Sivistys on avain kestävään tulevaisuuteen – Keskustan koulutuspoliittinen linjaus

1 Sivistys on avain kestävään tulevaisuuteen Keskustan koulutuspoliittinen linjaus

2 Sivistys on avain kestävään tulevaisuuteen Keskustankoulutuspoliittinen linjaus Elokuu 2026 Euroopassa käydään jälleen sotia, suurvaltapolitiikka korostuu, maiden väliset jännitteet ovat kasvaneet myös kumppanimaiden välillä ja vääristynyt tieto koettelee totuuden rajoja. Maailmanjärjestys on historiallisessa murroksessa. Sodat ja vastakkainasettelu vievät myös tasa-arvoa ja ilmastonmuutoksen sekä luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävää työtä taaksepäin. Suomessa työttömyys on ennätyskorkealla, velkaantuminen kiihtyy ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluita keskitetään sekä näivetetään. Suomi elää myös väestökriisiä, jonka juurisyitä ovat romahtanut syntyvyys ja kyvyttömyys rakentaa kestävää väestöpolitiikkaa sekä uskoa tulevaisuuteen. Keskustalle sivistys on keskeinen osa ratkaisua näihin ongelmiin. Suunnan on muututtava. Myös alati kehittyvä kansainvälinen yhteistyö, teknologia sekä kiertotalousymmärrys muuttavat totuttua. Muutosta on johdettava, ja katse tulee kohdistaa kauas. Julkisia palveluita ei voida juurikaan lisätä, mutta niiden vaikuttavuutta ja laatua voidaan parantaa. Itsensä johtamiseen tulee Kannen kuva: Adobe Stock

antaa eväitä. Ihminen on yhdessä yhteiskunnan kanssa vastuussa osaamisestaan ja se osaaminen on merkityksellistä koko Suomen kannalta. Muutama sukupolvi sitten yhteiskunnan ja meidän suomalaisten yhteinen etu oli köyhyydestä nousu oman tilan maataloustöiden kautta, sitten yhteinen idea oli Suomen teollistaminen ja kaupungistaminen, ja seuraavalle sukupolvelle Suomen kansainvälistäminen. Nyt yhteinen ideamme on pelastaa tulevaisuus. On ryhdyttävä taisteluun osaamisesta ja pääomista. Tavoitteena on rakentaa Suomesta jälleen osaamisen kärkimaa. Suomen tulee lisätä inhimillistä pääomaa kaikin keinoin, nostaa suomalaisten osaamistasoa, houkutella lisää huippuosaajia ja näyttää maailmalle uudestaan esimerkkiä koulutuksen tasa-arvon mallimaana. Sivistys on kykyä nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät uhkia.

3 1. KESTÄVYYS JA ILMASTO Sivistyksen ja uuden osaamisen keinoin vaikutamme inhimillisemmän ja luonnonmukaisemman tulevaisuuden puolesta. Niin sosiaalisen, ympäristöllisen kuin taloudellisen kestävyysvajeen kurominen on Suomen tärkein pitkäjänteinen tavoite, joka on sivistyksen avulla ratkaistavissa. Kun panostamme ihmisten osaamiseen, avaamme oven ennennäkemättömille innovaatioille vihreässä siirtymässä, biotaloudessa ja tulevaisuuden teknologioissa. Tämä tarkoittaa koulutuspolitiikkaa, joka tukee startup-kulttuuria ja yrittäjyyden rohkeutta kokeilla uutta – ei vain yksilön menestyksen, vaan koko yhteisön tulevaisuuden vuoksi. Osaavat ihmiset luovat uusia toimialoja ja vahvistavat samalla sitä sosiaalista pääomaa, joka pitää Suomen yhtenäisenä.

2. SYNTYVYYS JA TULEVAISUUSUSKO Koulutustaso auttaa myös perhehaaveiden ja muiden elämän valintojen saavuttamisessa. Keskusta huolehtii siitä, että sivistyksestä ei tule vain harvojen oikeutta esimerkiksi postinumeron, elämänvalintojen, iän tai kansalaisuuden perusteella. Koulujen ovien tulee pysyä suomalaisille auki läpi elämän. Kehitys on mennyt viimeiset vuodet väärään suuntaan. Vähenevän väestön maassa on välttämätöntä, että kaikkien osaaminen tulee käyttöön. Pidämme kiinni tutkintokoulutuksen maksuttomuudesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta kaikille suomalaisille. Ihmisen varallisuus ei saa ratkaista sivistyksen tasoa. Itse asiassa, juuri sivistyspolitiikka on parasta mahdollista köyhän asiaa. Sivistys on ennen kaikkea mahdollisuus hyvinvoinnin lisäämiseen ja ihmisenä kasvamiseen. Sivistys tarjoaa ratkaisuja yhteiskunnan henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Sivistys vahvistaa luottamusta. On tärkeää tunnistaa, että sivistys on oikeus, ei etuoikeus.

3. TALOUS Osaaminen on myös kestävän talouskasvun edellytys. Jos haluamme ylläpitää vaurautta, pitää meillä olla malttia sekä rohkeutta panostaa koulutukseen ja sivistykseen. Tähän tosiasiaan on herättävä tekemällä investointeja osaamistason nostamiseksi. Suomalaisten osaamispääoman lasku on muodostumassa talouskasvun esteeksi 2040-luvulta lähtien. Inhimillisen pääoman rappio uhkaa koko hyvinvointiyhteiskuntaa, niin työvoiman saatavuutta, yrittämistä kuin talouden kasvuakin. Keskusta on sitoutunut parlamentaariseen sopuun velkajarrusta, vähintään puolen ikäluokan korkeakoulutavoitteeseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Nämä tavoitteet ovat riippuvaisia toisistaan. Keskustan politiikkalinjaukset 2025-2027 Keskusta tiivistää ja priorisoi politiikkalinjauksistaan eduskuntavaaliohjelmansa tavoitteet. Ne sovitetaan talouden raameihin.

Kärkikokonaisuuksia 1) Peruskoulun pelastuspaketti Peruskoulun pelastamiseksi on vakiinnutettava pienten lasten koulut. Lasten koulupolku alkaa lähellä kotoa. Pienten lasten kouluissa esikoulu ja peruskoulun kaksi ensimmäistä luokkaa muodostavat kokonaisuuden, jonka sisällä oppilas liikkuu joustavasti omien taitojen kehittymisen myötä. Mallissa otetaan käyttöön toisen luokan kohdalle tarkastuspiste, josta lapsi etenee vasta perustaitojen niin salliessa. Varmistetaan, että jokainen lapsi osaa lukea, laskea ja kirjoittaa. Aikaisempia joustavampien oppimisryhmien ansiosta oppilas voi aina jatkaa oppimista ennestään tuttujen kavereiden kanssa. Peruskouluissa on luovuttava suuruuden hulluudesta. Uusien rakennettavien peruskoulujen koko tulee pitää alle 1000 oppilaassa. Tällä huolehditaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä turvallisuudesta, yhteydenpidosta vanhempiin ja muihin yhteisöihin sekä opettajien työhyvinvoinnista. Pidennetään neuvola täysi-ikäisyyteen asti, ja luodaan kasvatuskumppanimalli. Mallissa varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaiset tukevat vanhempia lapsen ja nuoren kasvatuksessa, vaikka ensisijainen kasvatusvastuu säilyykin vanhemmilla. Luottamus kodin ja koulun välillä rakentuu avoimessa yhteistyössä ja vahvistuu erityisesti lähikoulussa, jossa kylä-, asuinalue- ja harrastusyhteisöt tukevat arjen koulutyötä ja ylläpitävät yhteisöllisyyttä.

Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy

Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy 5

2) Ammatillisen polun vahvistaminen Haluamme nostaa ammattitaidon ja käytännön osaamisen uudelleen arvoonsa. Suomen menestys ei synny ainoastaan tutkintopapereista, vaan huippuosaamisen ohella talouden kasvu tulee taidoista ja tekevistä käsistä, jotka rakentavat, korjaavat ja kehittävät. Kädentaidoilla, teknisellä osaamisella ja ammatillisella ylpeydellä on tärkeä paikka tämän maan pärjäämisessä. Siksi on kunnia-asia valita ammatillinen koulupolku. Ammatillisen koulutuksen reformi oli tarpeellinen ja kehitti koulutusta työelämäyhteistyötä lisäten. Reformin ja useamman vaalikauden leikkausten vuoksi nyt tarvitaan ennen kaikkea rauhaa perustyön tekemiselle eli opiskelijoiden kohtaamiselle. Työelämäyhteistyö on tärkeä osa ammatillista koulutusta, mutta opetusvastuuta ei voida siirtää liiaksi työpaikoille ja yrityksille. Koulutusvastuun on oltava koulutuksen järjestäjällä etenkin tutkintojen alussa, ja siksi ammatillisen koulutuksen lähiopetusta tulee vahvistaa. Ammatillisen koulupolun valinta ei saa rajata jatko-opintomahdollisuuksia, vaan sen pitää johtaa yhä useammin korkeakouluun. Toisen asteen yleissivistävyydestä tulee pitää kiinni, ja vahvistaa ammatillisesta koulutuksesta saatavia kansalais- ja jatko-opintotaitoja. Toiselle asteelle luodaan uusi kolmas polku, jossa TUVA-koulutus, kansanopistojen pitkät linjat, nuorten työpajatoiminta sekä nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita tuodaan yhteen ja rakennetaan niiden avulla tuetumpi polku oppivelvollisuuden loppupäähän. Polun tavoitteena on tarjota nuorelle valmiudet edetä edelleen ammatilliseen tai lukiokoulutukseen. Se on kuntouttava ja joustava vaihtoehto, jolla jokainen nuori pidetään mukana.

6 3) Korkeakoulu-uudistus: ovet auki kaikille toiselta asteelta valmistuville Jokaiselle toisen asteen tutkinnon suorittaneelle nuorelle tulee avata näkymä opintoihin korkeakoulussa. Siksi korkeakouluun pääsemisen esteitä on purettava. Samalla on vähennettävä opintojen aloittamista edeltäviä välivuosia. Suomen pärjääminen vaatii, että nuorten ikäluokista vähintään 50 % on korkeakoulutettuja. Suomeen tulee luoda suunnitelma, jonka tavoitteena on nuorten korkeakoulutettujen määrän nostaminen puoleen ikäluokasta ja korkeakoulutuksen kehittäminen niin, että paikan vastaanottaminen mahdollistaa monipuoliset uramahdollisuudet tulevan korkeakoulutuksen kautta. Keskusta tekee aktiivisesti toimia, joilla välivuosien määrä saadaan tippumaan OECD-maiden keskiarvoon vuoteen 2035 mennessä. Esimerkiksi ensikertalaisuuskiintiöstä on luovuttava. Ensikertalaiskiintiö lisää nuorten epävarmuutta opintopolulla ja luo kulttuuria, jossa väärä valinta nostaa seinän vastaan. Huippuosaajista tulee kilpailla. Suomesta pitää luoda eurooppalaisen osaamisen kärkimaa, joka houkuttelee niin huippuosaamista kuin -osaajia. Kuva: Adobe Stock

Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy 7

4) Jatkuvan oppimisen uusi tie Pääministeri Orpon hallituskaudella jatkuva oppiminen on romutettu kokonaan. Osaamisen kehittäminen on jämähtänyt paikoilleen ja se tulee saada kiireesti liikkeelle, jotta Suomen talous voi kasvaa. Jokaisella tulee olla mahdollisuus oppia lisää ja kasvaa ihmisenä. Kasvamisen ja osaamisen tarve ei lopu siihen, kun tutkintotodistus on saatu käteen. Tarpeita osaamisen päivittämiseksi on monenlaisia, jonka vuoksi jatkuvan oppimisen polku on pidettävä monipuolisena. Elämänmittainen oppiminen, itsensä jatkuva kehittäminen sekä monipuolinen täydennyskoulutus on Keskustalle sydämen asia. Osaamispääoman ylläpitämisen sekä talouskasvun kannalta on ensisijaisen tärkeää, että osaamisemme vastaa kunakin aikana työelämän tarpeita. Jatkuva oppiminen lisää myös työhyvinvointia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niihin rakennemuutosaloihin, joihin vihreä siirtymä ja teknologia vaikuttavat. Yhteiskunta pärjää parhaiten, kun kaikki pystytään pitämään mukana työelämässä. Osaamisen kehittäminen tulee olla saavutettavaa kaikille ihmisille ja yrityksille. Jatkuvan oppimisen vastuiden ja velvollisuuksien tulee jakautua oikeudenmukaisesti. Yhteiskunnan tehtävä on varmistaa julkisten toimijoiden edellytykset tuottaa laadukkaita ohjaus- ja koulutuspalveluita jokaisen työikäisen ja työnantajan käyttöön.

8 Koulutuksen tasa-arvo on tinkimätön tavoite Lähikoululupaus Oppivelvollisuusikäisten määrä vähenee 80 000:lla vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi maahanmuutto lisääntyy lähinnä vain pääkaupunkiseudulla ja muissa suuremmissa kaupungeissa. Meidän on yhdessä luotava yhteiskuntasopimus, jossa väestömuutoksiin varaudutaan hallitusti ja ennakoiden. Jokaisessa kunnassa pitää saada laadukasta opetusta, vaikka väki vähenee.

Keskusta taistelee koulujen ideologista keskittämistä vastaan. Lähikoululupauksella turvaamme, että jokaisella lapsella on mahdollisuus aloittaa koulupolkunsa lähellä kotia. Oli kyse sitten kasvavasta kaupungista tai pienemmästä kunnasta, tulee peruskoulun olla lähipalvelu, joka tarjoaa yhteisöllisen ja turvallisen ympäristön oppia. Keskusta esittää peruskouluihin enimmäiskokoja kouluille ja opetusryhmille. Tästä tulee toteuttaa lisäselvityksiä. Uusien peruskoulujen koko tulee pitää alle 1000 oppilaassa. Lisäksi lukion, ammatillisen koulutuksen tai muun soveltuvan palvelun saa sijoittaa samaan rakennukseen ilman, että sitä huomioidaan oppilasmäärässä. Tällä oppilasmäärärajauksella huolehditaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista, turvallisuudesta sekä yhteisöllisyydestä, yhteydenpidosta vanhempiin ja muihin yhteisöihin ja opettajien työhyvinvoinnista. Keskustan tavoitteena on tuoda alueen yhteisöt peruskoulun ympärille tukemaan koulun arkea. Vahvistamme lähikoulun asemaa asettamalla selkeät kriteerit oppilasalueille. Jokaiseen kouluun on luotava oppimisympäristö, joka houkuttelee perheitä taustasta riippumatta. Nuorimpien oppilaiden koulumatka-aika saa olla enintään

9 Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy

puolet pidempi, kuin lyhin matka kodista kouluun. Koska oppilaiden kuljetusmatkoja yhdistellään ja suunnitellaan kustannustehokkaasti, ovat lasten koulumatkat nykyisellään moninkertaisia verrattuna kodin ja koulun etäisyyteen. Lähiopetuksen rinnalle perusopetuslakiin tulee saada tarvittaessa hyödynnettävä etäopetusmahdollisuus tarkoin harkituissa tilanteissa. Etäopetusmahdollisuus monipuolistaa tarjontaa ja pienentää alueellista eriarvoistumista mahdollistamalla esimerkiksi harvinaisempien kielten opetusta. Tämä turvaa laajan oppiainevalikoiman ja lähipalvelun taloudellisesti kestävällä tavalla. Etäopetustilanteissa ei tarvitse olla opettajaa linjan molemmissa päissä, vaan koulun muut turvalliset aikuiset voivat avustaa lasta tai nuorta käytännön asioissa. Keskusta ei kannata mallia, jossa opetus järjestetään vain etäyhteyksiä käyttämällä. Keskusta haluaa ottaa käyttöön pienten lasten koulun. Siinä esikoulu ja peruskoulun kaksi ensimmäistä luokkaa muodostavat kokonaisuuden, jonka sisällä oppilas liikkuu joustavasti omien taitojensa kehittymisen myötä. Toisen luokan lopussa on tarkastuspiste, josta edetään vasta taitojen niin salliessa. Aikaisempia joustavampien oppimisryhmien ansiosta oppilas voi aina jatkaa oppimista ennestään tuttujen kavereiden kanssa. Pienten lasten koulu on lähipalvelu, jossa mahdollistetaan myös saman henkilökunnan käyttö varhaiskasvatuksen ja peruskoulun välillä. Peruskoulun tulee tukea myös lahjakkaiden lasten oppimista nykyistä paremmin. Siinä Keskusta tunnistaa lapsentahtisen opetuksen vahvuudet. Yhdysluokkapedagogiikan opetus tulee palauttaa opettajankoulutukseen, jonka jälkeen sitä voidaan hyödyntää nykyistä paremmin. Oppimisen tuen uudistus on toteutettava niin, että ryhmäkohtainen ja oppilaskoh-

tainen tuki vahvistavat jokaisen lapsen mahdollisuuksia oppia omista lähtökohdistaan. Keskusta korostaa mallia, jossa tuki tulee oikea-aikaisesti, ennakoivasti, joustavasti ja lähellä arjen oppimisympäristöä. Uudistuksen on vähennettävä byrokratiaa, vahvistettava opettajien ja oppilashuollon resursseja sekä turvattava kuntien mahdollisuudet järjestää laadukas tuki kaikkialla Suomessa – niin kyläkouluissa kuin suurissa kasvukeskuksissakin. Lasten ja nuorten koulutuksesta ei ole varaa leikata. Keskusta näkee, että ikäluokkien pienentyessä vapautuvaa sivistystoimen rahoitusta pitää käyttää koulutuksen vahvistamiseen, puolet osaamistason nostoon ja puolet peruskoulun tuen tarpeeseen. Keskusta hakee tässä parlamentaarista yhteisymmärrystä, joka vahvistaa koulutuksen asemaa ja tuo pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta rahoitukseen.

Perustaitolupaus Suomen peruskoulun pitää olla maailman paras. Tavoitteena on, että palaamme Pisa-tulosten kärkeen. On tärkeä tunnistaa, että peruskoulu on myös yhteiskunnallinen muutosvoima. 21 %:lla nuorista ei ole riittävää lukutaitoa peruskoulun loppuessa (2022). Tämä altistaa heitä informaatiovaikuttamiselle, heikentää opinto- ja työkykyä ja lisää syrjäytymisriskiä. Keskusta jatkaa pitkäjänteistä työtä luku- ja kirjoitustaidon vahvistamiseksi. Keskusta haluaa vahvistaa luottamusta peruskouluun: Keskusta oli luomassa peruskoulua Suomeen, on myös meidän tehtävämme pelastaa se. Maailma ympärillä on muuttunut ja se vaatii peruskoulua muuttumaan. Jokaisella lapsella on oikeus oppia ja tulla ymmärretyksi. Oppivelvollisten koulutuksessa tulee entistä enemmän panostaa tärkeisiin perustaitoihin myös

oppipolun ensimmäisten vuosien jälkeen, kuten sujuvaan kirjoitusja lukutaitoon sekä matematiikan perusasioihin. Palautetaan kirjat kouluihin. Keskusta haluaa turvata oppilaan oikeuden koulukirjoihin kirjaamalla lakiin oppilaan oikeuden laadukkaaseen oppimateriaaliin Ruotsin mallin mukaisesti. Digipedagogiikka tulee saada luontevaksi osaksi koulunkäyntiä ilman, että se vähentää vuorovaikutusta ja kohtaamista. Yrittäjyyskasvatusta tulisi saada yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa peruskoulusta korkeakouluun. Keskustan tavoite on, että Suomessa ei ole koulupudokkaita. Tarvitaan täsmätoimia etenkin poikien koulupudokkuuden estämiseksi. Monet heistä tarvitsevat kouluissakin enemmän aikaa ja rinnalla kulkemista. Siksi Keskusta esittää perustaitojen tarkastuspistettä peruskoulun toisen luokan lisäksi myös kahdeksannen luokan loppuun. Suomessa tulee myös toteuttaa valtakunnallinen tutkimusten yhteenveto ja tarvittaessa tukea uutta tutkimusta, jossa tarkastellaan oppimiseroja ja niiden syitä sukupuolten välillä. Keskusta näkee tarpeen parlamentaariselle työlle poikien oppimiserojen kuromiseksi yli vaalikausien. Koulukiusaamisesta ja -väkivallasta tulee tehdä loppu. Jo olemassa olevia kiusaamisen ehkäisemiseen tähtääviä ohjelmia tulee entistä tehokkaammin ottaa käyttöön ja varmistaa, että ne toimivat kaikissa oppilaitoksissa. Kiusaamiseen tulee puuttua niin, että kiusattu ei joudu vaihtamaan koulua.

Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy 11

Loppu koulushoppailulle Peruskoulun menestys on perustunut yhtenäiskulttuuriin, joka on murtunut. Keskusta haastaa puolueita rakentamaan yhteistä visiota peruskoulun suunnaksi. Peruskoulun suurin uhka on eriytyminen, joka näkyy jo vahvasti erityisesti suurimmissa kaupungeissa. Koulushoppailu, jossa perheet joutuvat valitsemaan asuinpaikkansa koulujen maineen perusteella, murentaa yhteiskunnan eheyttä. Jokaisen koulun tulee pystyä tarjoamaan yhdenvertaiset ja aidot mahdollisuudet oppimisessa menestymiseen. Koulushoppailusta on tullut arkipäivää ja sen on loputtava. Emme salli peruskoulun painotetun opetuksen (kuten kieliluokat tai musiikki) keskittymistä vain tietyille kouluille, sillä ne ruokkivat shoppailua. Kannustamme painotuksiin, erikoistumiseen sekä kielitarjontaan tasaisemmin eri puolille kaupunkeja ja kuntia. Siirrämme ikäluokkien pienentämisestä säästyvää rahoitusta suoraan niiden koulujen kieli- ja perusopetukseen, joissa haasteet ovat suurimpia. Tavoitteena on, että jokaisessa luokassa turvataan työrauha. Jokaisessa luokassa suomen kielen taidon tulee olla itsestäänselvyys, eikä peruskoulusta saa päästää yhtään nuorta läpi matalammalla kuin todellisella B1-kielitaidolla.

Ammatillisen koulutuksen kunnianpalautus Ammatillinen koulutus ansaitsee arvostusta. Tiukan opetustarjonnan säätelyn sijaan tarvitaan tilaa ketterälle ennakoinnille ja alueiden sekä elinkeinoelämän muuttuvien tarpeiden huomioimiselle. Samalla kun aloittavien opiskelijoiden perustaidot ovat heikentyneet, odotetaan työelämässä yhä laajempaa osaamista.

Ammattiosaamisen lisäksi tulisi osata iso kirjo alati uudistuvia teknologioita ja ilmiöitä sekä hallita yrittäjyystaidot. Koulun tulee keskittyä oleelliseen ja aikaa tulee varata oppimiseen ja opetukseen. Olisi välttämätöntä, että ammatillisen koulutuksen vaalikaudesta toiseen tempoileva rahoitus ja arvostus vakiinnutettaisiin, jotta koulutusta voidaan kehittää pitkäjänteisesti. Nuorena tehty valinta ei saa rajata jatkoopintomahdollisuuksia: ammatillisen polun pitää johtaa yhä useammin korkeakouluun. Toisen asteen yleissivistävyydestä tulee pitää kiinni, vahvistaa ammatillisesta koulutuksesta saatavia kansalais- ja jatko-opintotaitoja. Väyläopintoja korkeakouluun tulisi lisätä merkittävästi. Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot tekevät jo nyt hyvää työtä joustavien polkujen mahdollistamiseksi. Ammatillisen koulutuksen ja lukion välille tarvitaan myös vielä enemmän ristiinopiskelun mahdollisuuksia. Erikoisammattitutkinnot ja ammattitutkinnot ovat myös tärkeä osa osaamistason nostoa. Kaikkien ei tarvitse tavoitella korkeakoulutusta. On arvostettavaa, että osaaja haluaa olla huippu omassa ammatissaan. Lisäksi koulutussopimuksia, oppisopimusta ja yrittäjien oppisopimusta tulisi lisätä merkittävästi sopien työmarkkinaosapuolten kanssa. Keskusta tavoittelee oppisopimusten määrän tuplaamista. Ammatillisen koulutuksen reformi oli tarpeellinen ja kehitti koulutusta työelämäyhteistyötä lisäten. Useamman vaalikauden leikkausten vuoksi nyt tarvitaan ennen kaikkea rauhaa perustyön tekemiselle eli opiskelijoiden kohtaamiselle. Työelämäyhteistyö on tärkeä osa ammatillista koulutusta, mutta opetusvastuuta ei voida siirtää liiaksi työpaikoille ja yrityksille. Koulutusvastuun on oltava koulutuksen järjestäjällä etenkin tutkintojen alussa. Keskustan mielestä nuorten tulisi saada ammatillisessa koulutuksessa nykyistä enemmän tukea opintoihin. Tällä olisi vaikutusta myös opetushenkilöstön hyvinvointiin ja työn mielekkyyteen.

Toisen asteen kolmas polku 13 Nuorten osaaminen polarisoituu ja monilla on tuen tarvetta. Oppivelvollisuuden pidentäminen on tuonut toisen asteen opintoihin yhä enemmän nuoria, jotka tarvitsevat tukea koulunkäynnissä, elämän hallinnassa ja oman polun löytämisessä. Kun lukioon hakeutuu lukuintoisimmat opiskelijat, on tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä lisääntynyt erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Samalla meillä on tarve panostaa laadukkaaseen ammatilliseen osaamiseen ja nostaa ammattitaidon tasoa. Keskusta esittää toiselle asteelle kolmatta polkua. Kolmannen polun tavoitteena on vahvistaa nuoren taitoja ja tarjota mahdollisuus suorittaa ammatillinen tai lukiotutkinto. Kolmas polku -mallissa nykyinen TUVA-koulutus, kansanopistojen pitkät linjat, nuorten työpajatoiminta sekä nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita tuodaan yhteen ja rakennetaan niiden avulla tuetumpi polku oppivelvollisuuden loppupäähän. Kolmas polku olisi kuntouttava ja joustava vaihtoehto. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrän kasvaessa tulee lisätä myös ammatillisten erityisoppilaitosten aloituspaikkoja. Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy

14 Rohkeus luottaa Maailman parhaat opettajat Suomalaisten opettajien korkeatasoisella osaamisella rakennetaan saavutettavaa ja laadukasta koulutusta. On tärkeää tukea opettajien jaksamista ja työkykyä samalla kun kehitämme koulutusta. Koulun tulee keskittyä oleelliseen, valtaa tulee antaa opettajille ja ammattilaisille ja aikaa läsnäololle, oivaltamiselle ja oppimiselle koulupäivän aikana tulee olla enemmän. Riittävän ohjauksen varmistamiseksi opinto-ohjaajilla tulee olla kohtuullinen määrä ohjattavia. Yhteiskunta koulujen ympärillä on muuttunut digitalisaation sekä tiedon saavutettavuuden ja epäluotettavuuden myötä. Panostetaan opettajien täydennyskoulutukseen huomioiden ajan tarpeet, kuten yhdysluokka-, digi- ja erityispedagogiikka. Keskusta luottaa opettajiin ammattilaisina myös oppimateriaalin kokoamisessa.

Vahvistetaan vanhempien kasvatustyötä Jokainen koti on maailman keskipiste. Perheiden vastuu lasten ja nuorten kasvatustehtävässä on merkittävin. Esimerkiksi leikin kautta opimme jo pienenä vuorovaikutussuhteita, tunteita ja toimintatapoja. Ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla. Päiväkodin ja koulun tehtävä on tukea kotikasvatusta esimerkiksi kertomalla vanhemmalle, mitä tietyn ikäinen lapsi jo osaa tai voi oppia. Kasvatuskumppanuuteen ja luottamukseen kodin ja koulun välillä tulee antaa aikaa ja arvostusta.

Avoimuuden ja rohkeuden avulla pidetään yllä luottamusta. Tuemme perheiden roolia ja valintoja kasvatustyössä varhaisista vuosista nuoren itsenäiseen elämään asti. Varhaiskasvatuksen monipuolisuus on turvattava. Keskusta tukee varhaiskasvatuksen kehittämistä ja näkee varhaiset vuodet merkittävänä lapsen myöhemmälle kehitykselle. Varhaiskasvatuksen kehittämisessä tavoite ei ole kuitenkaan pelkkä osallistumisaste, vaan se, että kaikenlaiset perheet pystyvät osallistumaan. Tarvitsemme varhaiskasvatuksen monet polut: päiväkodit, avointa varhaiskasvatusta, perhepäivähoitoa, kolmannen sektorin kerhoja ja monia muita ratkaisuja. Päiväkotien koko tulee rajata 100 lapseen ja lähiluontoa sekä tilaa tulee olla riittävästi päiväkotien yhteydessä. Keskusta hakee ratkaisuja varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. Henkilöstörakenteen vaikutuksia henkilöstön saatavuuteen tulee seurata ja tarvittaessa korjata suuntaa. Mitä paremmin perheen kasvatustyötä ja koulupolun alkua tuetaan, sitä paremmin erityisesti periytyvään huono-osaisuuteen voidaan puuttua. Hyvä opinpolun alku koostuu vahvasta kasvatustuesta vanhemmille, monipuolisesta ja laadukkaasta varhaiskasvatuksesta sekä lähellä kotia sijaitsevasta pienten lasten koulusta. Lapsen ympärillä olevia yhteisöjä tulee suojella koulupäätöksiä tehdessä. Lähikoulujen ylläpitäminen mahdollistaa myös kylä- ja kaupunginosayhteisöjen rakentumisen. Tällöin vanhemmat saavat muilta aikuisilta tukea kasvatustyöhön. Yhteiskunnan tulee tukea kasvatustyössä tarvittaessa esimerkiksi tarjoamalla apua vanhempien ja lasten digiriippuvuuteen tai lapsen jatkuviin koulupoissaoloihin.

15 Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy

16 Pidennetään neuvola täysi-ikäisyyteen asti, ja luodaan kasvatuskumppanimalli. Mallissa varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaiset tukevat vanhempia lapsen ja nuoren kasvatuksessa, vaikka ensisijainen kasvatusvastuu säilyykin vanhemmilla. Luottamus kodin ja koulun välillä rakentuu avoimessa yhteistyössä ja vahvistuu erityisesti lähikoulussa, jossa kylä-, asuinalue- ja harrastusyhteisöt tukevat arjen koulutyötä ja ylläpitävät yhteisöllisyyttä. Turvataan vapaa tutkimus Keskusta rakentaa luottamusta tieteeseen ja tutkimukseen. Keskusta puolustaa sitä, että tiede on vapaata ja demokratia voi hyvin. Me tarvitsemme vahvoja instituutioita, jotka kykenevät uudistamaan ja puolustamaan oikeudenmukaisuutta. Korkeakoulujen autonomia ja tutkimuksen akateeminen vapaus ovat osa demokraattisen yhteiskunnan perusrakenteita. Sivistys ja vahvat autonomiset instituutiot rakentavat demokratiaa ja menestyvää kansakuntaa. Suomalaiset korkeakoulut tarvitsevat turvan tutkimuksen vapauden jatkuvuudelle muuttuvassa maailmassa. Politiikan tehtävä ei ole ohjailla akateemista perustutkimusta.

Koulutus kannattaa aina Suomessa on pitkään puhuttu ylikoulutuksesta, mutta todellisuudessa sellaista ei tapahdu. Työelämän murros on niin nopeaa, että vaatimukset kasvavat ja muuttuvat jatkuvasti.

Muuttuvassa maailmassa tarvitaan yhä enemmän kykyä hallita teknologiaa ja monimutkaisia kokonaisuuksia, ja tämän perässä myös koulutusten on pysyttävä. Koulutuspolitiikassa tulee aina ennakoida tulevia tarpeita, sillä uuden sukupolven kouluttaminen vie vuosia. Tavoitteemme on, että vähintään puolet ikäluokasta on korkeakoulutettuja – se on ainoa tapa pärjätä globaalissa kilpailussa. Tavoitteena on olla korkeakoulutettujen määrässä OECD-maiden keskiarvon yläpuolella vuonna 2040. Jokaiselle toisen asteen tutkinnon suorittaneelle nuorelle tulee avata näkymä opintoihin korkeakoulussa. Siksi korkeakouluun pääsemisen esteitä on purettava. Samalla on vähennettävä opintojen aloittamista edeltäviä välivuosia. Vanhempien ja opinto-ohjauksen avulla tulee tukea nuorten valintoja niin pitkään kun nuoret tarvitsevat apua. Liika olettamus itseohjautumiseen aiheuttaa kohtuuttomasti välivuosia ja ahdistusta. Välivuosien määrä tulee saada aktiivisilla toimilla tippumaan OECD-maiden keskiarvoon vuoteen 2035 mennessä. Esimerkiksi korkeakoulujen ensikertalaisuuskiintiöstä on luovuttava. Ensikertalaiskiintiö lisää nuorten epävarmuutta opintopolulla ja luo kulttuuria, jossa väärä valinta liian usein “nostaa seinän vastaan”. Umpikujien sijaan tulee kehittää siirtymiä korkeakoulujen ja koulutusohjelmien välillä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta on tehtävä mutkatonta ja avoimia väyliä korkeakouluihin tulee tukea. Keskusta haluaa, että niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujenkin tutkinnoilla nähdään samanlainen yhteiskunnallinen arvo. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon YAMK-nimikkeen muuttaminen muotoon maisteri (AMK) lisäisi sen tunnettuutta ja merkitystä myös työelämässä.

Luotetaan alueisiin: Korkeakoulujen kolme polkua On tärkeää, että Suomessa on vahvoja ja itsenäisiä ammattikorkeakouluja sekä yliopistoja, jotka voivat kukoistaa omien tehtäviensä mukaisesti. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen saatavuudesta ja saavutettavuudesta koko maassa on huolehdittava: jokaisessa maakunnassa pitää olla tulevaisuudessakin vähintään yksi korkeakoulu. Korkeakouluilla on erilliset tehtävät, ja siksi molempia tarvitaan jatkossakin omina vahvuuksineen. Keskusta tukee korkeakoulujärjestelmää, jossa yliopistot ja ammattikorkeakoulut profiloituvat omiin vahvuuksiinsa – yliopistot perustutkimukseen ja tieteelliseen sivistystehtävään sekä ammattikorkeakoulut työelämälähtöiseen korkeakoulutukseen, alueellisuuteen ja soveltavaan tutkimukseen. Suomeen on viime vuosina syntynyt myös useita korkeakoulukonserneja, joissa yliopistot ovat ostaneet ammattikorkeakouluja. Keskusta näkee jo tapahtuneen kehityksen terveenä, sillä se on tapahtunut alueiden ja niiden asukkaiden johtamana. Keskusta hyväksyy tiiviimmän yhteistyön ja konsernirakenteet myös jatkossa silloin, kun ne turvaavat korkeakoulutuksen alueellisen saavutettavuuden ja vahvistavat paikallista elinvoimaa. Emme hyväksy nykyistä linjaa, jossa kukaan ei johda korkeakoulukentän omistajamuutoksia. On varmistettava, etteivät rakenteelliset muutokset johda jatkossakaan koulutusverkon hallitsemattomaan keskittämiseen.

Keskusta esittää korkeakoulutuksen ”kolmatta tietä” eli korkeakouluyhtymää. Haluamme purkaa nykyiset lainsäädännölliset esteet, jotka kahlitsevat korkeakoulujen yhteistyötä ja pakottavat ne pysymään hallinnollisesti erillisinä. Tavoitteena on mahdollistaa se, että yliopisto ja ammattikorkeakoulu voivat muodostaa yhden yhteisen hallinnollisen kodin. Esitämme uutta lainsäädäntöä, jonka turvin molempien sektoreiden tutkintoja voidaan myöntää sujuvasti saman organisaation sisältä. Tämä poistaa päällekkäistä hallintoa ja varmistaa, että niukat resurssit suunnataan oppimiseen ja laadukkaaseen opettamiseen. Korkeakouluyhtymässä sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun autonomia ja perustehtävä on turvattava. Emme hyväksy alistuneisuutta tai kehitystä, jossa rakenteet johtavat toisen sektorin määräysvaltaan toisen ylitse. Yliopistojen tieteellinen vapaus ja ammattikorkeakoulujen käytännönläheinen, työelämää ja yrityksiä palveleva pedagogiikka ovat tasavertaisia ja välttämättömiä polkuja, joiden on säilytettävä ominaislaatunsa myös yhteisessä organisaatiossa. Luodaan myös mahdollisuus käynnistää ammattikorkeakoulujen ehdoilla työelämälähtöinen tohtorikoulutus, josta valmistuu ammatillisia tohtoreita. Tavoitteena on mahdollistaa ammattikorkeakouluille kunkin omaan harkintaan perustuva tohtorikoulutus, jonka keskiössä on yritysten haasteiden ratkaiseminen ja kehittäminen elinkeinoelämässä. Keskusta haluaa pitää tohtorikoulutuksen tason korkeana.

18 Rohkeus uudistaa Tekoäly ja automatisaatio kuten taito- ja taideaineita, strategista ajattelua, johtamista ja vuorovaikutusta, osana nykyistä opetusta. Teknologinen kehitys, kuten automaatio ja tekoäly muuttaa perustavanlaatuisesti ja kiihtyvässä tahdissa yhteiskuntaa. Tekoälykehitys uudelleen järjestelee inhimilliset resurssimme ja vapauttaa aikaa sekä ajatteluamme töissä ja arjessa. Tällöin muun muassa oppiminen, luovuus, kehittäminen, vuorovaikutus, johtaminen ja strateginen ajattelu saavat lisää resursseja. Jatkuvan oppimisen arvostuksen palautus On korkea aika muodostaa koko koulutusjärjestelmän digivisio, jossa koulutusjärjestelmää tarkasteltaisiin tekoälyn ja automatisaation kautta. Yhteiskunnalliset ja teknologiset murrokset ovat mahdollisuus oppia, luoda ja onnistua, mutta se edellyttää johtamista ajautumisen sijaan. Luodaan tekoälyn käyttöön opetuksessa järkevää valvontaa. Keskusta esimerkiksi näkee, että koulujen kokeiden ja osaamista mittaavien tehtävien tulee tapahtua opettajan valvonnassa.

Halu oppia on aina positiivinen asia. Haluamme myös vahvistaa suomalaisten tasavertaista oikeutta oppia ja kehittyä läpi elämän. Väylät alan vaihtoon ja osaamistason nostoon tulee olla avoinna läpi elämän. Koulutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, mikä erottaa ihmisen koneesta. Aikaa jää ajattelulle, luovuudelle ja oppimiselle. Teknologian nopea kehitys on hyvä todennäköisyyksissä ja excelien pyörittämisessä, mutta se ei korvaa syvällistä ajattelua ja luovuutta – päinvastoin, niiden rooli korostuu jatkossa. Kriittinen ja luova ajattelu, itsensä ilmaisu kirjoittamalla tai piirtämällä, tulee korostumaan työelämässä. Taito- ja taideaineiden merkitys kasvaa perustaitojen rinnalla. Siksi Keskusta painottaa yhä enemmän luovien aineiden opetusta, Tarve jatkuvalle oppimiselle kasvaa. Ihmiset tarvitsevat päivittyvää osaamista pärjätäkseen työelämässä ja pysyäkseen mukana muun muassa teknologian, automatisaation ja kansainvälisten verkostojen muutoksissa.

Keskusta haluaa rakentaa sellaisia koulupolkuja, joissa ihminen voi vaihtaa suuntaa ja kehittyä. Suomi ei pärjää ilman elämänmittaista oppimista. Lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle tarvitaan uusi, nykyaikainen tukimalli, joka mahdollistaa osaamisen uudistamisen kesken työuran. Tukijärjestelmän tulee kytkeytyä Työllisyysrahaston, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) ja sosiaaliturvan kokonaisuuteen niin, että tuki kohdentuu aidosti rakennemuutoksissa oleville aloille ja työntekijöille. Osalle toimialoista kohdistuu muita suurempia muutoksia osaamistarpeessa esimerkiksi teknologisen kehityksen tai työelämän murroksen myötä. Toisaalta

19 Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy

matalan koulutustason tai osaamisen vanhenemisen myötä monet joutuvat muutostilanteissa haavoittuvaan asemaan työmarkkinoilla. Tarvitsemme työkaluja ja rakenteita, joilla vastaamme sekä positiivisiin, että negatiivisiin rakennemuutoksiin. Keskusta haluaa ottaa käyttöön uuden työyhteisöetuuden tukemaan työssä tapahtuvaa oppimista. Se olisi tarkoitettu työelämän murroksia ennakoivaan, työyhteisössä tapahtuvaan osaamisen ja työkyvyn kehittämiseen. Työyhteisöetuus kannustaisi laajaan jatkuvan oppimisen sekä työkyvyn ylläpitämisen ajatteluun. Se kohdistaisi jatkuvan osaamisen ja työkyvyn edistämiseen tarkoitetun tuen uudella tavalla suoraan muutostilanteessa olevaan työyhteisöön tai -tiimiin niiden tarpeista lähtien. Otetaan käyttöön aikuiskoulutuksen etuusohjelmia, jotka tukevat kohdennetusti erityistarpeessa olevien ryhmien - esimerkiksi rakennemuutosalat, maahanmuuttajat, matalasti koulutetut - kouluttautumista. Luodaan tilannekuva aikuiskoulutuksen tarjonnasta ja tarpeista. Varmistetaan osuva ja riittävä tarjonta, joka kohdistuu jo työelämässä oleville ja rakennetaan uutta tarjontaa, jolla voidaan varmistaa rakennemuutoksiin ja uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen. Varmistetaan, että koulutuksen järjestäjillä on oikeanlaiset kannusteet toteuttaa tarjontaa osaamisen kehittämiseen myös työikäisille. Luodaan kuntiin työikäisten uraohjausmalli, jossa arvioidaan osaamisen kehittämisen tarpeita ja ohjataan oppija täydentämään osaamistaan sopivalla tavalla.

Maakunnalliset kasvutehtaat vauhdittamaan yritysten kasvua Kasvu ei synny keskitetysti, vaan tapahtuu yrityksissä ja alueilla. Se tapahtuu siellä, missä yritykset, oppilaitokset, tutkimusorganisaatiot, julkiset toimijat sekä yhteisöt kohtaavat ja rakentavat yhdessä tulevaisuuden ratkaisuja. Alueellinen TKI-toiminta tukee elinvoimaa eri puolilla maata, koko Suomessa. Alueilla toimivat ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut kokoavat jo nyt yhteen alueen elinkeinoelämää monin eri tavoin. Näiden toimijoiden ympärille syntyy luontevasti kokonaisuus, jossa alueen toimijat tuottavat yhdessä kasvua alueelle. Luodaan maakunnalliset kasvutehtaat vauhdittamaan alueellista talouskasvua tarjoamalla alustan paikallisten yritysten TKI-toimintaan ja yrityssparraukseen. Kasvutehtaat toimisivat yhteistyöfoorumeina, joissa alueen koulutus, tutkimus ja elinkeinoelämä yhdessä suunnittelevat rahoitettavia kokonaisuuksia ja tekisivät rahoitusesityksiä valtion suuntaan. Samassa yhteistyössä tuotettaisiin myös ennakointitietoa alueen koulutustarpeista. Kasvutehtaat yhdistävät alueen yritykset, korkeakoulut, ammatilliset koulutuksen järjestäjät ja julkiset toimijat. Kasvutehtaiden rakentamisen yhteydessä tunnistetaan ja vahvistetaan myös ammatillisten oppilaitosten roolia alueiden elinkeinoelämän kehittäjinä. Keskusta esittää, että nykyinen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslaki uudistetaan TKI-laiksi, joka huomioi tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden kokonaisuuden. Uusi laki vahvistaisi soveltavan tutkimuksen ja innovaatioiden roolia, selkeyttäisi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäviä sekä loisi yhteisen, pitkäjänteisen rahoitusmallin koko TKI-järjestelmälle.

Lain tulee tunnistaa myös yksityiset ja julkiset TKI-toimijat sekä alueelliset kasvutehtaat, jotta Suomi pystyy hyödyntämään täysimääräisesti sekä akateemisen tutkimuksen että työelämälähtöisen innovaatiotoiminnan potentiaalin. Vahvistetaan samalla tutkimuksen kaupallistamista ja tuodaan korkeakoulujen sekä maakunnallisten kasvutehtaiden yhteyteen yrityshautomotoimintaa ja tukea tutkimuksesta nouseville ja irtautuville kasvuyrityksille.

Vahvistetaan ammattikorkeakoulujen kehitysja innovaatiotyötä Ammattikorkeakoulut vastaavat työelämälähtöisestä korkeakoulutuksesta, alueiden osaamistarpeisiin vastaamisesta ja soveltavan tutkimuksen vahvistamisesta. Niille tulee raivata soveltavan tutkimuksen rahoitusta. Ammattikorkeakouluja ei ole liikaa, niitä pitää olla koko Suomessa. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kasvu ja alueiden kehitys vaatii vahvaa ja alueellisesti kattavaa ammattikorkeakouluverkostoa. Ammattikorkeakoulujen tulee kyetä palvelemaan jokaisen seutukunnan yrityksiä. Ammattikorkeakoulujen tekemä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on tunnistettava yhtä tärkeänä ja omaleimaisena tehtävänä, kuin yliopistojen tutkimustyö. Työelämälähtöiseen ja yritysrajapinnassa tapahtuvaan TKI-toimintaan kohdistettavaa rahoitusta tulee kasvattaa niin, että ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus nelinkertaistaa kansallisen TKI-rahoituksen saanti. Näin vahvistetaan alueiden yritysten saamaa TKI-tukea ammattikorkeakouluilta. Parhaiten tämä onnistuu Business Finlandin konkreettisia yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteishankkeita tukemalla.

Rahoitus osoitetaan sekä suorana rahana ammattikorkeakouluille että suunnataan pk-yritysten ja muiden alueiden toimijoiden kanssa tehtäviin kehittämishankkeisiin. Yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä rahoittamalla saadaan TKI-toimintaan myös yritysten rahoitusta entistä paremmin. Nykyisestä T&K-rahoituksesta merkittävämpi osa tulee suunnata pienille ja keskisuurille yrityksille kasvuponnisteluihin sekä uuteen luovaan toimintaan ja innovaatioihin, jotka luovat yrityksiä uusille toimialoille. Nykyisiä rahoituksia tarkastellaan sen osalta, että emme ylläpidä vanhaa ja tue toimintaa, joka johtaa meidät kilpailemaan halpatyövoimamaiden kanssa.

Kansainväliset huippuyliopistot Yliopistojen tehtävä ei ole vain tuottaa tutkintoja, vaan vaalia kriittistä ajattelua ja totuutta aikana, jolloin vääristynyt tieto haastaa yhteiskuntia. Yliopistojen on oltava avoimia instituutioita, jotka turvaavat tutkimuksen vapauden ja oikean tiedon muuttuvassa maailmassa. Yliopistojen roolia perustutkimuksen tuottajana tulee vahvistaa. Sen varassa syntyvät uudet oivallukset, innovaatiot ja yhteiskunnan uudistuminen. Keskusta pitää kiinni vahvan perustutkimuksen edellytyksistä. Vapaalla tutkimuksella on itseisarvo, se mahdollistaa monipuolisen tiedon kasvun ja uudet, yllättävät havainnot. Keskusta haluaa rakentaa Suomesta entistä houkuttelevamman maan kansainvälisille huippuosaajille ja -tutkijoille. Työperäisessä maahanmuutossa on siirryttävä osaamisperustaiseen pisteytysmalliin, joka korostaa Suomen tarvitsemaa osaamista. Keskiössä on akateemisen vapauden turvaaminen sekä korkeakouluyhteisöjen hyvinvointi. 21

22 Kannustetaan korkeakouluja panostamaan kansainvälisten opiskelijoiden integroitumiseen, jonka keskiössä tulee olla kotimaisten kielten systemaattinen osaamisen kehittäminen ja harjoittelupaikkojen saaminen. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneelle ja Suomeen jäävälle on mahdollistettava väylä kansalaisuuteen. Laajennetaan valmistumisen jälkeinen oleskelulupa koskemaan myös ammattikorkeakoulututkintoon valmistuneita.

Vapaan sivistystyön vahvistaminen Vapaan sivistystyön merkitys kasvaa, kun yhteiskunnan polarisaatio lisääntyy ja tarve vahvistaa perustaitoja, osallisuutta ja jatkuvaa oppimista lisääntyy. Vapaan sivistystyön vahvuus on sen laaja saavutettavuus, monimuotoisuus sekä kyky tavoittaa erilaisia oppijoita elämän eri vaiheissa. Nykyinen vapaan sivistystyön kenttä koostuu kansalaisopistoista, kansanopistoista, kesäyliopistoista, liikunnan koulutuskeskuksista sekä opintokeskuksista. Vapaan sivistystyön tehtävää ja tarjontaa tulee uudistaa, Tavoitteena tulee olla nykyisen vapaan sivistystyön kentän koostamista yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi, ja sen roolin vahvistaminen osana jatkuvan oppimisen kokonaisuutta. Tätä varten on käynnissä valtakunnallinen vapaan sivistystyön visiotyö, joka kokoaa toimijoiden yhteisen näkemyksen tulevaisuuden sivistystehtävästä, rakenteista ja rahoituksesta. Visiotyö tarjoaa perustan uudistukselle, jossa kentän monimuotoisuus säilyy, mutta ohjaus ja rakenteet selkeytyvät. Keskusta tukee uudistusta, jossa vapaan sivistystyön sivistystehtävää vahvistetaan erityisesti perustaitojen, kotoutumisen, digiosaamisen ja yhteiskunnallisen

osallisuuden näkökulmasta. Toimijoiden yhteistyötä kehitetään, mutta samalla varmistetaan, että erilaiset erityistehtävät säilyvät ja vahvistuvat. Uudistuksessa tulee tarkastella myös mahdollisuutta yhtenäistää vapaan sivistystyön lainsäädäntöä ja rahoitusmallia, niin että ne muodostavat johdonmukaisen ja selkeän kokonaisuuden. Mallin tulee huomioida sekä julkiset että yksityiset vapaan sivistystyön toimijat ja varmistaa toiminnan pitkäjänteinen rahoitus.

Hyvinvoiva nuori oppii ja työllistyy Nuorten jaksamisen haasteet ovat korostuneet viime vuosina, ja Keskusta on sitoutunut tuomaan ratkaisuja etenkin nuorten mielenterveyden haasteisiin. Tavoitteena tulee olla täysi opiskelu- ja työkyky. Koulutusjärjestelmällä on tässä merkittävä rooli. Toimeentulon turvaamisesta johtuva työnteon lisääntyminen on johtanut tilanteisiin, joissa nuoret hakeutuvat verkko- ja monimuoto-opintoihin. Monella nuorella ei kuitenkaan ole näiden toteutusten edellyttämää itseohjautuvuutta ja opiskelutaitoja. Nuorille opiskelijoille tulee olla riittävästi ohjausta ja tukea opintojen aikana ja mahdollisuuksien mukaan heitä tulee ohjata lähiopetuksena toteutettavien opintojen pariin. Luodaan kansallinen toimintamalli yhteistyössä YTHS:n ja korkeakoulujen kanssa, joka selkiyttää opiskelijan hyvinvointityötä, opiskelukyvyn parantamista ja antaa tuen valmistumiselle. Riittävän ohjauksen lisäksi nuoret tarvitsevat aikaa ja toimeentulon turvaa opintojen aikana. Työn ja täysipäiväisten opintojen yhdistäminen on liian kuormittavaa monelle nuorelle. Ratkaisuna tulee joustavien opiskelujärjestelyjen lisäksi

olla opintotuen indeksikorotukset, jotka luovat jatkuvuutta opintotuen nykytasolle. Valmistuvalla on keskimäärin noin 25 000 euroa lainaa. Opintolainakanta on Suomessa jopa 6,6 miljardia ja kasvaa noin 5,6 % vuositahtia. Keskusta haluaa pysäyttää tämän kasvun. Lopuksi Sivistys vie Suomen kestävälle polulle. Siksi sivistyksen painoarvon korostaminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan ennen. Keskustan usko ihmisyyteen ei horju, sillä inhimillisyys on edellytys kestävälle tulevaisuudelle. Keskusta on ratkaisuja etsivä sivistysliike. Olemme yhteistyön ja vahvan yhteishengen joukkue. 23

24 Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy