistetään nano- ja bioteknologian käyttöä esimerkiksi vaatteiden ja rakennus• Vahvistetaan bio- ja vetytalouden ramateriaalien tuotannossa. kentumista infrahankkeilla, jotka tukevat sekä biotalouden että vetytalouden • Ulotetaan puhtaiden investointien kanmarkkinan kehittymistä. nusteet, kuten investointien verohyvitys myös pk-yrityksille. • Varmistetaan, että vihreän sähkön kulutuspotentiaalia jää muillekin kuin sähkönkulutuksessa joustamattomille datakeskuksille.
Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy 13 6. Luonto hyvinvoinnin perustana ja voimavarana Keskusta haluaa turvata luonnon monimuotoisuuden ja puhtaat elinympäristöt sekä kehittää ratkaisuja, jotka vahvistavat luontosuhdetta ja tukevat ihmisten hyvinvointia. Keskusta katsoo, että ihmisen luontoyhteys on jälleen nostettava kunniaan, osaksi jokapäiväistä elämäämme. Luonto kuuluu kaikille. Sen hyvinvointivaikutukset on tunnistettava ja turvattava koko Suomessa. Keskustan ratkaisuja: • Tunnistetaan metsien ja lähiluonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ja turvataan niiden saavutettavuus koko Suomessa. • Lisätään metsäluontoa kasvavien kaupunkikeskusten ja vähämetsäisten alueiden lähellä vapaaehtoisella suojelulla ja muilla hyväksyttävillä ja oikeudenmukaisilla tavoilla. • Turvataan jokaiselle lapselle leikkimiseen sopiva lähimetsä. • Panostetaan kaupunkiluonnon kehittämiseen ja viherrakentamisen lisäämiseen. Lisätään elonkirjoa edistäviä viheralueita myös tiiviissä kaupunkiympäristössä. Metsiä, niittyjä, nurmia ja perinteisiä puistoja voidaan täydentää viherkatoilla ja parvekepuutarhoilla.
• Kannustetaan lisäämään suojelun määrää julkisomisteisissa eli valtion, kuntien ja seurakuntien omistamissa metsissä, painottaen luontoarvoltaan arvokkaita kohteita. • Edistetään viher- ja latvuspeittävyyden lisäämistä taajamissa esimerkiksi viherkertoimen avulla. • Kehitetään päiväkotien ja koulujen pihoja: korvataan asfaltti ja muovirouhe elävällä ja biopohjaisella materiaalilla. • Käynnistetään valtakunnallinen pilottiohjelma lähiluontoratkaisuista varhaiskasvatukseen ja kouluihin. • Edistetään retkeilyä ja luonnossa liikkumista turvaamalla retkeilyalueiden ja kansallispuistojen perusrakenteiden toimivuus pitämällä retkeilyreitit, opasteet ja palvelut kunnossa.
Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy 14
7. Ylisukupolvisuus edellyttää luontokadon pysäyttämistä Keskustan keskeisiin arvoihin lukeutuu ylisukupolvisuus eli tavoite jättää maa tuleville sukupolville yhtä hyvässä, ellei paremmassa kunnossa, kuin itse olemme sen saaneet. Keskustan ympäristöpolitiikan tavoitteena on yhdistää suojelu, ennallistaminen ja luonnonhoito osaksi arkea ja taloutta. Omaisuuden suojaa tulee kunnioittaa ja yksityisiin omistuksiin kohdistuvien toimien pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisen suojelun rinnalle tuomme markkinamekanismeja, jotka kannustavat monimuotoisuuden lisäämiseen. Samalla kehitämme ratkaisuja, jotka tukevat kestävää maa- ja metsätaloutta sekä kaupunkiluontoa. Haluamme ylläpitää luonnon kestävää käyttöä, kasvatusta ja suojelua.
Keskustan ratkaisuja: • Jatketaan ja kehitetään HELMI-, METSO- ja NOUSU-ohjelmia. • Rakennetaan markkinamekanismeja, kuten luonnonarvomarkkinaa, joka kannustaa suojeluun, ennallistamiseen ja luonnonhoitoon. Vapaaehtoisten luontotoimien, kuten ekologisen kompensaation verotuskäytäntöjen, tulee olla kannustavia sekä hyvitysten tuottajalle, että ostajalle. • Parannetaan peltojen kasvipeitteisyyttä, edistetään vuoroviljelyä, hiiliviljelyä ja uudistavan viljelyn menetelmien käyttöä. • Edistetään luonnon monimuotoisuutta ja maisemanhoitoa turvaamalla olemassa olevien perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten säilyminen. Maatalousyrittäjiä kannustetaan turvaamalla maatalouden erityistukien taso ja jatkuvuus sekä keventämällä tukiin liittyvää byrokratiaa. • Käynnistetään ohjelma nurmialueiden niityttämiseksi yhteistyössä kuntien, kaupunkien ja yritysten kanssa niittyluonnon ja -lajiston turvaamiseksi.
• Lisätään pölyttäjille, perhosille ja linnuille sopivien elinympäristöjen määrää. • Kehitetään toimia haitallisista vieraslajeista eroon pääsemiseksi. • Edistetään monipuolista, metsien kasvupaikkaan perustuvaa ja metsänomistajan tavoitteiden mukaista metsien hoitoa. Kannustetaan luonnonhoitotoimien lisäykseen talousmetsissä. • Kannustetaan metsätaloutta sekametsien lisäämiseen monimuotoisuuden edistämiseksi ja metsätuhojen ehkäisemiseksi. • Edistetään hakkuisiin perustumatonta sekä aineetonta metsätaloutta ja metsien hyödyntämistä, kuten rihmastot, mikrobituotteet ja koirametsät. • Otetaan energiahankkeissa käyttöön ilmasto- ja luontohyötysuunnitelma, joka kannustaa tuottamaan paikallisia luontoparannuksia haittojen minimoimisen ohella. 15
16 8. Maailman paras pohjavesi ja vesistöt kansallisaarteenamme Vesistöt ovat osa kansallismaisemaamme ja pohjavedet ovat kansallisaarteemme. Puhdas juomavesi on arvokkaimpia luonnonvarojamme ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Vesistöt, pohjavedet ja rannikkoalueet ovat elintärkeitä sekä luonnon monimuotoisuudelle että ihmisten hyvinvoinnille. Ilmastonmuutos, maankäyttö ja kuormitus kuitenkin uhkaavat vesien tilaa ja siksi tarvitaan määrätietoisia toimia, jotka turvaavat vesivarojen kestävän käytön ja palauttavat heikentyneet ekosysteemit. Keskusta katsoo, että vesiensuojelu ei ole vain ympäristöteko vaan investointi tulevaisuuteen. Puhtaan, maaperäkerrosten hyvin suojaaman ja vähän käsittelyä vaativan pohjaveden arvo raakavetenä tulee yhä kasvamaan. Pohjavesiriippuvaiset ekosysteemit ovat keskeinen osa luonnon monimuotoisuutta. Myös Itämeren tilan parantaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Keskustan ratkaisuja: • Kehitetään turvemetsien vesienhallintaa vesistöjen hajakuormituksen vähentämiseksi. • Kunnostetaan virtavesiä ja puretaan turhia vaelluskalojen esteitä. • Lisätään kosteikkoja vesienhoidon ja lajiston tukemiseksi.
• Edistetään sinisen biotalouden hankkeita sekä tehokkaimpien puhdistusteknologioiden käyttöönottoa kunnallisissa jäteveden puhdistamoissa. • Jatketaan toimia Itämeren piste- ja hajakuormituksen vähentämiseksi. Jaetaan tietoa ja hyväksi havaittuja toimintatapoja myös maamme rajojen ulkopuolelle. • Luodaan kansallinen ohjelma kalastuksen roolista koulujen kerhotoiminnassa ja luontosuhteen edistäjänä. • Huolehditaan pohjavesien puhtaudesta ja hyödynnetään niitä vastuullisesti. Suomalainen vesihuolto on säilytettävä kansallisessa omistuksessa. • Panostetaan valuma-aluekohtaisiin, laajalla yhteistyöllä suunniteltaviin ja toteutettaviin vesistönsuojeluohjelmiin. • Edistetään pohjavesien ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien arvostuksen ja pohjavesitietämyksen lisäämistä. • Käynnistetään sisävesien kunnostamisohjelma, jossa vähennetään järvien, jokien ja pienvesien kuormitusta sekä rehevöitymistä. Lisätään vesistöjen kunnostusta hoitokalastuksen avulla. Vahvistetaan vesialueiden omistajien ja osakaskuntien taloudellista toimintakykyä toteuttaa vesistöjen ja kalakantojen hoitoa.
• Varmistetaan, että kaivostoiminnassa ja akkuteollisuudessa huomioidaan talouden ohella ympäristöllinen ja sosiaalinen kestävyys. Kiinnitetään erityistä huomiota kiertotalouden edistämiseen ja vesistöpäästöjen vähentämiseen. • Huolehditaan kemikaalien sääntelyn, valvonnan ja seurannan riittävyydestä teollisuudessa.
Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy 17