1 Suomalainen unelma todeksi Omistuskoti -takuu toteuttamaan suomalaisten asumistoiveet - Keskustan asuntopoliittinen linjaus
2 Keskustan politiikkalinjaukset 2025-2027 Lokakuu 2026 Keskusta tiivistää ja priorisoi politiikkalinjauksistaan eduskuntavaaliohjelmansa tavoitteet. Ne sovitetaan talouden raameihin. Suomalainen unelma todeksi
Omistuskotitakuu toteuttamaan suomalaisten asumistoiveet Asuntopolitiikka ja rakennusala ovat kriisissä. Asuntojen rakentaminen on supistunut ja alan työttömyys on korkealla. Valtion tukemista sekä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista on historiallista ylitarjontaa. Vuokranantajilla on talousvaikeuksia. Uudet omistusasunnot ovat tavallisten kuluttajien kukkarolle liian kalliita, kauppa ei käy. Asunto-osakeyhtiöiden peruskorjaamisen lainoitus jumittaa. Asuntomarkkinat jakautuvat kahtia. Varallisuuserot kasvavat ja nuoret putoavat pois asuntomarkkinoilta. Orpon hallitus ei ole tehnyt tilanteelle mitään. Valtion talous ei anna mahdollisuuksia eikä nykytilanteeseen sopivia keinoja rakennusalan elvytykseen. Vanhat elvytyskeinot eivät toimi tässä ajassa. Asuntopolitiikkaan tarvitaan radikaali käänne. Keskusta haluaa luoda uuden sosiaalisen omistusasumisen mallin niille pieni- ja keskituloisille suomalaisille, jotka nykyisellään ovat pakotettuja asumaan vuokralla. Suomalaisista 80 % haluaa omistaa oman kotinsa. Se on kuitenkin mahdollista yhä harvemmalle. Sosiaalinen nousu on pysähtynyt. Jos työssäkäyvä henkilö tai perhe pystyy maksamaan valtion tukeman vuokra-asunnon kulut, hän pystyy suoriutumaan suunnilleen samansuuruisista kuluista Keskustan esittämässä omistusasuntojen takauslainoitusasunnossa. Omistuskotitakuu toteutetaan ottamalla käyttöön uudistetussa muodossa aiemmin toimiviksi havaittuja keinoja kuitenkin siten, että valtion taloutta ei rasiteta. Otetaan mallia aiemmasta valtion omistusaravasta, jonka tuotanto- ja tarjontamallit
Kannen kuva: Adobe Stock otetaan uudelleen käyttöön osittaisella täytetakauslainalla. Kaikki lainat tulisivat yksityisistä rahoituslaitoksista. Toisin kuin ennen, valtio ei toimisi lainanantajana. Uudessa mallissa valtio ei maksaisi korkotukea, vaan kahden erilaisen, eri tavalla lyhenevän lainan avulla korvattaisiin joustavasti valtion rahallinen korkotuki. Valtion täytetakaamassa lainassa laina-aika pitenisi korkojen noustessa. Laina olisi siten tasalyhenteinen sen ottajalle. Mallissa ei tarvittaisi valtiolta rahaa lainkaan ja valtion takausvastuut yleisesti ottaen lähes puolittuisivat. Yhä useammat suomalaiset pääsisivät omistusasuntoon kiinni.
Omistuskotitakuun toteuttamisen keinot: 1. Kunnille ja yleishyödyllisille asuntoyhteisöille säädetään mahdollisuus rakennuttaa osittain valtion täytetakaamia asunto-osakeyhtiöitä, rivi- ja kerrostaloja, valtion tukeman asuntotuotannon kohtuullisella hintatasolla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla hintataso voisi olla tontin omistuksesta riippuen 1000 – 3000 euroa/m2 markkinaehtoista tuotantoa edullisempaa. MAL-sopimuksella ohjataan kuntia osoittamaan tontteja markkinahintoja edullisemmin omistuskotitonteiksi. 2. Lainoitus asunto-osakeyhtiöille tulisi pankeista, jolloin esimerkiksi 30–35 % lainasta olisi tavallista pankkilainaa parhaalla kiinnityksellä ja toinen pankin antama laina 50–55 % valtion täytetakaamaa, jolloin valtion takausmäärät asunnoille alenisivat lähes puoleen uudistuotannon nykytasosta. Tällöin asunnon hankinta olisi mahdollista heille, joilla ei ole riittävää omaa tai perheen varallisuutta lainan vakuudeksi. Asukkaiden omasäästöosuus olisi 10–15 %. Täytetaatun lainan kuukausierä sisältäen korot ja lyhennykset voisi olla aina sama ja korkojen muuttuessa laina-aika pitenisi tai lyhenisi. 3. Valtaosa suomalaisista haluaa asua omakoti- ja pientaloissa. Keskustan tavoitteena on lisätä merkittävästi omakoti- ja pientalojen rakentamista nykyisestä. Osana uudistusta myös asuntolainojen valtiontakausjärjestelmä on uudistettava siten, että se tukee pientalojen rakentamista ja hankintaa. Kun yhä useampi suomalainen siirtyy asumaan vuokra-asunnoista omistusasuntoon ja perheen varallisuus nousee, pystyy yhä useampi hankkimaan myöhemmin omakotitalon.
4. Säästösyistä nykyinen valtion vuokra-asumisen korkotuki ja avustukset ns. kohtuuhintaisten (ara-) vuokra-asuntojen rakentamiseen lopetettaisiin ja tuet suunnattaisiin tuettujen asuntojen peruskorjaamiseen ja vuokra-asuntojen rakentamiseen erityisryhmille (opiskelijat, seniorit ja vammaiset henkilöt). Malli korvaisi myös asumisoikeusasuntojen rakennuttamisen. Malli säästäisi nykyiseen verrattuna julkisia kuluja ja riskejä tuntuvasti. Käsityksemme mukaan valtion antamaa täytetakausvastuuta omistusasuntoihin ei luettaisi ns. EDP-velkaan toisin kuin nykyiset korkotukilaina-vastuut. 5. Asuntojen ostamiseen liittyisi tuloja varallisuusrajat ja uuden mallin suunnattaisiin tulorajoihin mahtuviin, työssäkäyviin suomalaisiin. Kohderyhmä olisi vuokra-asunnoissa asuvat. Näin vuokra-asuntoihin saataisiin kiertoa, eikä uusia valtiontaloudellisiakaan panostuksia vuokra-asumiseen tarvittaisi. Tarjonnan kasvaminen asukkaiden kierron kautta pitäisi vuokratasot kohtuullisina. 6. Asuntoihin liittyisi keinottelun välttämiseksi nykytilanteeseen sopivat käyttö- ja luovutusrajoitukset määräajaksi. Malli korvaisi monien suurien kaupunkien erilaiset kaavailut ns. välimallin asuntotuotannolle ja antaisi kunnille työkalun segregaation estämiseen monipuoliselle asuntotuotannolle. 7. Myös rakennusliikkeet voivat vanhan henkilökohtaisen aravan mukaisesti soveltaa samaa täytetakausmallia omille tonteille hyväksyttämällä hankkeidensa suunnitelmat ja kustannukset valtion asuntoviranomaisella Varkella. Malli antaisi rakennusliikkeille RS-tuotannon lisäksi toisen kanavan tuottaa asuntoja suoraan kuluttajille.
4 8. Mallin avulla julkinen hallinto vähenisi ja omistusasukkaat valvoisivat itse omistamiensa taloyhtiöiden toimintaa. Peruskorjaus näihin taloihin tapahtuisi aikanaan myös ilman valtion taloudellista panostusta tai hallintoa. Malli sopii nykytilanteeseen myös siksi, ettei se kilpaile markkinoilla minkään muun tarjonnan kanssa. Asuminen on nykyisin kallista, ja
Peruskorjaus Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausten rahoittaminen on ollut vaikeaa erityisesti kasvualueiden ulkopuolella. Pankit eivät myönnä siihen rahoitusta. EU on ensimmäistä kertaa osana koheesiopolitiikkaa edistämässä asumista tulevalla ohjelmakaudella. Suomella on EU:n tuella mahdollisuus soveltaa samaa lainoitusmallia ja tukea väestötappioalueiden tarkkaan valikoitujen asunto-osakeyhtiöiden peruskorjaamista. Osana tätä on asunto-osakeyhtiöiden konkurssimenettelyä selkiytettävä ja mahdollistettava yhtiöiden hallittu alasajo osakkaiden asema turvaten. Tavoitteena asuntomarkkinoiden sopeuttaminen pienemmälle väestölle ja laadukkaan asumisen mahdollistaminen kaikille suomalaisille. Suomessa on jo melkein 20 vuoden ajan ollut olemassa laki, jolla taloyhtiöiden perusparannuslainoille voidaan myöntää valtion takaus. Sitä ei huonoista ehdoista johtuen ole lainkaan käytetty. Uudistetaan perusparannuslainan takauksen ehdot, jotta sillä voidaan tarkoituksensa mukaisesti taata muuttotappioalueilla asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausremontteja.
kohtuuhintaisten omistusasuntojen tuotanto lakkautettiin yli 25 vuotta sitten. 9. Malli edistäisi samalla eri väestöryhmien mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista – mikä oli alkuperäinen asuntopolitiikan tavoite. Keskusta palauttaa tämän tavoitteen uudelleen kunniaan! Uusi korkojarru asuntovelallisten turvaksi Yksi asunnon ostamisen hidaste ja este on huoli korkeista koroista. Tälläkin hetkellä korkokehitykseen liittyy epävarmuuksia, joita moni asuntovelallinen tai oman kodin ostamista harkitseva seuraa huolestuneena. Keskusta esittää uudentyyppistä asuntolainojen korkovähennysmallia, ”korkojarrua”. Korkojarru olisi 50 %:n verovähennysoikeus asuntolainojen koroista, jos ne ylittävät 4 prosentin tason. Malli olisi valtiolle kohtuuhintainen toteuttaa, mutta korkojarru tulisi asuntovelallisille hyödynnettäväksi mahdollisissa korkeiden korkojen tilanteissa, joissa tarve tällaiselle vastaantulolle on suurin. Korkojarru lisäisi luottamusta siihen, että korkeamman korkotason ajoistakin selvitään. Näin se osaltaan rohkaisisi ja mahdollistaisi yhä useammalle unelman itse omistetusta kodista. Keskustan korkojarru olisi asuntovelallisen turva.
5 Faktoja asumisesta • Suomalaisista nuorista (18–29-vuotiaat) 59 % haaveilee omakotitalossa asumisesta tulevaisuudessa. • Erityisesti maaseudulla asuvilla nuorilla omakotitalo on ylivoimaisesti mieluisin vaihtoehto, mutta myös kaupunkilaisten keskuudessa haaveillaan eniten omakotitaloasumisesta. • 46 % nuorista haluaa mieluiten asua maaseutumaisessa ympäristössä. Lähde: Ympäristöministeriö, Nuorten asuminen 2025 : Kyselytutkimus • Valtaosa, 72 % suomalaisista haluaisi asua pientalossa. • Ihannekodin sijainnissa suomalaiset arvostavat alueen rauhallisuutta ja lähiluontoa. Lähde: Suomen Asuntomessujen Asumisen ihanteet 2025 tutkimus